Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21395

Hankkeen nimi: Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Imatran kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0159216-7

Jakeluosoite: Virastokatu 2

Puhelinnumero: 020 617 2253

Postinumero: 55100

Postitoimipaikka: Imatra

WWW-osoite: http://www.imatra.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Johanna Hynninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.hynninen(at)imatra.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206172235

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tilastojen perusteella (mm. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus 12/2017) pitkäaikaistyöttömyys koskettaa erityisesti miehiä, joilla on keskiasteen ammatillinen koulutus. Joulukuun lopussa 2017 työttömistä työnhakijoista oli miehiä 11 272 (56 %). Työttömyys on kohdistunut erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden ikäryhmiin. Työttömyys on yleistä varsinkin rakennus­, korjaus­ ja valmistusaloilla (yli 4 000 työtöntä työnhakijaa). Imatralla työttömien työnhakijoiden määrä työvoimasta oli 16,4 %, joista miehiä oli 1 152 ja naisia 870. Pitkäaikaistyöttömiä oli 591 henkilöä - yli 50-vuotiaita työttömiä oli 761.

Tilanne on huomattu myös parhaillaan käynnissä olevassa Imatran kaupungin hallinnoimassa ja toteuttamassa ESR-rahoitteisessa KATKE-hankkeessa, johon on osallistunut lähes 90 pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Hankkeen perustella on havaittu, että yksi merkittävimmistä miesten pitkäaikaistyöttömyyden syistä näyttää olevan ammatillisen osaamisen puutteellisuus. Mm. rakennusalalla erilaiset säädökset ammatillisista vaatimuksista ovat muuttuneet (esim. vesieristystyöt). Ammattitutkinnon suorittamisesta on saattanut kulua aikaa ja työvälineiden ja -menetelmien kehittymisestä johtuen ammatillinen osaaminen kaipaa päivittämistä.

Hankkeen tarkoituksena on pitkäaikaistyöttömien ammatillisten taitojen päivittäminen siten, että osaaminen ja tiedot edesauttavat hankkeeseen osallistujien työllistymistä jatkossa.

Hankeen tavoitteena on erityisesti imatralaisten pitkäaikaistyöttömien miesten ammatillisen osaamisen päivittäminen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

Tavoitteena on, että hankkeen aikana n. 20 hankkeeseen osallistuvaa henkilöä suorittaa osatutkinnon joltakin alalta.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
Hankkeessa tehdään yhteistyötä TE-toimiston, TYP:in, tutkintoja järjestävän tahon ja paikallisten yritysten kanssa.

Henkilöille tehdään hankkeessa haastattelut kehittämis- ja osaamistarpeiden kartoittamiseksi. Haastatteluiden perusteella osallistujille tehdään henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat, joiden mukaisesti henkilöt edelleen sijoitetaan työssäoppimisyrityksiin, josta saadaan tarvittava osaaminen osatutkintoa varten.

Koulutus sisältää myös tarvittavat korttikoulutukset.

Hankkeeseen palkattava yksilövalmentaja koordinoi ja valvoo koulutukseen ja osatutkintojen suorittamiseen liittyvät asiat henkilötasolla.

Hankkeen tulokset:
Hankkeeseen osallistuvien ammattipätevyys päivittyy työmarkkinoiden edellyttämälle tasolle ja työllistymisen mahdollisuudet paranevat.

Hankkeen aikana n. 20 hankkeeseen osallistuvaa henkilöä suorittaa osatutkinnon omalta alaltaan.

Hankkeessa luodaan toimintamallia tulevaisuudelle, jossa työllistämisvastuun organisointi on muuttumassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti imatralaisiin ammattikoulutettuihin pitkäaikaistyöttömiin niissä ikäryhmissä, joissa työttömyys on suurin (ikäryhmät alle 30 vuotta, yli 54 vuotta).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat paikalliset yritykset. Hankkeeseen osallistuvat työttömät suorittavat työssäoppimista paikallisissa yrityksissä ja on mahdollista, että henkilöt voivat jatkossa työllistyä ko. yrityksiin.

Hanke on tehnyt aiesopimuksia mm. seuraavien yritysten kanssa: Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelu Oy, ITA Nordic Oy, Uutisposti Ky.

Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelu Oy tuottaa Imatran kaupungille erilaisia yleisten alueiden (kadut, puistot, torit, leikkikentät) ja vesihuoltoverkoston kunnossapitopalveluita sekä maanrakennuspalveluita.

ITA Nordic valmistaa teknisesti vaativia ja laadukkaita koneistettuja tuotteita kone- ja laitevalmistajille.

Uutisposti on Imatran seudun työssäkäyntialueen lehti- ja printtimedian jakeluun erikoistunut yritys.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 267 717

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 651

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 957

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 869

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran

Kunnat: Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolten välinen tasa-arvoisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Osallistujille tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin. Hankkeen lähtötietona on käytetty ELY-keskuksen tilastoja alueen työttömistä työnhakijoista ja sukupuolten välisestä jakautumisesta ikäryhmittäin. Tilastojen perusteella (mm. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus 12/2017) pitkäaikaistyöttömyys koskettaa erityisesti miehiä, joilla on keskiasteen ammatillinen koulutus. Joulukuun lopussa 2017 työttömistä työnhakijoista oli miehiä 11 272 (56 %). Työttömyys on kohdistunut erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden ikäryhmiin. Työttömyys on yleistä varsinkin rakennus­, korjaus­ ja valmistusaloilla (yli 4 000 työtöntä työnhakijaa). Imatralla työttömien työnhakijoiden määrä työvoimasta oli 16,4 %, joista miehiä oli 1 152 ja naisia 870. Pitkäaikaistyöttömiä oli 591 henkilöä - yli 50 vuotiaita työttömiä oli 761.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen alussa tehdään alkukartoitus, jossa otetaan huomioon eri ryhmien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Hankkeen aikana seurataan toimenpiteiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin. Hankkeen lähtötietona on käytetty ELY-keskuksen tilastoja alueen työttömistä työnhakijoista ja sukupuolten välisestä jakautumisesta ikäryhmittäin. Tilastojen perusteella (mm. Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus 12/2017) pitkäaikaistyöttömyys koskettaa erityisesti miehiä, joilla on keskiasteen ammatillinen koulutus. Joulukuun lopussa 2017 työttömistä työnhakijoista oli miehiä 11 272 (56 %). Työttömyys on kohdistunut erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden ikäryhmiin. Työttömyys on yleistä varsinkin rakennus­, korjaus­ ja valmistusaloilla (yli 4 000 työtöntä työnhakijaa). Imatralla työttömien työnhakijoiden määrä työvoimasta oli 16,4 %, joista miehiä oli 1 152 ja naisia 870. Pitkäaikaistyöttömiä oli 591 henkilöä - yli 50 vuotiaita työttömiä oli 761.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pyritään kohdentamaan toimenpiteet erityisesti vaikeimmin työllistettäviä pitkäaikaistyöttömiä miehiä (alle 30 v. ja yli 54 v.) Imatralla työttömien työnhakijoiden määrä työvoimasta oli v. 2017 lopulla 16,4 %, joista miehiä oli 1 152 ja naisia 870. Toimenpiteet kohdistetaan miehiin, koska heidän osuus työttömistä työnhakijoista on suurempi ja heille on vähemmän tarjolla tukityöllistämispaikkoja.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hankinnoissa keskitytään pääsääntöisesti paikallisiin yrityksiin. Toimenpiteet ja työssäoppimisjaksot järjestetään paikallisissa yrityksissä, joiden on mahdollista saada työvoimaa hankkeessa kouluttautuneista henkilöistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Pitkäaikaistyöttömien kouluttaminen siten, että heidän työllistymismahdollisuudet lisääntyvät. Hankkeen tavoitteena on mm. ehkäistä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lisätä työ- ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen ja siitä johtuvana välillisenä vaikutuksena perheiden hyvinvointi lisääntyy.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pitkäaikaistyöttömästä työlliseksi oli vuosina 2018–2020 toteutettava projekti, jonka rahoittajina toimivat Hämeen ELY-keskus (Euroopan sosiaalirahasto - ESR) ja Imatran kaupunki. Hanke toteutettiin yhteistyössä TE-toimiston, TYP:in, tutkintoja järjestävän tahon ja paikallisten yritysten kanssa.

