|
|
|
Hankekoodi: S21401
Hankkeen nimi: Kasvu- ja rakennemuutosaloilla toimivien yritysten tietotaidon nostaminen koulutuksen ja osaamisen siirtämisen kautta (KOS -hanke)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 30.11.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Teknologiapuisto PL 127
Puhelinnumero: +358 40 568 2669
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jouko Antero Käsmä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jouko.kasma(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 568 2669
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) muodostaa Oulun, Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot. Hankkeen avulla kumppaniyliopistot tulevat voimakkaammin mukaan Kainuun elinkeinoelämän kehittämiseen siirtämällä osaamistaan alueen yrityksiin. KYK tekee koulutus yhteistyötä n. 100 mikro-, pk- ja globaalin yrityksen kanssa.
Hankkeen tuloksena syntyy KYK:n oppimisen ja osaamisen ekosysteemi, joka otetaan pysyvästi käyttöön. Ekosysteemi mahdollistaa modernit oppimisympäristöt opetukseen ja tutkimus- sekä kehittämistoimintaan, joita voi hyödyntää yritykset, korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Projektin tuloksena integroidaan liiketoiminta-, osaamis- ja tutkimusverkostot yhteen, jolloin tutkimustiedon hyödyntäminen mahdollistuu nopeasti osana liiketoiminnan kehittämistä. Tämä on merkittävä lisäarvo yrityksille.
Ekosysteemin avulla luodaan yrityksille mahdollisuudet hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä tuotannollis-taloudellisen kehittämisen tukena. Koulutuksen avulla kiihdytetään yritysten tuotteiden kehitystyötä, kilpailukykyä ja kaupallistamista. Koulutuksen avulla poistetaan osaamisvajeita Kainuun rakennemuutos- ja kasvualoilta: 1) biotalouden, 2) kaivosteollisuuden / cleantec, 3) terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Läpileikkaavana koulutuspakettina menee kaupallistamis- ja liiketoiminta koulutus. Bioliiketoiminnan kehittäminen kautta tavoitteena on uusien tuotteiden markkinoille viemisen suunnittelu ja toteutus sekä kannattavan ansaintalogiikan varmistaminen.
Hankkeen tavoitteena on yritysten biomassojen tuotekehitykseen ja jalostamiseen liittyvän osaamisen lisääminen. Paikallisten biopohjaisten raaka-ainevirtojen tehokas hyödyntäminen on taloudellisesti tärkeää. Tästä hyviä esimerkkejä ovat ST1 bioetanoli investointi Renforsin alueelle, sekä KaiCellin Paltamon biotuotetehtaan yhteyteen suunnitteilla oleva BioFutureFactory -teknologiakylä, jossa puukuidusta kehitettäisiin korkean jalostusarvon muovi vapaita tuotteita. Kainuussa on mm. Suomen isoimpia marjataloja (Kiantama ja Arctic International ja uutena kasvavana yrityksenä Extrx Oy), jotka jo toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Projektin toiminnan tuloksena marjaklusteri pääsee osaksi kansainvälistä ekosysteemiä, jonka kautta yritykset saavat uutta tietotaitoa tuotekehitysprosesseihin, liiketoimintaan ja vientiin.
Projektin tavoitteena on myös edistää yritysten tarvitsemaa metallien 3D-tulostusosaamista. Koulutus palvelee erityisesti paikallisia mittalaitevalmistajia ja näiden alihankkijoita. Mikromuovien koulutus- ja konsultointipaketissa keskitytään mm. biotuotetehtaiden tuotekehitykseen korvata muovit tuotteissaan muovivapailla biopohjaisilla tekstiileillä ja –kuiduilla. Lisäksi kehitetään alan soveltavaa mittausteknologiaa.
