Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21404

Hankkeen nimi: Taidoista teoksi - maahanmuuttajien potentiaalin tunnistaminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Integrify ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2868613-9

Jakeluosoite: Luotsikatu 18 B 9

Puhelinnumero: 0505650448

Postinumero: 00160

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.integrify.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Daniel Rahman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: daniel(at)integrify.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505650448

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa ensisijaisesti Suomessa tai ulkomailla opiskelleiden korkeasti koulutettujen 18-40-vuotiaiden maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä Suomessa erityisesti IT-alalla. Vuonna 2014 Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista vain alle 40% työllistyi Suomeen (Opetushallitus, 2015). Ulkomailta Suomeen tulleilla on valtava osaaminen, joka valuu hukkaan työllistymisen ollessa todella hankalaa ja aikaa vievää. Suomessa on siis kova tarve edesauttaa nuorten maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa.

IT-alan työvoimapula on hyvin akuutti haaste korostetusti pk-seudulla. Vuoteen 2020 mennessä alan avointen työpaikkojen ennustetaan yltävän 15 000:een. Osaamisvajeen hinta Tivian (5/2017) mukaan on arviolta n. 3 – 4 miljardia vuosittain vuonna 2020 alkaen ja kasvaa jatkuvasti, puhumattakaan syrjäytymisen kustannuksista.

Käytännön toimenpiteinä hankkeessa on tarkoitus
(1) kehittää digitaalinen web-applikaatio, jonka avulla voidaan arvioida Suomesta olevien nuorten maahanmuuttajien kyvykkyyksiä ja valmiuksia systemaattisesti,
(2) järjestää tilaisuuksia nuorten maahanmuuttajien tarpeiden kartoittamiseksi, työnhakutaitojen parantamiseksi sekä
(3) luoda yhteyksiä maahanmuuttajien ja suomalaisten yritysten välille järjestämällä yritystapahtumia sekä työpajoja, jossa tavoitteena on koulutettujen maahanmuuttajien työllistäminen.

Hankkeen tuloksena nuoret maahanmuuttajat saavat paremmat valmiudet työllistyä ja kotoutua Suomeen sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan kokonaisvaltaisella tavalla. Suuremmassa mittakaavassa hankkeen vaikutukset näkyvät työllisyyden kohentumisena, yhteiskunnallisten kustannusten laskuna, suomalaisen työelämän monimuotoisuutena ja syrjäytymisen ehkäisemisenä. Toimintaa määrittävinä tekijöinä ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus.

Hankkeen tuloksena syntyvä innovatiivinen arviointijärjestelmä kehitetään tuottamaan mahdollisimman vertailukelpoisia tuloksia maahanmuuttajien kyvyistä ja sopivuudesta työllistyä määriteltyihin IT-alan työtehtäviin. Prosessin seuraavassa vaiheessa luodaan jokaiselle ohjelmaan osallistuvalle maahanmuuttajalle profiili, johon voidaan yhdistää sopivia työnantajia. Lisäksi järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, joissa otetaan huomioon jokaisen osallistujan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Hankkeessa toteutetaan lopulta yritystapahtumia ja työpajoja, joissa maahanmuuttajat pääsevät luomaan yhteyksiä yrityksiin ja näin ollen mahdollistetaan työllistymisen todennäköisyyden merkittävä kasvu.

Horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys) huomioidaan tunnistamalla ja reagoimalla kummallekin sukupuolelle tyypillisiin haasteisiin työllistymiseen liittyen, kohdellaan kaikkia ohjelmaan osallistuvia yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti sekä suositaan kestävän kehityksen periaatteita käyttämällä liikkumiseen julkisia kulkuvälineitä ja viestintään paperittomia ratkaisuja sekä etätyöskentelytapoja mahdollisuuksien mukaan. Luomalla mahdollisuuksia kyvykkyyksien löytämiseen ja työelämään ohjaamiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Tämä tuo tasavertaisempaan asemaan sekä maahanmuuttajat keskenään että maahanmuuttajat ja suomalaissyntyiset kansalaiset.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat, jotka ovat
(1) opiskelleet ulkomaisessa korkeakoulussa tai yliopistossa ja etsivät nyt Suomesta töitä,
(2) Suomessa korkeakoulusta valmistuneet työttömät maahanmuuttajat ja
(3) maahanmuuttajia potentiaalisesti työllistävät yritykset.

Koulutettujen maahanmuuttajien avainkohderyhmä on ikäluokaltaan 18-40 vuotiasta. Kohderyhmä on ihannetilanteessa korkeasti koulutettua alalle, joka soveltuu IT-alalla työskentelyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa englannin kielen taitoisia, motivoituneita ja korkeakoulutasoista koulutusta saaneita maahanmuuttajia, joilla on oleskelulupa Suomessa. Koska ulkomaalaisten naisten työllistyminen Suomessa on epätodennäköisempää kuin miesten, naisten osuuteen kohderyhmässä kiinnitetään erityistä huomiota.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat suurten yritysten lisäksi mm. startup- ja pk-yritykset, jotka erityisesti kärsivät työvoimapulasta ja ovat ennakkoluulottomia työnantajia, ja jotka tavoittelevat uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä vastuullisesti.

