Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21389

Hankkeen nimi: TYKY-johtamisella menestykseen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.7.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: TalenTree Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2332377-7

Jakeluosoite: Puijonkatu 23, 2.krs

Puhelinnumero: 0440567444

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.talentree.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Railanmaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Business Consultant

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.railanmaa(at)talentree.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0456336604

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda TYKY-johtamisen toimintamalli, joka pilotoidaan kohdeyrityksissä ja joka skaalautuu laajemminkin. Toimenpiteet ovat valmennuksia. Tuloksena syntyy konsepti, joka voidaan kaupallistaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat noin 100-500 henkilöä työllistävät organisaatiot, joiden oma HR-funktio on vielä ohut, mutta joiden sairaspoissaolomenot ovat jo merkittävät. Hankkeessa pyritään löytämään noin kolmen yrityksen kohdejoukko, joiden joukossa on sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Tämän pilottiryhmän kautta on tarkoitus validoida malli, jotta se voidaan jalkauttaa myös laajemmin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyy välillisesti myös Kuopio sekä Pohjois-Savo. Toimivien käytänteiden jakaminen helpottaa alueen työnantajia omien työkykyhaasteidensa selvittämisessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 096

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 096

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 78 096

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 78 096

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 75

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi on tehty. Sukupuolinäkökulmasta kaksi mukaan jo ilmoittautunutta yritystä ovat varsin miesvaltaisia. Tämä tulee ottaa hankkeen suunnittelussa huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asia on huomioitu. Toimenpiteissä tullaan ottamaan huomioon sukupuolten väliset erot, vaikkakin työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat pääosin sukupuolesta riippumattomia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti luonnovarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
TYKY-johtamisen hyvät käytännöt tuottavat hyötyä laajalti. Tämän vuoksi hankkeesta on odotettavissa sekä suoria että välillisiä hyötyjä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
On mahdollista, että hankkeen kautta syntyy uusia tapoja tuottaa palveluita. Tästä voisi olla suoraa hyötyä esimerkiksi mukana oleville organisaatioille sekä välillistä hyötyä niille, jotka saavat uutta tietoa hankkeen kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
TYKY-johtamisen onnistuminen on suoraan verrannollinen henkilöstön hyvinvointiin. Välillisiä hyötyjä tulee koko yhteiskunnalle.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
On mahdollista, että hankkeen kautta myös tasa-arvon edistämiseen liittyvät asiat nousevat esille ja hanke vaikuttaa näin myönteisesti asiaan sekä suoraan että välillisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei vaikuta suoraan eikä välillisesti mainittuun osa-alueeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on ollut luoda TYKY-johtamisen toimintamalli, joka pilotoidaan hankkeen yrityksissä. Tavoitteena on ollut kehittää mallista skaalautuva prosessi, joka voidaan kaupallistaa. Tavoitteena on myös kehittää tietojärjestelmää prosessin tueksi, jotta liiketoiminta mallista, että prosessista saadaan moderni ja teknologiaa hyödyntävä.

Hankkeen konkreettisina tavoitteina on ollut tunnistaa 3 organisaatiota, joiden kanssa työkykyjohtamisen mallia lähdetään pilotoimaan ja imlplementoimaan. Tavoitteena oli rakentaa selkeät numeeriset mittarit työkyvyn johtamisen tueksi toteuttamalla nykytilaa kartoittava TYKY-analyysi. Pilotoinnin tuloksena on ollut tarkoitus kerätä tulokset ja rakentaa toimintamalli muiden yritysten hyödynnettäväksi.

Hankkeen aikana on testattu työkyvyn johtamisen -mallia ja sen implementointia erilaisiin organisaatioihin. Hankkeen aikana on myös kehitetty MVP-versiota tietojärjestelmästä ja sitä on kehitetty käytännössä yhden osallistujaorganisaation kanssa. Rakennettu työkyvyn johtamisen malli koostuu esimiesvalmennuksista, varhaisen välittämisen prosessista ja sitä tukevasta tietojärjestelmästä. Hankkeen aikana emme pystyneet rakentamaan monistettavaa toimintamalli työkyvyn johtamisen tueksi, vaan totesimme, että raamit ja sisältö luovat pohjan, jolle toimiva malli räätälöidään yrityskohtaisesti. Lisäksi hankkeen aikana on pystytty rakentamaan prosessia tukeva valmennuskonsepti. Kokonaisuus on helposti skaalattavissa erityyppisiin organisaatioihin ja sen kautta päästään johtamaan työkykyä ennaltaehkäisevästi. Nykytilaa kartoittava analyysi toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja sen kautta pystyttiin tunnistamaan selkeitä kehityskohteita liittyen työkykyjohtamiseen.

Hankkeen tavoitteena oli löytää 3 organisaatiota mukaan kehitystyöhön. Tässä onnistuttiinkin, mutta viestinnällisten epäselvyyksien vuoksi yksi yrityksistä ei ollut tietoinen osallisuudestaan hankkeessa. Yhden organisaation kanssa päästiin pilotoimaan ja kehittämään mallia tukevaa tietojärjestelmää. Tietojärjestelmän osalta tulokset olivat rohkaisevia ja esimiehet kokivat työkalun aidosti hyödylliseksi. Tietojärjestelmästä päästiin kuitenkin rakentamaan vasta ensimmäinen MVP-versio, joten työ kaupallistamisen ja laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi jatkuu vielä hankkeen toimenpiteiden jälkeen. Tavoitteena on kuitenkin rakentaa toimiva työkalu työkykyjohtamisen tueksi.

Tulokset osoittavat, että suhteellisen lyhytkestoisella esimiesvalmennuksella saadaan esimiesten tiedollisien ja taidollisten ominaisuudet kehittymään hyvältä tasolta erinomaiselle tasolle. Kokemus organisaation kyvystä tulokselliseen työkyvyn johtamiseen vaatii kuitenkin pidemmän ajan, jotta tulokset voidaan todentaa. Tavoitteista poiketen hankkeen aikana myös huomasimme, että onnistunut työkykyjohtaminen vaatii koko organisaation osallistamista. Esimiesvalmennukset ovat jo hyvä lähtökohta, mutta tähän rinnalle tarvitaan myös alais- ja vuorovaikutustaitojen valmennusta. Työkykyjohtaminen kun on dialogia, joka tapahtuu organisaatiossa olevien ihmisten välillä.