|
|
|
Hankekoodi: S21398
Hankkeen nimi: SYKÄYS
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: https://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Milla Reponen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.reponen(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 5775
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Hanke on syntynyt tarpeesta kehittää uusia keinoja nuorten työllistymiseksi. Etelä-Karjalassa (EKLU) ja Kymenlaaksossa (KYMLI) tehtyjen esiselvitysten mukaan 30-40 liikuntaseuralla on potentiaalia palkata työntekijöitä pysyvästi. Tarvetta palkkaamiseen on em. useammilla seuroilla. Järjestöillä on kokemusta yhteispalkkauksesta ja työllistämistoimista yhteistyössä mm. kaupunkien kanssa.
TAVOITEET
Kokonaistavoite: Työnhakijoiden valmiudet työllistymiseen sekä pienten yritysten, liikuntaseurojen ja järjestöjen osaaminen työllistämisessä vahvistuvat ja tuottavat uusia työsuhteita. Järjestöjen rooli työllistäjinä vahvistuu ja yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa lisääntyy. Alatavoitteet: 1. Työhön siirtymisen hidasteet työnhakijan ja työnantajan näkökulmasta tunnistetaan. 2. Nuoret saavat tukea työllistymistaitojen saavuttamisessa ja työllistymisessä, 3. Yritysten, järjestöjen ja työpajojen työantajavalmiuksien ja työn muotoilun osaaminen kehittyy, 4. Hankkeen tuottamia työkaluja ja malleja hyödynnetään jatkossa.
TOIMENPITEET
1. Kohtaantoa vaikeuttavien juurisyiden kuvaus ja toimenpiteet vaikutusten vähentämiseksi
1.1. Suunnittelutyöpajat työnhakijoille seutukunnittain
1.2. Suunnittelutyöpajat työllistäjille (yritykset, järjestöt, kunnat)
1.3. Yhteistyö TE-viranomaisten ja ohjaamojen kanssa
1.4. Tulosten yhteenveto, toimenpiteiden suunnittelu ja tiedottaminen
2. Työllistymiskykyä tukevat yksilö- ja ryhmätoiminnat
2.1. Työn sisältöjen ja vaatimusten arviointi suhteessa osaamiseen (osana kokeiluja)
2.2. Työtaitovalmennus ryhmille
2.3. Työn hakemista tukevat menetelmät ja työkalut
2.4. Työpilotoinnit ja kokeilut yrityksissä ja järjestöissä
2.5. Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamiset
2.6. Toimintojen arviointi ja tulosten mallintaminen jatkokäyttöön
3. Yritysten ja järjestöjen valmentaminen työllistämiseen
3.1. Työpajoja, koulutuksia ja sparrausta TP 1:ssä esille nousseisiin tarpeisiin.
3.2. Tehtävien muotoilu yrityksissä ja järjestöissä
3.3. Työkalujen (TP2) testaaminen yrityksissä ja järjestöissä
3.4. Toimintojen arviointi ja mallintaminen jatkokäyttöön
4. Yhteistyö kuntien, TE-viranomaisten, ohjaamojen ja muiden hanketoimijoiden kanssa
4.1. Työpalaverit ja tiedonvaihto kuntien, ohjaamojen ja työpajatoimijoiden kanssa
4.2. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:n ja Pohjois-Karjalan liikunta ja urheilu ry:n TE-yhteistyön toimintatapojen benchmarking ja yhteistyö.
