Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21390

Hankkeen nimi: VIHTORI - maaseutualueiden palvelutori

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tukeva-työvalmennussäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2211414-8

Jakeluosoite: Teollisuuskatu 1

Puhelinnumero: 0440225817

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.ksts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja-Liisa Riipinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksilövalmennuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja-liisa.riipinen(at)ksts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440225875

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vihtori - hanke

Hanke toimii Kuopion ns. maaseutualueilla,jotka eivät ole Kuopion ydinkeskusta -aluetta. Nämä alueet ovat Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Maaninka, Nilsiä ja Juankoski. Hankkeen kehittämistyön tuloksena maaseutualueille rakentuu aidosti eri organisaatioiden yhteistyössä toteuttama monialainen osallisuutta tukeva sosiaalisen kuntoutuksen ohjausmalli sekä osallisuutta ja sosiaalista vahvistumista tukevia palveluita. Kehitetyn toimintamallin keinoin pystytään reagoimaan alueiden muuttuviin tarpeisiin ja haasteisiin sinne rakennetulla jalkautuvan työn mallilla.

Kunnalliset sosiaalipalvelut ovat kaikonneet maaseutualueilta vähitellen, mikä asettaa ihmiset asuinpaikkansa perusteella eriarvoiseen asemaan suhteessa palveluiden saavutettavuuteen. Vaikka palveluita ei olisi, se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että palveluiden tarpeita silti viheralueilla on. Hanke keskittyy selvittämään ja viemään eteenpäin seuraavia asioita:
1)Mikä on maaseutualueiden palveluntarve?
2)Millaisia toimintamalleja ja palveluita voidaan,jotka huomioivat sekä siellä asuvien henkilöiden palveluntarpeen että alueella olevan toimijarakentee, voidaan tarjota maaseutualueilla?
3)Miten alueilla jo olemassa rakenteita, tiloja, organisaatioita, järjestöjä, palveluita jne. voidaan hyödyntää ketterästi heikoimmassa asemassa olevien palveluiden kehittämiseen ja rakentamiseen
4)Testaamaan erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen sekä osallisuutta tukevia toimintamalleja esiin nousseen palvelutarpeen mukaan

Kohderyhmäksi muodostuu työikäiset heikommassa asemassa ja sosiaalisen tuen tarpeessa olevat alueella asuvat henkilöt, joiden osallisuus on vähäistä. Kohderyhmään voidaan katsoa myös ne henkilöt, joilla on riski pitkittyneeseen sosiaalipalveluiden asiakkuuteen tai huono-osaisuuteen. Välilliseksi kohderyhmäksi voidaan lukea alueen julkiset organisaatiot, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat.

Hanketoiminan keskiössä on tiivis yhteistyö aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijöiden kanssa. Toiminta rakennetaan jo olemassa oleviin rakenteisiin ja palveluihin ketterästi ja pienin kiintein kustannuksin. Hanke kehittää ja toteuttaa alueella sosiaalista etsivää työtä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeella tuetaan erityisesti väestönryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on vähäistä sekä heidän työ- ja toimintakykynsä tarvitsee tukea vahvistuakseen. Hanke kohdentuu työikäisille henkilöille, joiden elämäntilanne on haastava ja ongelmat usein kasaantuneet. Tällä hetkellä olemassa olevat palvelut eivät tavoita tätä ryhmää riittävän hyvin tai olemassa olevat palvelut eivät vastaa henkilöiden palveluntarpeeseen. Kohderyhmäksi muodostuu työikäiset heikoimmassa asemassa ja sosiaalisen tuen tarpeessa olevat alueella asuvat henkilöt, joiden osallisuus ja palveluihin kiinnittyminen on vähäistä. Kohderyhmään voidaan katsoa myös ne henkilöt, joilla on riski pitkittyneeseen sosiaalipalveluiden asiakkuuteen tai huono-osaisuuteen.