Imatran seudulla pitkäaikaistyöttömyys on kohdistunut enemmän miehiin kuin naisiin. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli sukupuolten tasa-arvon edistäminen, jolloin hankkeen toimenpiteet kohdistettiin pääasiassa vaikeammin työllistyviin pitkäaikaistyöttömiin miehiin. Hankkeen tavoitteena olikin erityisesti imatralaisten pitkäaikaistyöttömien miesten ammatillisten taitojen päivittäminen siten, että osaaminen ja tiedot vastaavat työmarkkinoiden tarpeita ja edesauttavat hankkeeseen osallistujien työllistymistä jatkossa.

Sukupuolinäkökulma huomioitiin hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) mm. tekemällä kehittämis- ja osaamiskartoitukset, joilla selvitettiin osallistujien tarpeet, toiveet ja lähtötilanne. Nämä toimivat pohjana suunniteltaessa toteutettavia toimenpiteitä. Toiminta koostui työskentelystä tukityöpaikassa, yksilövalmennuksesta, korttikoulutuksista sekä osatutkintojen suorittamisesta.

Hankkeen aikana seurattiin Imatran seudun työllistymisnäkymiä ammattibarometrista. Vuoden 2019 syksyllä havaittiin tarve kiinteistöhuollon työntekijöille. Hankkeessa luotiin yhteistyössä Sampon ja TE-toimiston kanssa toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ammatillisen osaamisen lisäämiseen. Toimintamallin avulla henkilöt pystyivät suorittamaan ammatillisen tutkinnon osan, perustuen työssäoppimiseen ja näytön antamiseen ammattiopistolle. Hankkeen aikana 21 henkilöä suoritti Piha- ja ulkoalueiden osatutkinnon Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnosta. Tämä vastasi hankeosallistujien mielenkiinnonkohteisiin ja työmarkkinoiden tarpeisiinkin. Suoraan hankkeesta jatkokoulutukseen lähti 4 henkilöä.

Hankeosallistujien työllistymistä tuettiin myös lisäämällä osaamista erilaisilla korttikoulutuksilla (mm. työturvallisuus, tieturva 1, hätäensiapu, tulityö), huomioiden osallistujien yksilölliset tarpeet ja toiveet. Korttikoulutuksia suoritettiin yhteensä 192 kpl. Hankeosallistujien palautteen mukaan monet pitivät korttikoulutuksia hyvinä ja arvioivat niiden auttavan työllistymisessä.

Hankeosallistujille mahdollistettiin yksilötason valmennus. Laptuotteen antamaan valmennukseen osallistui 12 henkilöä. Valmennuksessa pohdittiin mm. jatkokoulutukseen liittyviä asioita. Projektipäällikkö antoi yksilöohjausta ja palveluohjausta aina tarpeen mukaan. Tuki saattoi liittyä mm. kouluttautumiseen, taloudellisiin asioihin, terveysasioihin, työllistymiseen ja oman tilanteen käsittelyyn yleisesti. Projektipäällikkö antoi työnhakuvalmennusta 17 henkilölle. Työnhakuvalmennus sisälsi esim. CV:n ja hakemuksen päivittämistä, työpaikkojen etsimistä, ammattibarometriin tutustumista ja haastatteluun valmistautumista.

Hankkeen aikana seurattiin hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta osallistujiin loppuhaastatteluin sekä hyödyntämällä Työterveyslaitokset Kykyviisaria (työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä). Kykyviisariin vastasi 36 henkilöä, joista 5 % oli naisia. Ryhmän keskiarvojen mukaan osallisuus-, mieli-, arki-, taidot- ja keho-osio nousivat 3-5 % hankejakson aikana. Keskiarvon mukaan koettu toimintakyky nousi arvosta 7.8/10 arvoon 8.6/10 ja koettu työkyky arvosta 7.6/10 arvoon 8.4/10.

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä olivat paikalliset yritykset. Yhteistyömahdollisuus löytyi Imatran Kiinteistö- ja aluepalvelu Oy:n (Kipa) kanssa. Yhteistyö mahdollisti osatutkintojen suorittamisen myös Kipan työnohjauksen alla. Hankkeen tuloksena avoimille työmarkkinoille työllistyi 5 henkilöä.
Kaikkiaan hankkeeseen osallistui 77 henkilöä.

Hankkeen päätyttyä toimintaa jatketaan Imatran kaupungin työllistämistoiminnoissa.