Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21405

Hankkeen nimi: Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2094551-1

Jakeluosoite: Myllypurontie 1, PL 4000

Puhelinnumero: 09 7424 5000

Postinumero: 00079

Postitoimipaikka: Metropolia

WWW-osoite: http://www.metropolia.fi http://restart.metropolia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti-Veikko Salo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Antti-Veikko.Salo(at)metropolia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 355 0779

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Re:start - Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi -hankkeen tavoitteena on edistää alle 30-vuotiaiden nuorten työllisyyttä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Taustalla on helsinkiläisten nuorten, etenkin miesten, muuta maata suurempi ammattiopintojen keskeyttämismäärä sekä heikompi opintojen läpäiseminen. Varsinaista kohderyhmää ovat ammatilliset opintonsa keskeyttäneet tai koulutuksen ulkopuolelle jääneet alle 30-vuotiaat helsinkiläiset sekä työpaikkaohjaajiksi koulutettavat Helsingin kaupungin ja yritysten työntekijät.

Hankkeessa kehitetään, testataan ja mallinnetaan työelämän kanssa työtapoja kohderyhmään kuuluvien nuorten tavoittamiseen, monialaiseen tukemiseen, takaisin opintojen pariin saattamiseen, tutkintojen suorittamiseen ja työelämään saamiseen. Tavoitteena on löytää tapoja opiskelujen keskeyttämisen vähentämiseen. Tässä hyödynnetään ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvää koulutussopimusta ja kehitetään siihen olennaisesti liittyvää työpaikkaohjaamista siten, että se vastaa kohderyhmien tarpeisiin. Painopiste on luovan alan ammateissa, joissa ohjaamisen henkilökohtaisuuden tarve korostuu. Tarve on löytää työtapoja, jotka vähentävät ohjaamisesta syntyvää kuormitusta.

Päämääränä on, että nuoret täydentävät kesken jääneitä opintojaan ja osaamistaan koulutussopimuksella luovan alan työpaikoissa (Helsingin kaupunki, yritykset) ja suorittavat samalla tutkinnon osia tai tutkintoja. Nuorille rakennetaan jo toimenpiteen alussa jatkopolkuja, jotka tähtäävät oppisopimukseen, työhön tai jatko-opintoihin.

Hankkeessa kerätään tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta, koulutussopimuksen käytännön toteutuksesta sekä työssäoppimisen ja työelämän muuttuvista vaatimuksista jatkokehittämistä varten päätöksentekijöille ja opetusalalle. Tulokset siirretään hankkeen jälkeen käytäntöön. Metropolialla on keskeinen rooli korkeakoulutusta vaativien alojen työpaikkaohjaamisen koulutuspakettien ja opintokokonaisuuksien kehittämisessä. Helsingin kaupungilla on tarve varmistaa että sen toimialoille syntyy osaamista työssäoppijoiden tavoitteelliseen ohjaamiseen. Yritykset ovat avoimia uusille tekijöille ja työtavoille.

Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia AMK. Hanke tehdään yhteistyössä Helsingin kaupungin (Stadin ammattiopisto, kulttuuri ja vapaa-aika, nuorten työllisyyspalvelut) ja luovan alan yritysten kanssa. Hankkeen on tarkoitus alkaa syksyllä 2018 ja päättyä 2020 lopussa.

Hanke edistää sosiaalista kestävyyttä parantamalla nuorten työelämään kiinnittymistä. Se luo myös edellytyksiä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiselle. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ottamalla mies- ja naisopiskelijoiden erityistarpeet huomioon.

Hanke on Metropolian strategia 2020:n ja Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukainen. Se tukee Uusimaa-ohjelma 2.0:n strategista painopistettä Hyvinvoiva ja osaava ihminen ja sen tavoitetta Tulevaisuuden osaavat uusmaalaiset (etenkin nuorten syrjäytymisvaara, toisen asteen koulutuksen suorittaminen ja elinikäinen oppiminen).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat alle 30-vuotiaat helsinkiläiset nuoret, joiden ammatilliset opinnot ovat keskeytyneet, ja joille koulutussopimus soveltuu mahdollisena väylänä takaisin opintoihin. Toimenpiteiden kesto ja sisältö räätälöidään kunkin henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Pääsääntöisesti toimenpiteet kestävät 3-9 kk.

