Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21398

Hankkeen nimi: SYKÄYS

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2177546-2

Jakeluosoite: Skinnarilankatu 36

Puhelinnumero: 0204966411

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.saimia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Milla Ranta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.ranta(at)saimia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404845775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Työtaito ry, 2860051-8
Kymenlaakson Liikunta ry, 1508163-2
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, 1510021-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke on syntynyt tarpeesta kehittää uusia keinoja nuorten työllistymiseksi. Etelä-Karjalassa (EKLU) ja Kymenlaaksossa (KYMLI) tehtyjen esiselvitysten mukaan 30-40 liikuntaseuralla on potentiaalia palkata työntekijöitä pysyvästi. Tarvetta palkkaamiseen on em. useammilla seuroilla. Järjestöillä on kokemusta yhteispalkkauksesta ja työllistämistoimista yhteistyössä mm. kaupunkien kanssa.

TAVOITEET
Kokonaistavoite: Työnhakijoiden valmiudet työllistymiseen sekä pienten yritysten, liikuntaseurojen ja järjestöjen osaaminen työllistämisessä vahvistuvat ja tuottavat uusia työsuhteita. Järjestöjen rooli työllistäjinä vahvistuu ja yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin kanssa lisääntyy. Alatavoitteet: 1. Työhön siirtymisen hidasteet työnhakijan ja työnantajan näkökulmasta tunnistetaan. 2. Nuoret saavat tukea työllistymistaitojen saavuttamisessa ja työllistymisessä, 3. Yritysten, järjestöjen ja työpajojen työantajavalmiuksien ja työn muotoilun osaaminen kehittyy, 4. Hankkeen tuottamia työkaluja ja malleja hyödynnetään jatkossa.
TOIMENPITEET
1. Kohtaantoa vaikeuttavien juurisyiden kuvaus ja toimenpiteet vaikutusten vähentämiseksi
1.1. Suunnittelutyöpajat työnhakijoille seutukunnittain
1.2. Suunnittelutyöpajat työllistäjille (yritykset, järjestöt, kunnat)
1.3. Yhteistyö TE-viranomaisten ja ohjaamojen kanssa
1.4. Tulosten yhteenveto, toimenpiteiden suunnittelu ja tiedottaminen

2. Työllistymiskykyä tukevat yksilö- ja ryhmätoiminnat
2.1. Työn sisältöjen ja vaatimusten arviointi suhteessa osaamiseen (osana kokeiluja)
2.2. Työtaitovalmennus ryhmille
2.3. Työn hakemista tukevat menetelmät ja työkalut
2.4. Työpilotoinnit ja kokeilut yrityksissä ja järjestöissä
2.5. Työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamiset
2.6. Toimintojen arviointi ja tulosten mallintaminen jatkokäyttöön

3. Yritysten ja järjestöjen valmentaminen työllistämiseen
3.1. Työpajoja, koulutuksia ja sparrausta TP 1:ssä esille nousseisiin tarpeisiin.
3.2. Tehtävien muotoilu yrityksissä ja järjestöissä
3.3. Työkalujen (TP2) testaaminen yrityksissä ja järjestöissä
3.4. Toimintojen arviointi ja mallintaminen jatkokäyttöön

4. Yhteistyö kuntien, TE-viranomaisten, ohjaamojen ja muiden hanketoimijoiden kanssa
4.1. Työpalaverit ja tiedonvaihto kuntien, ohjaamojen ja työpajatoimijoiden kanssa
4.2. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:n ja Pohjois-Karjalan liikunta ja urheilu ry:n TE-yhteistyön toimintatapojen benchmarking ja yhteistyö.
4.3. Tiedonvaihto ja arviointikeskustelu TE-viranomaisten kanssa toimenpiteistä, kokemuksista ja työkaluista; käytettävyyden arviointi
4.4. Maakunnalliset arviointi- ja kehittämistyöpajat verkostolle ja yhteistyötahoille