Integrifylla on jo tiedossa kiinnostuneita yrityskumppaneita yhteistyöhön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat
(1) työttömien maahanmuuttajien perheet, jotka hyötyvät välillisesti siitä, että heidän perheenjäsenen työllistymistä edistetään,
(2) yrittäjyystoimijat ja järjestökenttä (Slush, Aaltoes, Startup Sauna, Junction, Dash jne.), jotka toimivat kanavana kohderyhmään tutustumiseen ja rekrytointiin.
(3) TE-toimistot sekä kaupunkien työllisyyspalvelut, jotka pyrkivät edesauttamaan asiakkaidensa työllistymistä

Lisäksi suomalainen koulutuskenttä ja tarkemmin korkeakoulut ovat välillistä kohderyhmää, joiden kanssa yhteistyössä pyritään kartoittamaan kyseisistä kouluista valmistuneiden ulkomaalaisten taustoja ja kykyjä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 312 345

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 001

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 312 345

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 207 001

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 68

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset miehet (UTH, 2015). Toisaalta, UTH-tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät yli 17 prosenttiyksikköä heikommin kuin suomalaistaustaiset naiset, vaikka ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä sukupuolesta riippumatta työllisyys koheneekin kolmen maassaolovuoden aikana (Työ- ja Elinkeinoministeriö, 2014). Lisäksi, ulkomaalaiset naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikatöitä, määräaikaisia töitä ja vuorotyötä ja heillä on ulkomaalaistaustaisiin miehiin nähden pienemmät palkat. Ulkomaalaistaustaiset miehet tosin jättävät useammin koulun kesken kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Samalla riski työttömäksi jäämiseen kasvaa. (UTH)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota naispuolisten maahanmuuttajien tarpeisiin ja heidän auttamiseen eteenpäin työllistymisessä. Naisten osalta on tärkeää myös huomioida työn jatkuvuuteen liittyvät tekijät ja kohentaa kokoaikaisten työsopimusten määrää. Miesten osalta kiinnitetään huomiota toimenpiteisiin, joilla kyettäisiin kannustamaan miespuolisia opiskelijoita suorittamaan tutkinto loppuun.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee opiskelevia ja koulutettuja nuoria maahanmuuttajia sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa käytetään viestinnässä mahdollisimman paljon digitaalisia kanavia paperin säästämiseksi. Lisäksi kokouksissa, tapaamisissa ja tapahtumissa pyritään välttämään paperin käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ei suoraan vähennetä, mutta vaikutus näkyy välillisesti. Tarpeettomia tapaamisia vältetään (paikalle liikkuminen autolla) ja suositaan sähköistä viestintää sen sijaan, ja tärkeissä tapaamisissa suositaan julkisten kulkuneuvojen käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät ole hankkeen suorien vaikutusten ytimessä, mutta toiminnan periaatteissa on kussakin hankkeen vaiheessa otettu huomioon jätteiden lajittelu, jätteen määrän minimointi ja kestävien materiaalien käyttäminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 5
Kaikissa hankkeen vaiheissa korostetaan paperintonta työskentelyä. Tiedottaminen tapahtuu verkossa sähköisesti. Hankkeeseen liittyvissä tilaisuuksissa painotetaan kestävien ratkaisujen ja kierrätyksen merkitystä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole hankkeen keskiössä, mutta sen periaatteita noudatetaan toiminnan taustalla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Paikallista elinkeinorakennetta kohennetaan tunnistamalla maahanmuuttajien kykyjä ja ohjaamalla heitä töihin paikallisiin yrityksiin. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat startup- ja pk-yritykset jotka kärsivät työvoimapulasta ja ovat ennakkoluulottomia työnantajia, ja jotka tavoittelevat uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä vastuullisesti. Kannustamme myös yrittäjyyteen ja pyrimme parhaamme mukaan auttamaan sen aloittamisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään aineeton palvelu, jonka tarkoituksena on luoda prosessi parempaan koulutettujen maahanmuuttajien kyvykkyyksien tunnistamiseen ja työllistämiseen. Palvelun kehitys ja testaaminen on hankkeen keskiössä.
Liikkuminen ja logistiikka 7 2
Hankkeeseen liittyviin matkoihin käytetään julkisia kulkuvälineitä, sekä pyritään järjestämään kokoukset sähköisesti mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Skypen kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Työllistämisen ja kotoutumisen edistämisen myötä luodaan hyvinvointia sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla monikulttuurisuuden kasvaessa ja henkilökohtaisen toimeentulon sekä siitä seuraavan hyvinvoinnin saralla.
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Luomalla mahdollisuuksia kyvykkyyksien löytämiseen ja työelämään ohjaamiseen myös ulkomaalaistaustaisille, edistetään heidän tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa, korostuneesti etenkin naisten osalta. Tämä tuo tasavertaiseen asemaan sekä maahanmuuttajat keskenään että maahanmuuttajat ja suomalaissyntyiset kansalaiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Luomalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia maahanmuuttajille työllistyä, vähennetään eriarvoisuutta ja lisätään kulttuurillisia oikeuksia ja monimuotoisuutta. Hankkeessa huomioidaan maahanmuuttajien mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen keskenään mutta myös verrannollisena suomalaissyntyisiin kansalaisiin.
Kulttuuriympäristö 3 3
Kulttuuriympäristön monimuotoisuutta edistetään osallistamalla maahanmuuttajia erityisesti suomalaiseen työkulttuuriin mutta myös edistämällä heidän kotoutumista.
Ympäristöosaaminen 4 3
Ympäristöosaaminen ja tietoisuus kasvavat hankkeen myötä yhteistyöyritysten kautta. Hankkeessa suositaan yhteistyötä yritysten kanssa, jotka allekirjoittavat kestävän kehityksen periaatteet ja toimivat ympäristöasioissa vastuullisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-