Kohderyhmää kuvaavia yhteisiä piirteitä ovat
- työelämästä syrjäytyminen
- sosiaalinen syrjäytyminen
- syrjäytymisriski on suuri ja selvästi nähtävissä
- pitkittynyt taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarve
- usein taustalla moniongelmainen elämäntilanne

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiksi kohderyhmiksi voidaan todeta seuraavat tahot
- alueen julkiset palvelut: lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös TE-hallinto
- alueen yhdistykset ja kolmas sektori
- alueen yritykset ja muut palveluntuottajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 412

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 147 790

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 216 912

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 874

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat suuremmalla todennäköisyydellä miehiä kuin naisia. Useiden tutkimusten suhteen huono-osaisuus on usein sukupuolistunut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä on miehiä enemmän kuin naisia. Hanke ei kuitenkaan valikoi osallistuvia sukupuolen mukaan vaan palvelutarpeen ja hankkeeseen ohjautumisen mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei valitse osallistujia sukupuolen mukaan, vaan on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 3
Hankkeen tarkoituksen on rakentaa Kuopion maaseutualueille sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, jotka tukevat alueen asukkaiden osallisuutta ja sosiaalista vahvistumista. Hankkeessa kehitetään myös uusia palveluita ja etsitään uusia tahoja tuottamaan yksin tai yhdessä näitä palveluita
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeen tarkoituksena on tukea ihmisten yhteiskuntaosallisuutta ja siten rohkaista heitä hakemaan palveluita ydintaajamista sekä laajentamaan omaa elinpiiriään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hanke edistää kohderyhmänsä hyvinvointia ja terveyttä
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke suuntautuu maaseutualueille ja edistää tällä tavoin alueellista ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta palvelujen saavutettavuuden suhteen
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vihtori - maaseutualueiden palvelutori on Tukeva-säätiön (sr.) hallinnoima ESR -hanke, joka toteutettiin ajalla 1.9.2018-

31.12.2019. Hanke on osallisuuteen ja sosiaaliseen kun-toutukseen liittyvä kehittämishanke Kuopion maaseutualueelle (Vehmersalmi,

Riistavesi, Juankoski, Nilsiä, Maaninka ja Karttula). Osarahoittajina ovat Kuopion kaupunki, Euroopan sosiaalirahasto sekä ELY-

keskus. Hankkeen kohderyhmää ovat Kuopion maaseutualueella asuvat työikäiset heikoimmassa asemassa ja sosiaalisen tuen tarpees-sa

olevat henkilöt, joiden osallisuus on vähäistä sekä henkilöt, joilla on riski pitkittyneeseen sosiaalipalveluiden asiakkuuteen tai

huono-osaisuuteen. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat alueen julkiset organisaatiot, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat.

Kunnalliset sosiaalipalvelut ovat kaikonneet maaseutualueilta vähitellen. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan suhteessa

palveluiden saavutettavuuteen sen mukaan missä he asuvat. Vaikka palveluita ei olisi, se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että

palvelu-jen tarpeita silti maaseutualueilla on. Hankkeessa keskityttiin selvittämään maaseutualueiden palveluntarve, millaisia

toimintamalleja ja palveluita voidaan maaseuduilla tarjota sekä miten alueella jo olemassa olevia rakenteita, tiloja,

organisaatioita, järjestöjä, palveluita jne. voidaan hyödyntää heikoimmassa asemassa olevien palveluiden kehittämiseen ja

rakentamiseen.

Hankkeen aikana testattiin käytännössä sosiaalisen kuntoutuksen sekä osallisuutta tuke-via toimintamalleja esiin nousseen

palveluntarpeen mukaan. Suurimpana näyttäytyi yksi-löllisen, jalkautuvan työn tarve. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin

maaseutualueella sosiaalista etsivää työtä. Teimme yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa, kuten esimer-kiksi sosiaalityön,

mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä alueiden paikallisten toimijoiden kanssa.


Vihtori -hankkeen alueellisen kartoitustyön tuloksena on havaittu, että Kuopion maaseutualueille, entisiin kuntakeskuksiin,

tarvitaan paikallisia osallisuutta sekä sosiaalista vahvistumista tukevia palveluita. Maaseutualueilla ei ole ko. palveluita

työikäisille henkilöille. Kuopion maaseutualueilta on paikoin huonot liikenneyhteydet Kuopion keskustaajamaan, eikä monella

heikommassa asemassa olevalla henkilöllä ole mahdollisuutta yksityisautoiluun. Hankkeessa on myös havaittu, että useilla

henkilöillä on lisäksi toimintakyvyn rajoitteita, jotka tekevät Kuopion ydinalueelle liikkumisesta mahdotonta. Yhdenvertaisuuden

toteutumiseksi Kuopion maaseutualueille tarvitaan alueille paikallisesti jalkautuvia toiminnallisia palveluja sekä ryhmätoimintaa,

jotka tukevat osallisuutta.