Hankkeeseen osallistuvat nuoret valitaan ensisijaisesti Stadin ammattiopiston media-alan opinnot keskeyttäneiden opiskelijoiden joukosta. Valinnasta vastaavat Stadin ammattiopisto, Helsingin kaupungin nuorten työllisyyspalvelut ja hankehenkilöstö. Hankkeeseen osallistumista voidaan tarjota vaihtoehdoksi myös opiskeleville nuorille, joiden kohdalla on nähtävissä ensimmäisiä signaaleja mahdollisesta keskeyttämisestä.

Hankkeeseen valitaan lisäksi osallistujiksi myös kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä mutta alalla harrastuneita nuoria verrokkiryhmäksi. Nämä nuoret otetaan Stadin ammattiopiston opiskelijoiksi normaalin valintamenettelyn kautta. Tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, minkälaisia eroja keskeyttäneiden ryhmän ja verrokkiryhmän väliltä löytyy, minkälaisia erityistoimenpiteitä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet tarvitsevat sekä minkälaisia hallinnollisia esteitä heillä saattaa olla vastassa.

Toimenpiteeseen osallistuvien nuorten tavoitemäärä on 80. Hanke on luonteeltaan laboratoriomainen, jossa testataan kokonaan uutta työmenetelmää ja toimintatapaa pienehköllä kohderyhmällä. Tällöin resurssit ovat mieluummin ylimitoitetut kuin alimitoitetut. Saatavaa tietoa ja osaamista voidaan jatkossa skaalata suuremmille kohderyhmille. Kohderyhmään kuuluvat nuoret tarvitsevat todellista tukea ja kyse on heidän oikeasta elämästään. Hankkeella on vastuu siitä, että kokeilutoiminta ei vaaranna nuorten tulevaisuutta ja oikeusturvaa.

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös hankkeeseen osallistuvien Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintojen (Stoa, Vuotalo, Kipinä, Happi) sekä luovalla alalla toimivien yritysten (Siro Creative, Sevent Oy, myöhemmin mukaan tulevat yritykset) työntekijät, jotka vastaavat työpaikoilla koulutussopimusopiskelijoiden ohjaamisesta ja jotka koulutetaan hankkeen aikana työpaikkaohjaajiksi. Ohjaajien tavoitemäärä on 12. Työpaikkaohjaajat valitaan työpaikkojen ja hankkeen yhteistyössä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat hankkeeseen osallistuvat Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimipaikat (Stoa, Vuotalo, Kipinä, Happi) ja luovan alan yritykset (Siro Creative, Sevent Oy, myöhemmin mukaan tulevat yritykset) sekä molempien henkilöstö yleisesti. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös kehittämistyöhön osallistuvat Stadin ammattiopiston ja Metropolian opetushenkilökunta sekä Kulttuuriareena Gloria ja HAM Helsingin taidemuseo.

Laajemmin välilliseen kohderyhmään kuuluvat luovalla alalla toimivat yritykset ja muut työpaikat, jotka tarjoavat koulutussopimuspaikkoja, sekä nuoret, joille koulutussopimus tarjoaa mahdollisen väylän opinnoissa ja elämässä eteenpäin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 409 994

