Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21393

Hankkeen nimi: Voimaa arkeen II

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: MTK-Pohjois-Savo ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0207887-2

Jakeluosoite: Tehdaskatu 37

Puhelinnumero: 0444133501

Postinumero: 70620

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissavo/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Helena Lintunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.lintunen(at)mtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440843352

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on vastata maatalouden nopeaan rakennemuutokseen yrittäjien elämän – ja muutoksenhallintaa tukemalla. Osa viljelijöistä tarvitsee tukea oman elämänhallintaansa tilanteessa, jossa tuotantoa on laajennettu voimakkaasti ja työn ja perheen yhteensovittaminen on koetuksella. Hanke tukee näin maatalousyrittäjien työssäjaksamista, jotta pohjoissavolaisilla maatalousyrittäjillä säilyy kehittävä ote maataloustuotantoon. Ennaltaehkäisevä tavoitteena on myös henkisissä ja/tai taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatalousyrittäjien tukeminen siten, että jokaisella sidosryhmäosapuolella on prosessin aikana samanlainen ja ajantasainen tieto, ja viljelijällä tunne, että häntä tuetaan ja katsotaan että hänen etunsa toteutuu.
Hankkeen tavoitteena on myös rakentaa polkua julkisten palvelujen ja yrittäjyyden välille ja kehittää palveluohjausta yrittäjyydestä luopuville työikäisille henkilöille. Hankkeen tavoitteena on parantaa yrittäjien tietoisuutta julkisista palveluista, erityisesti TE-palvelujen tarjonnasta, esimerkiksi uudelleenkoulutusmahdollisuuksista.
Hankkeessa pilotoidaan maatalousyrittäjille ja maaseudun yrittäjille suunnattua palveluohjausmallia muutostilanteissa muutosvalmiuskoulutuksen avulla. Muutostilanteissa olevat ihmiset tarvitsevat henkisten voimavarojen tukemista muutosprosessissa ja henkilökohtaista neuvontaa. Hankkeessa toimitaan kentällä myös ”outojen asioiden” tulkkina molemmin puolin, niin viranomais- kuin viljelijäverkostossa.
Viljelijöiden jaksamista edistetään tilakohtaisella työllä ”etsivän” viljelijätyön perusteella. Työssä huomioidaan sekä yritys että ihmiset, ei vain jotakin pientä osaa toiminnasta. Työtä pyritään tekemään ennakointiyhteydenottoina tiloille sidosryhmäyhteistyönä jonkun kriteerin perusteella.
Yrittäjille järjestetään tilaisuuksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa elämänhallintateemalla ja sidosryhmille järjestetään koulutusta, jossa kehitetään uskallusta puheeksiottamisessa. Sidosryhmiä verkotetaan keskenään, jotta hanke ei olisi keskiössä, vaan toimijat osaisivat kontaktoida suoraan toisiaan. Eri toimijoiden kesken täytyy olla ”sujuva tiedonvaihto”, jota edistetään moniammatillisina yhteiskäynteinä. se on kokonaistehokkainta, vähentää väärinkäsityksiä ja nopeuttaa asioiden etenemistä.
Hankkeen tuloksena maaseudun yrittäjien kynnys hakea apua omaan jaksamiseen alenee ja tietoisuus omaan hyvinvointiinsa liittyvien tekijöiden merkityksestä kasvaa. Yrittäjät löytävät itselleen soveltuvia keinoja ylläpitää omaa henkistä ja fyysistä työkykyään. Hanke lisää yrittäjien tietoa työterveyshuollon tarjoamista työkykyä ylläpitävistä palveluista. Yrittäjien sidosryhmät havaitsevat varhaisessa vaiheessa pitkittyneen väsymyksen ja osaavat puuttua siihen, ennenkuin yrityksen toiminta vaarantuu. Hanke vahvistaa yrittäjien kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ja kehittäjien yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena on myös, että yrittäjien sidosryhmät ottavat käyttöön jaksamisen seurantaan positiivisia taloudellisia kannustimia.
Kriisiytymisvaarassa olevien yritysten toiminta saadaan vakiinnutettua ja kriisiytymiseen johtaneita syitä puretaan asiantuntijoiden avulla. Hankkeen avulla yrittäjät, jotka syystä tai toisesta joutuvat luopumaan tuotannosta, saavat nopean ja asiantuntevan ohjauksen uuteen koulutukseen tai työhön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Pohjois-Savon alueen maatalous- ja muut maaseudun yrittäjät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat maataloutta rahoittavat pankit ja vakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle tuotantopanoksia tai asiantuntijapalveluja myyvät yritykset, Te-palvelut sekä työterveyshuolto, lomituspalvelut ja maataloushallinto. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös maaseudun tukihenkilöverkosto ja MTK-yhdistysten hyvinvointivastaavat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 182 880

