Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21396

Hankkeen nimi: MAPPI – Perheellisten maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja työkykyisyyden vahvistaminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL365

Puhelinnumero: 08 3132 000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riitta Engman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.engman(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125705

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja ulkomaan kansalaisten määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosien 2006-2016 aikana. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne poikkeaa huomattavasti kantaväestöön kuuluvista ja valtaosa heistä on työikäisiä, noin 30-vuotiaita työuraansa aloittavia. Esimerkiksi maahanmuuttovaiheen kotouttamistoimenpiteiden tarve on vähäinen työperäisillä maahanmuuttajilla, kun taas osa, esimerkiksi pakolaistaustaiset henkilöt, ovat täysin kotouttamispalveluiden varassa. Maahanmuuttajien työllistyminen on yleensä kotouttamistoimenpiteiden lähtökohtainen tavoite.

MAPPI-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat perheelliset 15 – 49 -vuotiaat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, erityisesti naiset ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat.
Hankkeen kohderyhmän osalta painotus on jo oleskeluluvan saaneissa henkilöissä, mutta ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti työskentely yksilön ja perheen kanssa voidaan tarvittaessa aloittaa jo turvapaikanhakuvaiheessa. Monien tutkimusten mukaan (mm. UTH-tutkimus ja Maamu-tutkimus) maahanmuuttajanaisten tilanne on eri mittareilla mitattuna huolestuttava - tarkasteltiin sitten työllistymistä, terveyttä, hyvinvointia tai kouluttautumista osoittavia mittareita. Maahanmuuttajanaisten kohtaamat haasteet ja tuen tarpeet ovat hyvin erilaisia riippuen mm. naisten erilaisista taustoista ja maahanmuuton syistä. Eniten tukea tarvitsevat pakolaistaustaiset, Lähi-idän ja Afrikan alueelta muuttaneet naiset. Perhesyistä muuttaneita on myös paljon enemmän, kuin pelkkien oleskelulupatilastojen perustella voidaan arvioida, sillä EU- ja Efta-maiden kansalaiset eivät näy tilastoissa. Ulkomaalaistaustaisista ei-työllisistä 20 – 49 -vuotiaista äideistä 72 % oli alun perin muuttanut Suomeen perhesyistä (UTH-tutkimus). Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien joukossa on myös yksinhuoltajia. Suomessa asuu yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia lapsia: ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa (2006 – 2016) (Tilastokeskus). Ulkomaalaistaustaisten lasten ja perheiden määrän koko ajan kasvaessa on tärkeää kehittää varhaisen tuen muotoja ja ennalta ehkäiseviä palveluita, jotka huomioivat maahanmuuttajaperheiden erityispiirteet ja -tarpeet.

Pitkän aikavälin tavoitteena
1) Maahanmuuttajaperheiden ja – naisten hyvinvointi, terveys ja yhteiskuntaan integroituminen on parantunut ja ylisukupolvinen huono-osaisuus ja syrjäytyminen vähentynyt
2) Hankkeessa on kehitetty toimintamalli perheellisten turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien, erityisesti naisten, hyvinvoinnin ja terveyden, vanhemmuuden sekä perhe-elämän ja työelämän valmiuksien vahvistamiseksi

Lyhyen aikavälin tavoitteena on
1) Tunnistaa riskiryhmään kuuluvia perheitä ja kartoittaa heidän tuen tarpeitaan
2) Osallistaa maahanmuuttajanaisia toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen
3) Edistää maahanmuuttajaperheiden ja -naisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta
4) Edistää maahanmuuttajanaisten työelämänvalmiuksia
5) Lisätä perhelähtöisen kotoutumisen osaamista Pohjois-Pohjanmaalla
6) Mallintaa ja kehittää havaittuja palveluntarpeita tukevia ennalta ehkäiseviä ja osallistavia toimintoja ja prosesseja sekä viranomasiyhteistyössä että kolmannen sektorin kanssa.

Lisääntyneen tietoisuuden ja palveluohjauksen tehostumisen kautta perheiden terveyttä edistävät elintavat vahvistuvat. Osallistavien työmenetelmien kautta naisista tulee aktiivisia toimijoita oman ja perheensä hyvinvoinnin edistämisessä. Kolmannen sektorin toimijat saavat uutta tietoa ja lisätyökaluja maahanmuuttajataustaisten naisten hyvinvointa ja työllisyyttä edistävään toimintaan.