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 393 798

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 569 436

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 546 942

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 92

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hankevalmistelun yhteydessä. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa jääminen, ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ja syrjäytyminen on tilastollisesti etenkin poikien ja nuorten miesten ongelma. Toisaalta luovan alan työtehtävät ovat perinteisesti hyvin jyrkästi sukupuolittuneet, ja etenkin teknisemmissä media-alan työtehtävissä miesvaltaisuus on selvää. Tämä vaikuttaa myös osaltaan kohderyhmän sukupuolijakaumaan - niin nuorten kuin työpaikkaohjaajienkin. Johtuen miesten yliedustuksesta sekä ammatillisen koulutuksen keskeyttäjinä että media-alan työtehtävissä, enemmistö hankkeeseen osallistuvista nuorista tullee olemaan nuoria miehiä. Toisaalta keskeyttäjien joukossa on myös jonkin verran mm. äitiyslomalle jääneitä naisia. Monet nuorista tarvitsevat tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Tukimuodot mietitään kunkin henkilökohtaisisten tarpeiden pohjalta. Metropolialla ja Helsingin kaupungilla on lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeessa pyritään purkamaan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita ottamalla sukupuolinäkökulma huomioon nuorten henkilökohtaisten oppimistavoitteiden ja koulutussopimusjaksojen suunnittelussa, työtehtävien jaossa työpaikoilla sekä koulutusten, seminaarien ja muiden tilaisuuksien sisällöissä. Luovan alan työtehtävät ovat varsin jyrkästi jakautuneet sukupuolen mukaan. Miehet ovat perinteisesti suuntautuneet teknisiin ja fyysisiä ominaisuuksia korostaviin työtehtäviin (mm. valo, ääni, kuvaus) ja naiset "pehmeämpiin" tehtäviin (mm. kirjoittaminen, puvustus, visualisointi). Hankkeessa pyritään monipuolisen työnkuvan ja työtehtävien sekoittamisen kautta rikkomaan perinteisiä asetelmia ja avaamaan naisille ovia myös "miehisiin" työtehtäviin. Myös kulttuurin ja taiteen tehtävää luovilla aloilla tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta ja käsitellään erilaisten työtehtävien kautta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa. Hankkeessa pyritään purkamaan luovan alan syrjiviä sukupuolirakenteita. Hankkeessa noudatetaan Metropolian ja Helsingin kaupungin ohjeita ja toimenpiteitä sukupuolinäkökulman toteuttamisesta ja tuodaan uutta ajanmukaista osaamista aiheesta toteuttajaorganisaatioille, kohderyhmille ja sidosryhmille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeessa hyödynnetään Metropolian ja Helsingin kaupungin kestävän kehityksen osaamista ja edistetään tiedon jakamista. Hanketoiminnassa tullaan toimimaan kestävää kehitystä edistävällä tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeen toiminnassa syntyy vähän jätettä, samoin fyysisiä materiaaleja tarvitaan vähän. Toimintaympäristö perustuu suurelta osin immateriaalisten palvelujen ja elämysten tuotantoon, ja merkittävin kulutettava materiaali on sähkö. Hanke pyrkii vaikuttamaan siihen, että kehittämisverkostoon kuuluvien työympäristöjen laitehankinnoissa painotetaan energiatehokkuutta, kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä, sekä että käytöstä poistetut laitteet toimitetaan uusiokäyttöön tai asianmukaisesti kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Hankkeen välitön vaikutus on neutraali. Lieviä välillisiä vaikutuksia syntyy hankkeeseen liittyvillä toimilla, mm. ympäristöosaamiseen, energiansäästöön ja resurssien järkevään käyttöön kannustamisesta työpaikoilla ja ohjaamistoiminnassa. Lisäksi hanke edistää osaltaan immateriaalitaloutta. Hankkeen toimintaympäristössä kuluu suhteellisen paljon erilaisen tekniikan vaatimaa sähköä. Hankkeessa suositaan uusiutuvilla tavoilla