4.3. Tiedonvaihto ja arviointikeskustelu TE-viranomaisten kanssa toimenpiteistä, kokemuksista ja työkaluista; käytettävyyden arviointi
4.4. Maakunnalliset arviointi- ja kehittämistyöpajat verkostolle ja yhteistyötahoille
TULOKSET
• Kuvaus työllistymisen ja työllistämisen esteiden vähentämisestä kohderyhmissä
• Taidot ja valmius työnhakuun ja työllistämiseen ovat parantuneet
• Uusia työkaluja ja –menetelmiä työllistymisen esteiden poistamiseen
• Yhdistysten työllistämispalvelun tietopankki
• Arvioitua tietoa, työkaluja ja toimintamalleja hankkeen tulosten jatkohyödyntämistä varten
• Kokonaistulos: Uusia työsuhteita, parantuneet valmiudet työllistymiseen ja työllistämiseen ja järjestöjen rooli vahvistunut Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa
Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret, alle 29-vuotiaat työttömät henkilöt.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään valitaan Etelä-Karjalasta 10 liikuntaseuraa ja 10 yritystä, jotka ovat hyvinvointi- ja palvelualalla toimivia sekä kuntosali-, liikuntamatkailu-, liikuntapalvelu- ja liikuntapaikkayrityksiä. Kymenlaaksosta varsinaiseen kohderyhmään valitaan 10 liikuntaseuraa ja 3 yritystä. Kaksi niistä tuottaa liikuntapalveluja ja yksi on sähköyhtiö, joka kehittää työhyvinvointipalvelujaan. Muita järjestöjä kutsutaan mukaan toimintoihin. Kohderyhmään kuuluvat myös alueen työpajat, mutta niissä ei toteuteta kaikkia toimintoja. Kohderyhmässä toteutettujen toimenpiteiden ja pilotointien arvioitujen tulosten perusteella mallinnetaan toimintatapoja ja työkaluja jatkokäyttöä varten.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat maahanmuuttajataustaiset ja muuten erilaisista kulttuureista tulevat henkilöt, koska palvelujen tuottamisessa on tarvetta erilaisen kulttuuriosaamiseen hyödyntämiseen. Koska järjestöillä ja yrityksillä on tarvetta eri-ikäisten henkilöiden työllistämiseen, toimenpiteitä kohdistetaan kaikenikäisiin. Kuntien ja kaupunkien työllisyydestä ja elinkeinotoiminnasta vastaavat työntekijät, työvoimaviranomaiset, oppilaitosten henkilöstö, järjestötoimijat sekä yrittäjäjärjestöjen vastuuhenkilöt kuuluvat välillisiin kohderyhmiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 286 260
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 284 651
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 380
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 320 064
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kotkan-Haminan, Kouvolan, Lappeenrannan
Kunnat: Pyhtää, Luumäki, Savitaipale, Rautjärvi, Hamina, Taipalsaari, Miehikkälä, Kouvola, Lemi, Lappeenranta, Ruokolahti, Virolahti, Parikkala, Imatra, Kotka, Iitti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 64
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Hanke vahvistaa paikallisen osaamisen hyödyntämistä tukemalla työllistymistä alueella ja tuottamalla palveluja alueen toimijoille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke tavoitteena on tukea työtä hakevia henkilöitä työllistymään myös sellaisiin tehtäviin, joissa tuotetaan aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hanke on liikkumisen ja logistiikan välittömien vaikutusten suhteen neutraali. Hanke voi vaikuttaa välillisesti hieman kevyen liikenteen osuuden kasvattamiseen lisäämällä aktivointia ja liikuntaan liittyviä palveluja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Hanke lisää kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden ja ryhmien osallisuutta, tiedon saantia ja kykyä sen hyödyntämiseen, osaamista, aktiivisuutta oman elämän mahdollisuuksien tunnistamisessa ja työllistymisessä. Hanke tarjoaa ohjausta ja vertaistoimintaa. Välillinen vaikutus kohdistuu työllistymisen seurauksena syntyvistä vaikutuksista osallistujien lähipiiriin ja palvelujen käyttäjiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke voi vaikuttaa jonkin verran tasa-arvon edistämiseen kohdentamalla tukevaa toimintaa perinteisistä sukupuolikäsityksistä poikkeavien valintojen tekemiseen ja tehtäväkuvien rakentamiseen työllistämisessä ja työllistymisessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hanke vähentää eriarvoisuutta tukemalla työtehtävien rakentamista myös niin, että ne sopivat eri kulttuuritaustoista tuleville, osatyökyisille ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Sykäys -hankkeen tavoitteena oli tukea pienten hyvinvointialan yritysten, järjestöjen ja urheiluseurojen työantajaosaamista siten, että kynnys uuden työntekijän palkkaamiseen madaltuisi. Lisäksi tavoitteena oli tukea työnhakijoiden osaamista, jotta työllistyminen helpottuisi. Näiden perusteella tavoiteltiin uusien työpaikkojen syntymistä hankkeessa mukana oleviin yrityksiin, järjestöihin ja urheiluseuroihin. Hanke painottui työnantajaosaamisen osalta urheiluseuroihin.
