Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21391

Hankkeen nimi: Sairaalatarvikkeiden kierrätyskeskus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeen Mokia ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1491776-8

Jakeluosoite: Hauhontie 14

Puhelinnumero: 0400712194

Postinumero: 14700

Postitoimipaikka: Hauho

WWW-osoite: http://www.mokia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouni Kristian Heinonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouni.heinonen(at)mokia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400712194

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on luoda logistiikkakoulutukseen ja alan oppimiseen soveltuva harjoitustyöympäristö. Kohderyhmänä logistiikka-alalle haluavat, opiskelijaharjoittelijat ja alalle valmistuneet, joiden ammatitaidossa on vielä puutteita tai työkokemus puuttuu koulutuksen jälkeen. Toimintamme perustuu Suomen alueelta käytöstä poistettavien sairaalategnologian/laitteiden kierrätykseen. Tarvikkeet lähetetään eri puolille maailmaa avustuslähetyksinä kriisialueille ja kehitysmaihin. Tavoitteena on luoda pysyvä oppimisympäristö, josta voi turvallisesti lähteä osaavana työmarkkinoille, kun työllisyyden esteenä olevat osa-alueet ovat saaneet vahvistusta.
Tuloksena oppimisympäristö, jossa on koko logistiikkaketju lähtien tavarantoimittajista, aina varastointiin, lajitteluun, sekä ulkomaantoimituksiin maitse ja meritse.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaiset kohderyhmät ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat, oppimismotivaation puutteesta kärsivät, vahvistusta osaamiseen hakevat ym.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat oppilaitokset, te-toimisto, sekä yritykset ja työnantajat. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja erilaisten oppijoiden ammattiosaamisesta huolehtiminen saadaan motivoivaksi tarjoamalla mielekästä työtä hyvässä työssäoppimisympäristössä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 266 010

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 858

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 316 010

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 858

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Janakkala, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hauhontie 14

Postinumero: 14700

Postitoimipaikka: Hauho

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 61

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Nuorten miesten syrjäytymisvaara on otettu huomioon ja ala vetää miehiä sen luonteen vuoksi. Maaseudun nuorten miesten perinteinen ala kuljetustöissä ja koneiden parissa. Nuorisobarometrissä 2016 havaittiin,että vain 56% nuorista kokee olevansayhteiskunnan jäseniä ja 33% ei ole löytänyt mielekkäitä vaikutuskeinoja . THL:n mukaan erityisesti huoli nuorten poikien ja miesten sosiaaliseta osallisuudesta ja syrjäytymisestä on nostanut aiheen ja siihen liittyvät tietotarpeet esiin myös tasa-arvo keskustelussa. Tässä painotetaan alueellamme nuorten miesten syrjäytymiseen puuttumista työpaikan ja yhteisön puuttumisen vuoksi. Ongelmana on siis työttömyys, koulutuksen puute, toimeentulo, päihteet, ym ongelmat. Ongelmia on 15-29v nuorista 5% joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Maaseutukaupungissa on paljon ns."perinteisen" työn tekijöitä vailla töitä. Eva arvioi, että Suomessa on 79000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ei ole missään toimenpiteessä tai töissä. Hämeenlinnassa näitä miehiä on riittämiin, koska nuorten työttömyys pyörii 500 henkilön nurkilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke pyrkii ratkaisemaan erityisesti nuorten miesten työttömyyden esteitä käytännön tasolla. Jos hankkeeseen osallistuu naisia, selvitetään heidän osaltaan käytännön esteet ja tarvittaessa kohdennetaan toimenpiteitä heidän tarpeiden mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Palkkatyhön pääseminen ei edellytä sukupoulista roolijakoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
uusiokäyttö
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
toiminnallisuus alueella
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 7
oppimisympäristön kehittäminen,työllisyyden tukeminen ja näiden yhteensovittaminen
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
logistiikan tehostaminen syrjäseudulla, yhteiset kuljetukset
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
alueellinen yhdenvertaisuus keskusta alueiden kanssa, toimintaa ja toimijoita alueella
Tasa-arvon edistäminen 5 5
syrjäytymisvaarassa olevat miehet etusijalla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
maahanmuuttaja taustaiset oppimaan hyvässä ympäristössä, vajaakuntoiset,osatyökykyiset ja eritysryhmät
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 6 6
kierrätys,tuotteiden elinkaaren jatkaminen monilla vuosilla, uudet ylijäämä tuotteet käyttöön ei kaatopaikoille, lajitteluprosessi poistotavaroille

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena oli luoda logistiikka-alan oppimisympäristö nuorille, syrjäytymisuhan alla oleville ja heikossa asemassa työmarkkinoilla oleville henkilöille. Hämeen Mokia ry:llä oli sairaalatarvikkkeiden kierrätyskeskustoiminta, joka tarjosi todellisen ja merkityksellisen oppimisympäristön ilman pörssiyhtiön suoritus- tai tulospaineita.

Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa digitalisoitiin koko sairaalatarvikkeiden kierrätyskeskuksen toiminta. Luotiin helppokäyttöinen järjestelmä, joka sisältää ajojärjestelyt, toiminnanohjauksen, lähetystoiminnnot, ajoneuvot ja niiden huollot, varastonhallinnan ja projektinhallinnan. Mobiiliaplikaation avulla työt ja tehtävienjako saavuttaa jokaisen organisaatiossa olevan. Samalla luotiin oppimisympäristöksi soveltuva varasto, jossa esimerkiksi trukinkuljettamisen harjoittelua varten runsaasti tilaa hyllyjen välillä.

Luotiin yhteydet Kanta-Hämeen seudun keskeisiin oppilaitoksiin ja Hämeenlinnan kaupungin työllistämis- ja sosiaalipalveluihin. Perustettiin ohjausryhmä toimintaa arvioimaan. Digitalisointi oli verrattain nopeasti toiminnassa jo hankkeen alkuvaiheessa vuoden 2018 loppuun mennessä ja sitä päästiin jo toiminnan ohessa kehittämään tehokkaasti. Varaston parannukset oppimisympäristöä varten oli toteutettu kevääseen 2019 mennessä ja koko toiminta oli täydellisessä kulussaan 2019 syyslukukaudesta eteenpäin. Oppimisympäristö saatiin palvelemaan opiskeklijoita jo 2018 lopulta saakka. Sairaalatarvikkeiden kierrätystoiminta toimi koko suunnittelu- ja rakennusvaiheen ajan ja oppilaat pääsivät osallistumaan myös suunnitteluvaiheessa. Hankkeen avulla pystyttiin tarjoamaan oppilaille kattava kuva logistiikan osa-alueista niin varastoinnin, inventoinnin, kotimaan kuljetusten, ulkomaanrahtien ja nykyaikaisen toiminnanohjausjärjestelmän osalta.

Projektin kohderyhmän haasteet olivat vaihtelevia. Kielimuuri, ahdistuneisuudet, krooniset sairaudet tai sosiaaliset kyvyt olivat tekijöitä, jotka olivat tekijöinä heikkoon asemaan työmarkkinoilla. Suorituspaineettomassa ilmapiirissä sekalainenkin joukko selvisi tehtävistä ja syntyi tilanteita missä ryhmän sisällä heikompia otettiin huomioon ja toisia kannustettiin rohkaistumaan uusienkin asioiden yrittämiseen. Erityisopiskelijoiden osalta läsnäoloa ja ohjausta tarvittiin tavallista enemmän.

Oppimisympäristön toiminta saatiin turvattua koko Koronapandemian ajan 2019-2021, sillä vaikka saapuvan tavaran määrä väheni, lisääntyi avustustoiminta myös kotimaassa. Samoin Koronan johdosta kustanussäästöt pakottivat siirtymään sairaalatarvikkeiden hallitilasta omiin tiloihin. Sisäinen tavaraliikenne takasi oppilaille hyviä opetustilanteita ja tekemistä.

Projektin loppuun, huhtikuuhun 2021 mennessä oli oppilaita käynyt projektissa harjoittelussa tai tutkinnon osaa suorittamassa kolmekymmentäyks1 kappaletta ja näyttötutkintoja suoritettuna valmiiksi kaksikymmentäkaksi (22) kappaletta. Osa opiskelijoista jatkoi opintojaan yhteistyöoppilaitoksien kirjoilla, osa lähti opiskelemaan lisää, osa palasi lähtötilanteeseensa, mutta paremmilla valmiuksilla opiskelua tai työnhakua ajatellen.

Projektiin osallistujien määrä jäi reilusti alle odotetusta. Projektin ensimmäinen puolikas oli varattu oppimisympäristön suunnittelulle ja toteutukselle ja kun kaikki oli valmista suurempaan oppilasmäärään, Korona-pandemia iski Suomeen, kuten muuallekin maailmaan. Pandemiarajoitukset ja pelot kohderyhmämme yksilöissä vaikuttivat hankkeeseen osallistuneitten lopulliseen määrään, niin että jäimme noin puoleen suunnitellusta.