Terveys- ja hyvinvointiala on vahvasti rakennemuutoksen "kourissa". Projektin tulostavoitteena on, että koulutus- ja konsultointi toimenpiteillä saadaan kehitettyä kustannustehokkaita palveluita, liiketoiminnan kasvua mikro- ja pk –yrityksissä. Etäterveydenhoitoon kuuluvien teknologioiden, välineiden ja ohjelmien valmistus avaa uusia mahdollisuuksia yksityisille yrittäjille, kuten Sartorius Oy:lle.
Tavoitteena on cleantech- liiketoiminnan kehittäminen nostamalla yritysten johdon osaamispääomaa rahoituksesta, investoinneista, tuotekehityksestä ja perehdytään viennin edistämisen eri metodeihin ja käytänteisiin. Hankkeella tuetaan tavoitetta, että Kainuuseen syntyy uusia työpaikkoja niin, että nykyinen noin 30 000 työpaikan määrä kasvaa lähivuosina ja yli 3 000 työpaikalla vuoteen 2035 mennessä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Kainuulaiset start up -, mikro-, pk- ja globaalit yritysten henkilöstö (biotalaouden, kaivosteollisuus / cleantech, terveys- ja hyvinvointi). Yritysten ja kehitysyhtiöiden toimialajohtajat, liiketoiminta- ja tuotekehitysosaajat ja tuotannon ja tuotteiden kehittämisestä vastaavat henkilöt. Lisäksi korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen opettajat ja opiskelijat. Lisäksi varsinaisten kohderyhmien sidosryhmät (mm. VTT ja LUKE) ja asiakkaat. Hankkeen budjetti on 399 808€. Hankkeen hallinnoi Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus.
Pääasiallinen kohdetyhmä:
Kainuulaiset start up -, mikro-, pk- ja globaalit yritysten henkilöstö (biotalaouden, kaivosteollisuus / cleantech, terveys- ja hyvinvointi). Yritysten ja kehitysyhtiöiden toimialajohtajat, liiketoiminta- ja tuotekehitysosaajat ja tuotannon ja tuotteiden kehittämisestä vastaavat henkilöt. Lisäksi korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen opettajat ja opiskelijat
KYK:n (Oulun, Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot): palveluliiketoiminta henkilöstö, tutkijat, hanke- ja projektityöntekijät, laboratoriotyöntekijät, koulutussuunnittelijat, koulutus-, tutkimus- ja kehityspäälliköt opetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja t&k –toiminnassa.
Lisäksi varsinaisten kohderyhmien sidosryhmät ja asiakkaat. Tutkimuslaitosten (mm. VTT ja LUKE) t&k -henkilöstö ja aluekehittäjät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 855
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 862
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 808
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 359 817
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Kuhmo
Jakeluosoite: Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus PL 127
Postinumero: 87400
Postitoimipaikka: Kajaani
Suunniteltu: 61
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32
Suunniteltu: 295
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 7 |
| Projektilla voidaan vaikuttaa sekä välittömästi että välillisesti luonnovarojen kestävään käyttöön. Toisaalta välillinen vaikutus on pitkäkestoinen, koska uusi koulutus ja osaaminen ko.sektorille juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi. Osaamistavoitteet edistävät luonnovarojen kestävää käyttöä ja vähähiilisen teknologian käyttönottoa. Luodaan ja siirretään uutta monitieteistä osaamista joka vahvistaa erityisesti Kainuun luonnon biomassojen kestävää käyttöä osana elinkeinopolitiikkaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Hankkeen sisällön suunnittelussa ja tavoitteissa on huomioitu ilmastonmuutoksen ja vähähiilisyyden tuomat uudet teknologiset haasteet. Ilmaston muutosten aiheuttamien riskien tiedostaminen, hallinta ja modernien teknologien soveltaminen käytäntöön vaatii koulutusta ja osaamistason nostoa, jotta ilmaston muutokseen liittyvät riskit voidaan minimoida. Toisaalta osaamisepääoman kasvattaminen ko. sektorilla antaa mahdollisuuden yritysten kaupallistaa cleantech -teknologiaa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 6 |