Työllistämistaitojen valmennukset
Sykäys -hankkeen alussa selvitettiin työllistämisen esteitä ja hidasteita järjestöiltä ja urheiluseuroilta haastatteluin ja webropol -kyselyllä Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Keskeisimmiksi esteiksi nousivat toiminnan kustannukset ja sopivan työntekijän löytymisen haasteet. Aiemmin on myös tunnistettu, että järjestöillä on työtehtäviä, mutta ei välttämättä työantajavalmiuksia palkkaamiseen.
Hankkeen työnantajavalmennusten sisällöt perustuivat juurisyyselvityksiin urheiluseurojen työllistämisen esteistä. Valmennuksia toteutettiin monella eri tavalla:
Kahden vuoden koulutuskokonaisuus
Hankkeen aikana järjestettiin kaksi vuotta kestänyt koulutuskokonaisuus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson urheiluseuroille. Koulutuskokonaisuudessa lähipäiviä järjestettiin muutaman kuukauden välein. Tapaamisten aiheita olivat seuran toimintaraamit, talous, viestintä ja markkinointi, seuraorganisaatio, vapaaehtoisten rekrytointi ja urheilujohtaminen sekä tapahtumatuotanto. Kokonaisuuden tavoitteena oli kehittää seuraa paremmin toimivaksi yksiköksi, mikä helpottaa tunnistamaan ne työtehtävät, johon tarvitaan palkatun henkilön työpanos. Hankeseuroista yhteensä 10 palkkasi hankkeen aikana uuden työntekijän. Lisäksi hankkeen lopussa 16 seuraa haki seuratukea palkatakseen työntekijän.
Kohdennettu valmennus
Hankkeen aikana toteutettiin kohdennettua seuravalmennusta. Valmennusten sisällöt nousivat seurojen tarpeesta. Useat seurat hakivat tukea erilaisten hankerahoitusten hakemiseen liittyen sekä työantajavelvollisuuksiin liittyvissä asioissa. Kohdennettua valmennusta toteutettiin myös yhdelle liikunta-alan pilottiyritykselle.
Kertaluontoiset koulutukset
Työllistämisosaamisen tueksi tarjottiin kaikille avoimia kertaluontoisia koulutuksia. Koulutusten tavoitteena oli antaa konkreettisia työvälineitä seuran kehittämiseen ja sysätä liikkeelle kehittämisprosesseja, jotka myöhemmin johtaisivat uuden työntekijän palkkaamiseen. Yksittäisten koulutusten aiheita olivat mm. hankerahoitukset, verotus, työantajaosaaminen, viestintä ja sosiaalisen median käyttö.
Hankkeen lopussa juurisyitä selvitettiin olemassa olevista selvityksistä ja pieniltä hyvinvointialan yrityksiltä haastatteluin. Selvitysten perusteella yritysmuoto vaikuttaa yksinyrittäjän halukkuuteen työllistää ensimmäinen työntekijä. Vakituisen työntekijän palkkaamisen sijaan käytetään väliaikaisjärjestelyjä tasaamaan kiirehuippuja. Työntekijää rekrytoitaessa kiinnitetään huomioita sopivaan persoonaan ja halutaan hänestä taustatietoja. Toivotaan mahdollisuutta tutustua työntekijään arjen työssä matalalla kynnyksellä ennen palkkauspäätöstä.