tuotettua sähköä, mutta tiedostetaan myös se, että yhteistyökumppaneiden sähkönhankintasopimuksiin voi olla hankala vaikuttaa. Hanke pyrkii vaikuttamaan siihen, että hankekumppaneiden tekniikkahankinnoissa suositaan energiatehokkaita ja mahdollisuuksien mukaan uusiutuvista materiaaleista ja uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuja laitteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Hankkeen välitön vaikutus on lievästi positiivinen. Välillisesti vaikutus on positiivinen. Hankkeen keskeisiä tavoitteita on edistää helsinkiläisten nuorten työllisyyttä. Taustalla on tarve puuttua ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen tai koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen ja saada keskeyttäneet nuoret takaisin opintojen pariin ja suorittamaan tutkintoja tai tutkinnon osia. Pidemmällä tähtäimellä hankkeessa haetaan keinoja, joilla voidaan pidentää nuorten työuria, antaa työkaluja kestävään työllistymiseen ja itsensä työllistämiseen ja vastata osaltaan kestävyysvajeen pienentämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa rakennetaan nuorille jatkopolkuja oppisopimukseen, työhön ja jatko-opintoihin. Hanke synnyttää verkostoja luovan alan työpaikkojen sekä hankkeeseen osallistuvien nuorten välille. Tavoitteena on näin parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia ko. työpaikkoihin. Luovan alan freelance-luonteen takia nuorille esitellään myös yrittäjyyttä itsensä työllistämisen tapana, yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien luovan alan yrittäjien kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 5
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Hankkeen toimintaympäristö, luovan alan työpaikat, tuottavat etupäässä aineettomia tuotteita ja elämyksiä. Nekin tuotteet, jotka ovat aiemmin olleet fyysisiä esineitä, ovat digitalisaation myötä muuttuneet aineettomiksi. Digitalisoituneella luovalla alalla on valtava kasvupotentiaali, jota Suomessa ei ole vielä osattu täysin hyödyntää. Lisäksi kulttuurituotteilla ja -elämyksillä on positiivinen vaikutus paitsi ihmisten hyvinvointiin, myös kulutustottumuksiin: kun aika ja rahat kuluvat aineettomiin tuotteisiin, tarve hankkia fyysisiä tavaroita jää vähemmälle. Luova ala on osaamis- ja työvoimaintensiivinen ala, jonka varaan Suomen tulevaisuuden hyvinvointia voidaan rakentaa. Työ, osaaminen ja tekijät eivät tällä hetkellä kuitenkaan kohtaa tarpeeksi hyvin. Luovalla alalla työ täytyy usein luoda itse, samoin täytyy luoda tarve ja kysyntä itse työlle. Hankkeessa kehitetään malleja, joilla työssäoppimista ja työllistymistä edistetään. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit ovat luonteeltaan aineettomia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on käytännössä neutraali. Hankkeen toimintaympäristö sijaitsee Helsingissä, hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Hankkeessa ei ole tarpeen liikkua pitkiä matkoja. Toiminnassa pyritään välttämään yksityisautoilua ja suositaan pienimmän hiilijalanjäljen liikkumismuotoja sekä virtuaalitapaamisia (videopuhelut).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Nuorten aktivoiminen koulutuksen pariin ja tutkintojen suorittamiseen pienentävät merkittävästi työn ulkopuolelle jäämisen vaaraa ja syrjäytymisvaaraa. Yhteiskuntaan kiinnittyminen, säännöllinen elämänrytmi ja tavoitteellisuus vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen positiivisesti ja välittömästi. Verkostoituminen hankkeen työpaikkojen, oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa lisää nuorten oman osaamisen tuntemusta sekä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret pääsevät sisälle ympäröivään kulttuuriseen toimintakenttään ja työelämään. Tätä kautta nuoret pääsevät myös toteuttamaan itseään sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Luovien alojen aikaansaamat taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat myös merkittävä näkökulma.