| Kainuussa on arktisen alueen kasvillisuus(biomassat), eliöt ja ilmasto. Projekti edistää hyödyntämään biomassoja teollisuudessa kestävällä tavalla. Luonnon monimuotoisuus ja sen uusiutumisen tunnistaminen auttaa kehittämään teollisuudelle teknologiaa tuotantoprosesseihin, joka ei saastuta luontoa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 6 |
| Ekosysteemin osaamistaseen kehittämisessä huomioidaan erityisesti cleantech ja bioala, jonka sisällöissä huomioidaan pintaja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan liittyvät luonnonsuojeluvaatimukset. Lisäksi uutta osaamista siirretään yritysten käyttöön. Mikromuovien haitat on myös huomioitu ja niiden ympäristöhaittojen poistamiseen on kiinnitetty huomiota. Hanke tukee Kainuun ilmastohankkeen tulosten juurruttamista kainuulaisten yritysten ja kuntien normaaliin toimintaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 3 |
| Natura 2000 -verkosto tarjoaa tärkeitä ekosysteemipalveluja, ja se on näin ollen keskeinen osa Kainuunkin tulevaisuutta ja merkittävä yhteityökumppani. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 7 |
| Koulutuksen, osaamispääoman kasvattamisen ja siirtämisen avulla lisätään osaamista hyödyntää liiketaloudelliesti bio- ja kaivannaisjätteitä esim. metsä-, energia-, marjaja elintarviketeollisuudessa. Projektin avulla saadaan yritysten henkilöstö ja kohderyhmät kouluttaututumaan moderniin teknologiaan, digitalisaatioon, tekoälyyn, analyysimentelmiin ja laitteisiin. Lisäksi perehdytään jätteiden erilaisiin hyödyntämistapoihin jatkojalosketjussa. Ekosysteemin kehittäminen edistää Kainuun biopolttoaine ja erilaisten biopohjaisten materiaalien tuotantoa hyödyntämistä. Ekosysteemin kootutulla osaamisella ja teknologisella tietämykselää voidaan optimoida teollisuustuotantoa ja tehostaa jätteiden käyttöä. Mikromuovit voidaan korvata tulevaisuudessa biokuiduilla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 8 |
| Hankkeen sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti huomioitu uusiutuvan energia osaamisen kasvattaminen biopolttoaineiden osalta. Lisäksi KaiCellin biotutetehtaan yhteyteen rakentuu BioFutureFactory -teknologiakylä, joka on myös huomioitu osaamisen kehittämiskontektissa. Yliopistokeskuksen henkilöstön osaamispääoman lisääminen bio- ja mestäsektorilla vaikuttaa välittömästi ja välillisesti uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja tehostamiseen. Bioetanolin tuotanto metsäbiomassasta vaatii modernin teknologian käyttöönottoa koko tuotantoketjussa. Kajaanin yliopistokeskus on mukana Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian teemahankeessa (2017-2018). | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Kajaani ja Kainuu ovat vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi on noussut biotalous, cleantec ja kaivosteollisuus. Projekti tukee uusien ko. toimialojen investointien käytöönottoa. Toimialojen kehittäminen edellyttää, että yliopistokeskus vahvistaa alojen teknologista ja liiketoiminnallista osaamispääomaa täydennyskouluttamalla yritysten henkilöstöä ja alan tutkijoita, laboratoriohenkilöstöä, palveluliiketoimintaosaajia. Lisäksi on vahvistettava koulutus- ja osaamisverkkoja, digitalisaatiosaamista, älykästä erikoistumista sekä kumppanuuksia korkeakoululaitoksen, teknologiakeskusten sekä yritysten kanssa. Renforsin ranta, Kajaanin teknologiapuisto, Snowpolis ja Woodpolis tarvitsevat tulevaisuudessa laadukkaita teknologian ja osaamisen siirtopalveluja. Välillisesti on tuettava yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Toisaalta