Hankkeessa kehitetään erilaisia yksilö-, ryhmä- ja parityöskentelyn muotoja, joiden avulla tuetaan turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajavanhempia vanhemmuudessa, lastenkasvatuksessa, työllistymisessä sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä ovat mm.:
- Ryhmävalmennukset vanhemmille, yksilö- ja parityöskentely vanhempien kanssa sekä kotiin annettava perhetyö
- Yksilö- ja ryhmäohjaus ravitsemukseen ja terveyttä edistävään liikuntaan, erityisesti arkiaktiivisuuden lisäämiseen
- Toiminnallinen työhönvalmennus, johon liitetään yksilöllistä ohjausta sekä osaamisen kartoittamista
- Osuuskuntamallin ja työelämään tutustumisjaksojen mahdollisuuksien selvittäminen ja tarjoaminen työelämävalmiuksien kehittämisen tueksi.

Hankkeena tuloksena:
• Korjaavien palveluiden tarve vähenee, kun perheet saavat tukea ennaltaehkäisevästi ja kokonaisvaltaisesti eivätkä ongelmat pääse kärjistymään
• Vanhemmat saavat uusia työkaluja ja tukea vanhemmuuteen, lastenkasvatukseen ja perhe-elämään sekä enemmän voimavaroja perheen hyvinvoinnin tukemiseen
• Asiakkaiden työ- ja toimintakyky ja koettu hyvinvointi vahvistuvat ja elämänlaatu paranee
• Asiakkaiden voimaantumisen ja itseluottamuksen sekä osallisuuden vahvistuminen
• Vanhempien eteneminen kohti työmarkkinoita edistyy; ylisukupolvinen työttömyys katkeaa
• Vanhempien tietämys terveyttä edistävistä elintapatekijöistä vahvistuu ja sitä kautta koko perheen hyvinvointi paranee.
• Toimenpiteistä osan vaikuttavuutta ja tuloksia seurataan tutkimusten avulla
• Toimintamalli perheellisten turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien hyvinvoinnin, terveyden, vanhemmuuden ja
työkyvyn ja työllistymine tukemiseksi ja vahvistamiseksi

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Perheelliset 15 – 49 -vuotiaat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, erityisesti naiset ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat.
Hankkeen kohderyhmän osalta painotus on jo oleskeluluvan saaneissa henkilöissä, mutta ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen periaatteiden mukaisesti työskentely yksilön ja perheen kanssa voidaan tarvittaessa aloittaa jo turvapaikanhakuvaiheessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat perheiden lapset sekä viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 443