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen on yleisempää nuorten miesten kuin naisten keskuudessa. Hankkeessa huomioidaan miesten ja naisten erilaiset lähtökohdat ja henkilökohtaiset tarpeet ja rakennetaan toimenpiteitä niiden pohjalta. Hanke vaikuttaa välittömästi kohderyhmään kuuluviin nuoriin ja heidän taloudellisiin ja sosiaalisiin mahdollisuuksiinsa. Luovan alan työtehtävät ovat perinteisesti jakautuneet varsin jyrkästi sukupuolen mukaan. Välillisesti hanke purkaa alan syrjiviä sukupuolirakenteita ja ennakkoasenteita kiinnittämällä huomiota sukupuolinäkökulmaan ja kaatamalla työtehtävien sukupuolittuneita raja-aitoja toimenpiteiden puitteissa. Hankkeessa pyritään myös tekemään luova ala ja sen eri työtehtävät houkuttelevaksi ja saavutettavaksi kaikille sukupuolille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Luova ala on nopeasti kansainvälistyvä ala, ja se mahdollistaa kaikkia yhteiskuntaryhmiä, ilmiöitä ja asioita puhuttelevien teemojen esiintuomisen. Luovan alan työyhteisöissä on hyvin eritasoisia ja erilaisia toimintoja. Erityisesti tapahtumatuotannoissa ja av-tuotannoissa työskentely vaatii sosiaalista kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa ja erilaisuuden hyväksymistä. Erilaiset genret, alakulttuurit, taidemuodot ja ihmisryhmät sekoittuvat luovalla alalla. Luovan alan yritykset ja Helsingin kaupunki ovat luonteeltaan myös eritahtisia. Työkulttuurien kohtaaminen otetaan huomioon. Hankkeen toiminnassa noudatetaan samoja periaatteita ja yhdenvertaisuuden huomioiminen sisällytetään kaikkiin toimenpiteisiin. Erilaisten ryhmien ja ihmisten yhteensovittaminen on osa hankkeen toimintaa ja yhteistyöverkostojen luomista.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on lievästi positiivinen. Hankkeeseen valitut luovan alan toimialat laajentavat käsityksiä erilaisista kulttuuriympäristöistä ja vahvistavat paikallisyhteisöjä ja elävöittävät niitä. Hanke sijoittuu toiminnallisesti Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kenttään. Luovan alan yritykset lisäävät hankkeeseen oman näkökulmansa. Monipuolinen kulttuuriympäristö tukee hankkeen tavoitteita nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamisessa ja työssäoppimisympäristöjen monipuolisuudessa.
Ympäristöosaaminen 5 7
Hankkeen välitön ja välillinen vaikutus on positiivinen. Ympäristöosaaminen leikkaa kaikkea toimintaa. Luovalla alalla toimivat toimijat tarvitsevat ympäristöön liittyvää kokonaisvaltaista osaamista. Kulttuuritapahtumien toteuttamisen ja erilaisiin tuotantoihin liittyy myös se, että ne jättävät jälkensä ympäristöön. Näiden huomioiminen ja ympäristöosaamisen kasvattaminen kuuluvat osana hankkeen työssäoppimissisältöihin ja ne huomioidaan myös työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Tavoitteena on, että hankkeen myötä kohderyhmillä ja hankekumppaneilla on aiempaa parempi ympäristöosaaminen ja että he ottavat ympäristöön, kestävään kehitykseen ja vähähiilisyyteen liittyvät asiat huomioon toiminnassaan myös jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Re:start – Osaaminen tutkinnoiksi ja työksi (2018–20) oli Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, joka sai Hämeen ELY-keskukselta Euroopan sosiaalirahaston tukea. Hanketta rahoittivat myös Metropolia ja Helsingin kaupunki.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa media-alaa opiskelevien alle 30-vuotiaiden nuorten osaamista ja edistää media- ja tapahtuma-aloille työllistymistä. Pääpaino oli toisen asteen työssäoppimisen tarkkailussa ja kehittämisessä sekä opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä. Stadin ammatti- ja aikuisopisto oli merkittävin ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppani, mutta myös muiden oppilaitosten kanssa tehtiin yhteistyötä.