tuetaan biojalostamo- ja kaivannaisteollisuuden syntymistä ja kehittymistä alueella. Lisäksi kasvava marja- ja elntarviketeollisuus tarvitsee uutta osaamispääomaa jatkojalostuksen kehittämiseksi. Hyvinvointi, terveys ja lääketieteen kehittäminen on tärkeä osa paikallista elenkeinoraketeen kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| Ekosysteemi luo pitkäjänteisen pohjan ideoida, kehittää. tuottaa ja jalostaa aineettomia palveluja yritysten tarpeisiin. AIKOPAn asema vahvistuu osaamisen siirrossa elinkeinoelämälle. Koulutus ja uusi osaaminen sekä niihin liittyvät uudet toimenpidekokonaisuudet niin terveydellis - sosiaaliset kuin luonntieellis-tekniset ovat aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Yritysten palveluliiketoiminta saa uusia "voimavaroja" ja osaamista sekä verkostoja käyttöönsä. Yritysten tuottavuus ja suorituskykyisyys paranee, joka vahvistaa heidän asemiaan kansainvälisillä markkinoilla. Tämä vaukuttaa positiivisesti uusien työpaikkojen syntymiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Osaamisen ja tietämyksen siirtäminen ja liikkuminen nopeutuu. Digitalisaatio ja tekoälykonseptit nopeuttavat osaamisen yhdistämistä, jalostamista ja siirtämistä käytäjiltä toisille. Tällä on välillisiä vaikutuksia logistiikan kehittämiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hanke tukee e-terveyden käyttöönoton tukemista. Toisaalta edistetään modernien työvälineiden käyttöönottoa sekä hyvien e-terveyteen, ikääntymiseen ja hyvinvointiin kohdistuvien toimintamallien ja palvelujen levittämistä erityisenä painopisteenä tasa-arvoinen palvelujen saatavuus. Projekti mahdollistaa uuden osaamispääoman siirtämisen ja kokeilevan otteen hyvinvoinnin edistämisessä. Usein kokoeiluja tarvitaan, kun kehitetään hyvinvointiin ja terveyteen monimutkaisia ja kustannustehokkaita järjestelmiä, joiden tulee palvella suuria henkilömääriä. Uuden keskussairaala tarvitsee uutta osaamispääomaa, jotta sen palvelurakenne voidaan tulevaisuudessa turvata. Kainuulainen wellness -matkailu ja vanhusten huolto tarvitsee e-terveyden kyttöönottoa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Hankkeen koulutusten ja osaamisen vahvistamistoimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sekä naisiin että miehiin. Hankkeessa tehdyt osaamisen vahvistamistoimenpiteet edistävät konkreettisesti sukupuolten tasa-arvoa. Hanke luo mahdollisuuksien tasa-arvon koulutus ekosysteemissä molemmille sukupuolille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Kainuun tieteellinen kulttuuriympäristö vahvistuu. Koulutus ekosysteemissä kohderyhmät joutuvat eri kieli-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisen taustan omaavat työntekijät toimimaan, kouluttautumaan ja työskentelemään yhdessä. Hanke edistää välillisesti yhteiskunnallista ja kulttuurellista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Vahvistaa tieteellistä kulttuuriympäristöä osana koko kulttuuriympäristöä. Tätä kautta tiedostetaan tieteellisen kulttuuriympäristön rooli koko kulttuurin kontekstissa ja sen kehittämisessä. Yritykset ovat mukana tieteellisen kulttuuriympäristön kehittämisessä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa koulutetaan, sovelletaan ja siirretään uutta ympäristö osaamispääomaa elinkeinoelämälle, joka kaupallistaa sen ja samalla ottaa uuden osaamisen käyttöönsä | ||
Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) muodostaa Oulun, Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot. Hankkeen avulla kumppaniyliopistot tulevat voimakkaammin mukaan Kainuun elinkeinoelämän kehittämiseen siirtämällä osaamistaan alueen yrityksiin. KYK tekee koulutus yhteistyötä n. 100 mikro-, pk -ja globaalin yrityksen kanssa.
