|
|
|
Hankekoodi: S21389
Hankkeen nimi: TYKY-johtamisella menestykseen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.7.2018 ja päättyy 31.12.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: TalenTree Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 2332377-7
Jakeluosoite: Puijonkatu 23, 2.krs
Puhelinnumero: 0440567444
Postinumero: 70100
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.talentree.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Railanmaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Business Consultant
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.railanmaa(at)talentree.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0456336604
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on luoda TYKY-johtamisen toimintamalli, joka pilotoidaan kohdeyrityksissä ja joka skaalautuu laajemminkin. Toimenpiteet ovat valmennuksia. Tuloksena syntyy konsepti, joka voidaan kaupallistaa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat noin 100-500 henkilöä työllistävät organisaatiot, joiden oma HR-funktio on vielä ohut, mutta joiden sairaspoissaolomenot ovat jo merkittävät. Hankkeessa pyritään löytämään noin kolmen yrityksen kohdejoukko, joiden joukossa on sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Tämän pilottiryhmän kautta on tarkoitus validoida malli, jotta se voidaan jalkauttaa myös laajemmin.
Hankkeesta hyötyy välillisesti myös Kuopio sekä Pohjois-Savo. Toimivien käytänteiden jakaminen helpottaa alueen työnantajia omien työkykyhaasteidensa selvittämisessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 096
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 096
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 78 096
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 78 096
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 75
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti luonnovarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| TYKY-johtamisen hyvät käytännöt tuottavat hyötyä laajalti. Tämän vuoksi hankkeesta on odotettavissa sekä suoria että välillisiä hyötyjä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| On mahdollista, että hankkeen kautta syntyy uusia tapoja tuottaa palveluita. Tästä voisi olla suoraa hyötyä esimerkiksi mukana oleville organisaatioille sekä välillistä hyötyä niille, jotka saavat uutta tietoa hankkeen kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| TYKY-johtamisen onnistuminen on suoraan verrannollinen henkilöstön hyvinvointiin. Välillisiä hyötyjä tulee koko yhteiskunnalle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| On mahdollista, että hankkeen kautta myös tasa-arvon edistämiseen liittyvät asiat nousevat esille ja hanke vaikuttaa näin myönteisesti asiaan sekä suoraan että välillisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen. | ||
Hankkeen tavoitteena on ollut luoda TYKY-johtamisen toimintamalli, joka pilotoidaan hankkeen yrityksissä. Tavoitteena on ollut kehittää mallista skaalautuva prosessi, joka voidaan kaupallistaa. Tavoitteena on myös kehittää tietojärjestelmää prosessin tueksi, jotta liiketoiminta mallista, että prosessista saadaan moderni ja teknologiaa hyödyntävä.
Hankkeen konkreettisina tavoitteina on ollut tunnistaa 3 organisaatiota, joiden kanssa työkykyjohtamisen mallia lähdetään pilotoimaan ja imlplementoimaan. Tavoitteena oli rakentaa selkeät numeeriset mittarit työkyvyn johtamisen tueksi toteuttamalla nykytilaa kartoittava TYKY-analyysi. Pilotoinnin tuloksena on ollut tarkoitus kerätä tulokset ja rakentaa toimintamalli muiden yritysten hyödynnettäväksi.
Hankkeen aikana on testattu työkyvyn johtamisen -mallia ja sen implementointia erilaisiin organisaatioihin. Hankkeen aikana on myös kehitetty MVP-versiota tietojärjestelmästä ja sitä on kehitetty käytännössä yhden osallistujaorganisaation kanssa. Rakennettu työkyvyn johtamisen malli koostuu esimiesvalmennuksista, varhaisen välittämisen prosessista ja sitä tukevasta tietojärjestelmästä. Hankkeen aikana emme pystyneet rakentamaan monistettavaa toimintamalli työkyvyn johtamisen tueksi, vaan totesimme, että raamit ja sisältö luovat pohjan, jolle toimiva malli räätälöidään yrityskohtaisesti. Lisäksi hankkeen aikana on pystytty rakentamaan prosessia tukeva valmennuskonsepti. Kokonaisuus on helposti skaalattavissa erityyppisiin organisaatioihin ja sen kautta päästään johtamaan työkykyä ennaltaehkäisevästi. Nykytilaa kartoittava analyysi toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja sen kautta pystyttiin tunnistamaan selkeitä kehityskohteita liittyen työkykyjohtamiseen.
Hankkeen tavoitteena oli löytää 3 organisaatiota mukaan kehitystyöhön. Tässä onnistuttiinkin, mutta viestinnällisten epäselvyyksien vuoksi yksi yrityksistä ei ollut tietoinen osallisuudestaan hankkeessa. Yhden organisaation kanssa päästiin pilotoimaan ja kehittämään mallia tukevaa tietojärjestelmää. Tietojärjestelmän osalta tulokset olivat rohkaisevia ja esimiehet kokivat työkalun aidosti hyödylliseksi. Tietojärjestelmästä päästiin kuitenkin rakentamaan vasta ensimmäinen MVP-versio, joten työ kaupallistamisen ja laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi jatkuu vielä hankkeen toimenpiteiden jälkeen. Tavoitteena on kuitenkin rakentaa toimiva työkalu työkykyjohtamisen tueksi.
Tulokset osoittavat, että suhteellisen lyhytkestoisella esimiesvalmennuksella saadaan esimiesten tiedollisien ja taidollisten ominaisuudet kehittymään hyvältä tasolta erinomaiselle tasolle. Kokemus organisaation kyvystä tulokselliseen työkyvyn johtamiseen vaatii kuitenkin pidemmän ajan, jotta tulokset voidaan todentaa. Tavoitteista poiketen hankkeen aikana myös huomasimme, että onnistunut työkykyjohtaminen vaatii koko organisaation osallistamista. Esimiesvalmennukset ovat jo hyvä lähtökohta, mutta tähän rinnalle tarvitaan myös alais- ja vuorovaikutustaitojen valmennusta. Työkykyjohtaminen kun on dialogia, joka tapahtuu organisaatiossa olevien ihmisten välillä.