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 62 327

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 351 707

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 62 327

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Analyysissä on käytetty hyödyksi aihepiiriin liittyviä tutkimuksia (mm. Ulkomaalaisten työ- ja hyvinvointitutkimus ja Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimus), aikaisemmista hankkeista saatuja kokemuksia, eri toimijoiden kanssa käytyjä keskusteluja sekä tilastotietoa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnoissa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja hankkeen toiminnoista suurin osa on suunnattu naisille. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että hankkeen toiminnot tavoittavat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat naiset, esim. kotiäidit. Naisten osallistumista toimintoihin tuetaan mm. huomioimalla kulkemisen esteet ja lastenhoitomahdollisuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajanaiset, joiden osallisuuden, toimijuuden, hyvinvoinnin ja työkykyisyyden parantamiseen hankkeessa vahvasti pyritään. Naisten tilanne on monilla mittareilla mitattuna heikompi kuin maahanmuuttajamiesten ja naisiin kohdentuvilla toimenpiteillä pyritään tuomaan naisia tasa-arvoisempaan asemaan maahanmuuttajamiehiin sekä suomalaisiin naisiin ja miehiin verrattuna.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeen päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti.Kaikessa hankkeen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hankkeen päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti. Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja toiminnassa. Kestävä kehitys nähdään hankkeessa niin ekologisena, taloudellisena, inhimillisenä kuin sosiaalisenakin, jolloin kestävä kehitys voidaan nähdä myös kohderyhmän ja hankkeen tavoitteiden kannalta merkittävänä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Toimintojen järjestämisessä huomioidaan ympäristö, sen kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Toimintaa organisoitaessa huomioidaan tarvittaessa Natura2000-kohteet, mutta lähtökohtaisesti toiminnalla ei juuri ole vaikutusta Natura-kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeen päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO14001:2004 standardin vaatimusten mukaisesti. Toiminnoissa tavoitteena on noudattaa mahdollisimman korkeaa jätteiden kierrätyksen astetta. Kohderyhmää opastetaan ja koulutetaan jätteiden kierrätykseen ja vähentämiseen toimintojen osana, soveltuvin osin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan vähähiilisyyden periaatteet ja pyritään edistämään ja käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei kuitenkaan ole vahvasti läsnä hankkeen toimenpiteissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeessa pyritään työllisen ja työkykyisen väestön määrää lisäämään edistämällä maahanmuuttajanaisten työelämävalmiuksia ja työllistymisen mahdollisuuksia. Jotta työvoiman ennustettu poistuma saadaan paikattua, lisää työvoimaa tulee löytää muun muassa työmarkkinoiden ulkopuolella olevista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Tässä hankkeessa tuotetaan tietoa, jota välitetään mm- eri digitaalisissa kanavissa. Työkaluja, malleja ja materiaaleja julkaistaan sähköisillä alustoilla. Kohderyhmään osaamista ja tietotaitoa kehitetään. Myönteistä asenneilmapiiriä pyritään luomaan. Mallit ovat siirrettävissä ja levitettävissä sekä kehitettävissä erilaisissa toimintaympäristöissä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa pyritään huomioimaan ympäristöystävälliset tavat liikkua. Lisäksi tullaan hyödyntämään digitaalisia vaihtoehtoja. Kuitenkaan hankkeen tuloksissa liikkumisen ja logistiikan ratkaisut eivät ole keskiössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu hankkeen päätavoitteisiin. Hankkeessa edistetään osallistujien hyvinvointia ja toimintakykyä. Kohderyhmän osallistumismahdollisuuksia kehitetään ja osallistamisen kanavia luodaan. Mahdollisuuksia yhdenvertaiseen kansalaisuuteen kehitetään. Osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden tarvelähtöiseen suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen. Kohderyhmän mahdollisuuksia toimeentulon saamiseen edistetään työelämänvalmiuksia kehittämällä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeen kohderyhmänä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien väestöryhmä, jonka työllisyyttä, työoloja, terveyttä ja työhyvinvointia pyritään edistämään. Hankkeen toiminnalla edistetään heikommassa asemassa olevien naisten työmarkkinoille pääsyä. Samalla edistetään osaamista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Perheiden ja naisten syrjäytymisen riskitekijöihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Sukupuolten välisen tasa-arvoajattelun ja tasa-arvoisen perhe-elämän arvoja edistetään kohderyhmän keskuudessa ja samalla lisätään tietoisuutta sen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa vahvistetaan heikommassa asemassa olevan väestöryhmän yhteiskunnallisen ja kulttuurisen osallistumisen ja osallisuuden sekä toimijuuden mahdollisuuksia vahvistamalla yksilöiden työ- toimintakykyä sekä koettua hyvinvointia. Ajatuksena vahvistaa kohderyhmän vaikuttamisen mahdollisuuksia ympäristöönsä. Kulttuurinen yhdenvertaisuus sisältää ajatuksen toisaalta oman kulttuurin vaalimisesta mutta myös suomalaiseen kulttuuriin tutustumisesta.
Kulttuuriympäristö 3 4
Hankkeen päämääränä on kohderyhmän aktiivisuuden ja toimijuuden lisääminen, joten toiminnassa on välillisesti huomioitava myös kulttuuriympäristön suomat mahdollisuudet aktiivisuuden lisäämiseen.
Ympäristöosaaminen 2 4
Hanke ei suoraan edistä ympäristöosaamisen lisäämistä, mutta toiminnassa välillisesti otetaan huomioon myös ympäristöosaamisen lisääminen hankkeen kohderyhmälle.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-