Hankkeen tuloksena syntyi KYK:n oppimisen ja osaamisen ekosysteemi -konsepti, joka on otettu pysyvästi käyttöön. Ekosysteemi mahdollistaa modernit oppimisympäristöt opetukseen ja tutkimus- sekä kehittämistoimintaan, joita voi hyödyntää yritykset, korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ja tutkimuslaitokset. Projektin tuloksena integroitiin liiketoiminta-, osaamis- ja tutkimusverkostot yhteen, jolloin tutkimustiedon hyödyntäminen mahdollistuu nopeasti osana liiketoiminnan kehittämistä. Tämä on merkittävä lisäarvo yrityksille.
Ekosysteemin avulla luodaan yrityksille mahdollisuudet hyödyntää digitalisaatiota ja tekoälyä tuotannollis-taloudellisen kehittämisen tukena. Koulutuksen avulla kiihdytetään yritysten tuotteiden kehitystyötä, kilpailukykyä ja kaupallistamista. Koulutuksen avulla poistettiin osaamisvajeita Kainuun rakennemuutos- ja kasvualoilta: 1) biotalouden, 2) kaivosteollisuuden / cleantech, 3) terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Läpileikkaavana koulutuspakettina meni kaupallistamis- ja liiketoiminta koulutus. Bioliiketoiminnan kehittäminen kautta tavoitteena oli uusien tuotteiden markkinoille viemisen suunnittelu ja toteutus sekä kannattavan ansaintalogiikan varmistaminen. Tässä onnistui luonnontuotealan pienet yritykset.
Pääasiallinen kohdetyhmä olivat kainuulaiset start up -, mikro-, pk- ja globaalit yritysten henkilöstö (biotalouden, kaivosteollisuus / cleantech, terveys- ja hyvinvointi). Yritysten ja kehitysyhtiöiden toimialajohtajat, liiketoiminta- ja tuotekehitysosaajat ja tuotannon ja tuotteiden kehittämisestä vastaavat henkilöt. Lisäksi korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen opettajat ja opiskelijat.
Välillisenä kohderyhmänä oli KYK:n (Oulun, Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot): palveluliiketoiminta henkilöstö, tutkijat, hanke- ja projektityöntekijät, laboratoriotyöntekijät, koulutussuunnittelijat, koulutus-, tutkimus- ja kehityspäälliköt opetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja t&k –toiminnassa. Lisäksi varsinaisten kohderyhmien sidosryhmät ja asiakkaat. Tutkimuslaitosten (mm. VTT ja LUKE) t&k -henkilöstö ja aluekehittäjät.
Hanke toteutettiin työ- ja koulutuspaketteina. Koulutuksen avulla paikataan työntekijöiden ammattitaitovajeet. Koulutuspaketeissa painotettiin korkeatasoisia, monitieteisiä ja useiden tutkimussovellutusalojen yhteisiä teemoja. Hankkeen toimenpiteiden kautta kumppanuusyliopistojen koulutus ja osaaminen siirrettiin start up-, mikro-, pk- ja gobaalin yritysten omiin kehitysprojekteihin. Kouluttajina käytetään myös ulkomaisia alan asiantuntijoita.
Koulutuksessa on mukana erilaisia näytetekniikoita, demonstraatioita, ongelmaratkaisumenetelmien hallintaa, hands on -työpajojen opettelua ja diagnosoivaa sekä instrumenttaalista opetusta. Opetustoteutettiin etäopetuksena (teams -koulututus) ja lähiopetuksena.