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 55 350

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 171

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 55 350

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Tervo, Rautalampi, Vesanto, Kiuruvesi, Kuopio, Tuusniemi, Rautavaara, Lapinlahti, Keitele, Kaavi, Suonenjoki, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Pielavesi, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 55

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä ei kohdisteta erityisesti kumpaankaan sukupuoleen. Hankkeen tavoitteet ja ratkaistavat ongelmat eivät ole sukupuoliriippuvaisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintaan rohkaistaan osallistumaan samasta yrityksestä useita henkilöitä, esim. yrittäjäpariskunta. Sekä miesten että naisten jaksamista yrittäjänä tuetaan hankkeen toiminnoilla
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää tuottavuutta ja hyvinvointia sukupuoleen katsomatta

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 10
Hanke tukee viljelijöiden jaksamista. Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan kestävällä tavalla luonnonvarat huomioiden. Hyvinvoivat viljelijät huolehtivat ympäristöstään
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 10
Hanke tukee viljelijöiden jaksamista. Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita ottamaan viljelyyn uusia lajeja ja lajikkeita ja suuntaamaan maatilansa toimintaa siten, että ilmastonmuutoksen riskit minimoituvat tilan toimintaan. Nurmentuotanto ja sitoo hyvin hiilidioksidia. Myös hoidettu metsä sitoo hyvin hiilidioksidia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 8
Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita opiskelemaan uutta ja säilyttämään luonnon monimuotoisuutta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 9
Hyvinvoivat viljelijät ovat motivoituneita hyödyntämään maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuuksia. Hiilensidonnan tehostaminen on tärkeää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 5
Yrittäjät, joiden jaksaminen on kunnossa, suhtautuvat neutraalisti tai positiivisesti luonnonsuojeluun
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 6
Hyvinvoivat yrittäjät jaksavat kiinnittää huomiota materiaalivalintoihin ja jätteenkäsittelyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 9
Maaseudun yrityksistä suuri osa hyödyntää kiertotaloutta jossakin muodossa. Maaseudun yrityksissä on luonnollista hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä esim. lämmöntuotannossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 9
Maaseudun yrityksillä on tilaa kehittää tuotantoaan. Hankkeet ja niistä syntyvät toiminnot vahvistavat maaseudun yrittäjyyttä ja sitä kautta alueiden asuttuna pysymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 9
Hankkeeseen osallistuvat voivat syksyllä 2018 testata Työterveyslaitoksen tekemää sovellusta, jolla yrittäjät voivt mitata omaa henkistä kuormitustaan
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Uupuneille ihmisille on tärkeää, että he saavat kohdata hankkeen työntekijän omassa kotiympäristössään, eikä heidän tarvitse liikkua eri asiantuntijoiden luo. Hanke markkinoi etäosallistumismahdollisuuksia muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Hankkeen päätavoite on edistää viljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke kohdistuu sekä miehiin että naisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hanke vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta tukemalla maaseudun elinkeinojen kehittämisedellytyksiä
Kulttuuriympäristö 2 4
Toimivat maaseudun yritykset pitävät yllä elävää maaseutua
Ympäristöosaaminen 1 9
Hyvinvoivat yrittäjät panostavat oman yritystoimintansa kehittämiseen ja ovat kiinnostuneita myös ympäristön tilasta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-