TULOKSET
• Kuvaus työllistymisen ja työllistämisen esteiden vähentämisestä kohderyhmissä
• Taidot ja valmius työnhakuun ja työllistämiseen ovat parantuneet
• Uusia työkaluja ja –menetelmiä työllistymisen esteiden poistamiseen
• Yhdistysten työllistämispalvelun tietopankki
• Arvioitua tietoa, työkaluja ja toimintamalleja hankkeen tulosten jatkohyödyntämistä varten
• Kokonaistulos: Uusia työsuhteita, parantuneet valmiudet työllistymiseen ja työllistämiseen ja järjestöjen rooli vahvistunut Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret, alle 29-vuotiaat työttömät henkilöt.
Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään valitaan Etelä-Karjalasta 10 liikuntaseuraa ja 10 yritystä, jotka ovat hyvinvointi- ja palvelualalla toimivia sekä kuntosali-, liikuntamatkailu-, liikuntapalvelu- ja liikuntapaikkayrityksiä. Kymenlaaksosta varsinaiseen kohderyhmään valitaan 10 liikuntaseuraa ja 3 yritystä. Kaksi niistä tuottaa liikuntapalveluja ja yksi on sähköyhtiö, joka kehittää työhyvinvointipalvelujaan. Muita järjestöjä kutsutaan mukaan toimintoihin. Kohderyhmään kuuluvat myös alueen työpajat, mutta niissä ei toteuteta kaikkia toimintoja. Kohderyhmässä toteutettujen toimenpiteiden ja pilotointien arvioitujen tulosten perusteella mallinnetaan toimintatapoja ja työkaluja jatkokäyttöä varten.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat maahanmuuttajataustaiset ja muuten erilaisista kulttuureista tulevat henkilöt, koska palvelujen tuottamisessa on tarvetta erilaisen kulttuuriosaamiseen hyödyntämiseen. Koska järjestöillä ja yrityksillä on tarvetta eri-ikäisten henkilöiden työllistämiseen, toimenpiteitä kohdistetaan kaikenikäisiin. Kuntien ja kaupunkien työllisyydestä ja elinkeinotoiminnasta vastaavat työntekijät, työvoimaviranomaiset, oppilaitosten henkilöstö, järjestötoimijat sekä yrittäjäjärjestöjen vastuuhenkilöt kuuluvat välillisiin kohderyhmiin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 569

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 30 419

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 380

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 33 686

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Miehikkälä, Luumäki, Taipalsaari, Rautjärvi, Pyhtää, Savitaipale, Kouvola, Lemi, Ruokolahti, Iitti, Virolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 64

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty sukupuolianalyysi nuorten ja ikääntyvien työttömien määrästä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Miehiä on enemmän työttömänä kuin naisia. Naisten määrät seuratoiminnassa on kokonaisuudessaan tällä hetkellä miehiä pienempi, vaikka miesten työllisyysaste on alhaisempi. Työllisyyspalveluissa ja työpajatoiminnassa on enemmän naisia kuin miehiä. Seurojen toimintaan osallistuvien toimihenkilöiden ja harrastajien sukupuolijakauma tunnetaan lajikohtaisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen etsitään sekä miehiä että naisia. Tapaamisissa kartoitetaan kaikkien osallistujien tarpeet, mahdollisuudet ja intressit. Mikäli tulosten perusteella on tarpeellista, kohdennetaan toimenpiteitä ja ohjausta valtavirtaistamista vahvistaen. Työllistävien tahojen valmennuksessa kiinnitetään huomiota sukupuoleen liittyviin alalle tai tehtävään työllistymistä vaikeuttaviin tekijöihin ja kannustetaan poikkeamaan totutuista oletuksista sekä työtehtävien muotoilussa että rekrytoinnissa sekä seuroissa että yrityksissä. Hankkeessa, erityisesti pilotoinnissa ohjataan ja kannustetaan työnhakijoita etsimään mahdollisuuksia myös niistä kohteista ja tehtävistä, jotka eivät vastaa lähtökohtaisesti oman sukupuolen yleisimpiä valintoja. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon myös hankkeen tiedottamisessa ja markkinoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa vahvistetaan sekä miesten että naisten työllistymistä molemmille sukupuolille kohdennettavien palvelujen tuottamiseen, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hanke vahvistaa paikallisen osaamisen hyödyntämistä tukemalla työllistymistä alueella ja tuottamalla palveluja alueen toimijoille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hanke tavoitteena on tukea työtä hakevia henkilöitä työllistymään myös sellaisiin tehtäviin, joissa tuotetaan aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hanke on liikkumisen ja logistiikan välittömien vaikutusten suhteen neutraali. Hanke voi vaikuttaa välillisesti hieman kevyen liikenteen osuuden kasvattamiseen lisäämällä aktivointia ja liikuntaan liittyviä palveluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Hanke lisää kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden ja ryhmien osallisuutta, tiedon saantia ja kykyä sen hyödyntämiseen, osaamista, aktiivisuutta oman elämän mahdollisuuksien tunnistamisessa ja työllistymisessä. Hanke tarjoaa ohjausta ja vertaistoimintaa. Välillinen vaikutus kohdistuu työllistymisen seurauksena syntyvistä vaikutuksista osallistujien lähipiiriin ja palvelujen käyttäjiin.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke voi vaikuttaa jonkin verran tasa-arvon edistämiseen kohdentamalla tukevaa toimintaa perinteisistä sukupuolikäsityksistä poikkeavien valintojen tekemiseen ja tehtäväkuvien rakentamiseen työllistämisessä ja työllistymisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke vähentää eriarvoisuutta tukemalla työtehtävien rakentamista myös niin, että ne sopivat eri kulttuuritaustoista tuleville, osatyökyisille ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-