Yritykset halusivat mikromuoveihin liittyvää koulutusta. Maailmalla on erittäin vähän tietoa, miten mikromuoveja mitataan vesistä, maaperästä, eliöistä jne. Mikromuovien haitoista vesistöistä ja ihmisten sekä eliöstöjen terveydelle on erittäin vähän tietoa. Koulutusohjelma valmisteltiin huolella ja sen tueksi tehtiin mikromuoviselvitys, jossa kartoitettiin kansallisesti ja kansainvälisesti mikromuoveihin liittyvä tematiikkaa. Selvitykseen perustuen suunniteltiin mikromuovien tutkimus, haitat ja liiketoiminta mahdollisuudet koulutus, joka onnistui erittäin hyvin.
Biomassojen tuotekehitykseen ja jalostamiseen liittyvissä koulutuksissa on keskitytty mm. yrityskäyttöö soveltuviiin SME laitteisiin: pH mittaus emulsioille, vaaka, rotavapori, käänteisosmoosilaite ja emulgointilaite. Praktikum -koulutuksessa on kesitytty uusien teknologioiden /laitteiden oppimiseen ja käyttöönottoon. Näin on tehostettu jalostusta ja parannettu myös sivuvirtojen hyödyntämistä. Lisäksi koulutksen aikana yritykset ovat saaneet käyttönsä uutta ennen julkaisematonta oppimateriaalia tuotekehityksen tueksi.
Hanke toteutti 3D -metallien tulostus -koulutuksen mittalaitevalmistajille. 3D -metallien tulostus kehittyy voimakkaasti teollisuudessa. Kainuulaisilla mittalaitevalmistajilla oli osaamisvajetta tulostuslaitteiden sekä hankinnan suhteen että laitteiden käytön mahdollisuuksista.
Projekti toteutti koulutuksen, joka käsitteli terveydenhoidon tämänhetkistä digitalisaation tilaa, digitalisaatiota tukevia tekniikkoja ja sen tarjoamia hyödyntämis- ja ansaitsemismahdollisuuksia. Terveydenhuollon ja hyvinvointialan palvelujen yritykset saivat uutta tietoa liiketoimintamahdollisuuksista. Lisäksi projektissa suunniteltiin ja toteutettiin laaja koulutuspaketti ikääntyneiden ravitsemusterveyden osalta. Koulutusta hyödynsi alan mikro- ja pk - ja suuret yritykset sekä Kainuun sote ja eri vanhustyössä olevat järjestöt.
Vienti-, kaupallistamis- ja juridiikkakoulutusten kautta haettiin osaamista tutkimuslähtöisten ideoiden ja innovaatioiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen, asiakkuuksien hallintaan ja rahoituspalveluihin. Osaamisen kautta valmiudet parani tehdä yhdessä yritysten kanssa yritysvetoisia TKI –hankkeita.
Hankkeessa onnistuttiin Living Lab –toimintamallin juurruttaminen eli käyttäjälähtöinen ja avoin koulutusympäristö yhdistettiin oppimis-, laboratorio-, teollisuus- ja pilotointiympäristöihin. Tulevaisuudessa koulutus- ja konsultointimalli mahdollistaa työn kautta oppimisen, jolloin uusi osaaminen siirtyy työkontekstiin. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnetään AIKOPA:n osaamista.
OKM ja yliopistot ja yliopistokeskus kaupungit tekivät ekosysteemisopimuksen, jonka avulla edistetään alueiden yritysten TKI -toimintaa ja innovaatiokyvykkyyttä. Hankkeen koulutuksen ja osaamisen ekosysteemi -konsepti palvelee tulevaisuudessa OKM:n rakentamaa yliopistojen, yliopistokeskusten ja kaupunkien kehittämää ekosysteemiä Kainuun osalta. Toisaalta OKM antoi lisä voimavaroja KYK:lle erityisesti puun jalostusarvoa lisääville kehityshankkeille. Modernia osaamista siirretään juurrutetun koulutuksen ja osaamisen ekosysteemi -konseptin kautta Itä-Suomen, Oulun ja Lapin yliopistoista yritysten käyttöön.