Taustalla oli helsinkiläisten nuorten muuta maata suurempi ammattiopintojen keskeyttämismäärä sekä heikompi opintojen läpäiseminen. Varsinaista kohderyhmää olivat ammatilliset opintonsa keskeyttäneet, keskeyttämisvaarassa olevat tai koulutuksen ulkopuolelle jääneet alle 30-vuotiaat helsinkiläiset sekä työpaikkaohjaajiksi koulutettavat Helsingin kaupungin ja media- ja luovan alan yritysten työntekijät.

Päätavoite oli nuorten työllisyyden edistäminen. Numeerisena tavoitteena oli, että 30% osallistujista on avoimilla työmarkkinoilla toimenpiteen jälkeen. Tämä tavoite saavutettiin, huolimatta vuoden 2020 koronaepidemiasta ja etenkin media- ja tapahtuma-aloille kohdistuneista toimintarajoituksista.

Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin useita toimintatapoja ja malleja. Happipolku oli työelämän ja koulun väliin sijoittunut turvallinen, pajamainen työssäoppimisympäristö, jossa nuoret tekivät media-alan tilaustöitä hankkeen kouluttajien ja nuoriso-ohjaajien tukemana ja saivat niistä opintosuorituksia. Happipolku-malli juurrutettiin Stadin ammatti- ja aikuisopistoon Fokus-toiminnaksi.

Lisäksi kehitettiin muita toimintamalleja, kuten etätyössäoppimisen pilotointi, tapahtumavenue Tiivistämön työllistämistoiminnan kehittäminen koulutuksellisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi, tutkinnon osien suorittamismahdollisuus nuorisotyön ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille sekä työpaikkaohjaamisen työparimalli. Lisäksi hankkeen kouluttajat osallistuivat nuorten työssäoppimisjaksoihin työelämässä ja tukivat nuoria ja työpaikkaohjaajia tarpeen mukaan. Kaikkeen toimintaan liittyi vaikuttavuusseuranta, jota tehtiin havainnoimalla ja haastattelemalla. Sen pohjalta koostettiin loppujulkaisu ”Työn ja koulun välissä – Työssäoppiminen media- ja tapahtuma-aloilla” (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-272-8).

Tärkein ja konkreettisin tulos oli hankkeeseen osallistuneiden nuorten ammatillisten valmiuksien paraneminen, opintojen suorittaminen, verkostoituminen, työllistyminen ja oman elämän aloittaminen. Verkostojen merkitys media- ja luovien alojen työllistymisessä korostui haastatteluissa ja toiminnassa.

Hankkeessa havaittiin olennaisia kehittämiskohteita:
- Suomalaisissa yrityksissä on paljon media-alaan liittyviä tarpeita, mutta ei osaamista. Työssäoppiminen voisi auttaa löytämään piilotarpeet ja edistäisi myös työllistymistä. Tämä vaatisi ohjausosaamisen saamista työpaikalle koulun tai vastaavan tahon puolelta.
- Palkaton työssäoppiminen voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia tai johtaa jopa opintojen keskeytymiseen. Etenkin aloilla, joilla tehdään pitkiä päiviä epätyypillisinä aikoina, tulisi sallia kohtuullisen työssäoppimiskorvauksen maksaminen opiskelijalle.
- Freelancer- ja pätkätyövaltaisilla aloilla tarvitaan myös opintojen jälkeen alan erityispiirteet tuntevaa ohjausta ja työllistymisen tukea. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta alalla täytyy pystyä toimimaan yrittäjämäisesti.
- Työpaikkaohjaajan tehtävän tulisi olla mahdollisimman selkeää ja keskittyä ammatillisen osaamisen kouluttamiseen. Hallinnolliset ja koulutussisältöihin liittyvät asiat tulisi koulun hoitaa.

Re:start oli Metropolian strategia 2020:n ja Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukainen. Se tuki Uusimaa-ohjelma 2.0:n strategista painopistettä Hyvinvoiva ja osaava ihminen ja sen tavoitetta Tulevaisuuden osaavat uusmaalaiset (etenkin nuorten syrjäytymisvaara, toisen asteen koulutuksen suorittaminen ja elinikäinen oppiminen).