Työllistymistaitojen valmennukset
Hankkeen alussa tehtiin juurisyyselvitys työnhakijoiden työllistymisen esteistä. Selvitystä varten haastateltiin 33 nuorta ja 24 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. Nuoret työttömät ovat heterogeeninen ryhmä, joten yhtä yksittäistä syytä on mahdoton nimetä. Monella työttömällä nuorella on ammatillinen koulutus jäänyt kesken tai sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt. Toisaalta osalla on erilaisia terveydellisiä haasteita, jotka ovat esteenä työelämään siirtymisessä. Ammattilaisten vastauksissa korostuivat erityisesti työelämätaitojen puutteet. Nuorissa on myös niitä, joilla motivaatio ja elämänsuunta ovat hukassa.
Työllistymistaitojen valmennusten sisällöt pohjautuivat juurisyyselvityksiin. Valmennuksia toteutettiin yksilövalmennuksina sekä ryhmämuotoisena valmennuksena.
Yksilövalmennukset
Hankkeen aikana järjestettiin yksilövalmennuksia mukaan hakeutuneille työttömille. Yksilövalmennuksissa keskityttiin yksilöiden tukemiseen kohti haluttua työ- tai opiskelupaikkaa. Hankkeen aikana yksilövalmennuksia oli melko vähän, sillä COVID-19 -viruksen aiheuttamien yhteiskunnan muutosten myötä avoimia työpaikkoja ei ollut seuroissa enää tarjolla.
Ryhmävalmennukset
Ryhmävalmennukset järjestettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson työpajojen kanssa. Valmennukset olivat 2-5 kerran kokonaisuuksia. Näissä käsiteltiin mm. arvopohjaa, omia tavoitteita ja unelmia, terveyttä ja hyvinvointia sekä työhakemuksen työstämiseen liittyviä asioita. Ryhmävalmennusten tavoitteena oli tukea ajatusprosesseja, jotka mahdollisesti tukevat tulevaisuudessa työllistymistä.
Pitkäkestoinen Ratkes -valmennus
Hankkeen aikana järjestettiin puoli vuotta kestänyt Ratkaisukeskeiseen valmennukseen pohjautuva valmennus Iitissä. Valmennus suunniteltiin yhdessä Iitin kunnan työllisyyspalveluiden kanssa ja sen kohderyhmä ja aihe valikoitui kunnan tarpeiden perusteella. Valmennuksen tavoitteena oli lisätä työelämävalmiuksia ja tätä kautta madaltaa kynnystä työllistymiseen. Valmennus sisälsi seitsemän lähivalmennuskertaa, joiden teemat olivat ryhmäytyminen, terveys ja hyvinvointi, itsetuntemuksen lisääminen, toimiva arki, hyvä elämä ja tulevaisuuden tavoitteet ja luovuus.
Työllistyneiden sparraus
Seuroihin työllistyneiden henkilöiden sparraus jäi hyvin vähäiseksi, johtuen osittain siitä, että esimerkiksi työkokeiluja oli hankkeen aikana vähän. Työllistyneiden sparraus liittyi usein työllistävän seuran neuvontaan ja ohjaukseen työnantajavelvoitteisiin liittyen. Yksittäisiä henkilöitä sparrattiin tarpeen mukaan.
Toiminnan jatkuvuus
Työllistämisen tukemiseen liittyvää työtä jatketaan liikunnan aluejärjestöissä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu jatkaa työtä tarjoavien urheiluseurojen ja työnhakijoiden kohtauttamista ja tukemista vuoden 2021 alussa alkaneen Työvoimapoliittisen hankkeen merkeissä. Kymenlaakson Liikunnan seurakoordinaattori jatkaa seurojen tukemista osana omaa työnkuvaansa. Hankkeessa on julkaistu useita artikkeleita, opinnäytetyö sekä useita oppaita. Kaikki hankkeessa julkaistu materiaali on avoimesti käytössä ja se löytyy hankkeessa luodulta verkkosivulta https://seurahommia.weebly.com. Verkkosivulta löytyy myös tietopankki niin urheiluseuroille kuin työnhakijoillekin silloin, kun tavoitteena on urheiluseuraan työllistäminen tai työllistyminen.