Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21407

Hankkeen nimi: 3T- Toive-Tavoite-Tulevaisuus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Invalidisäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0201375-3

Jakeluosoite: Tenholantie 10

Puhelinnumero: 020 147 4040

Postinumero: 00280

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.invalidisaatio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Törnvall

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.tornwall(at)inlive.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 041 5350547

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

3T - Toive-Tavoite-Tulevaisuus -hankkeen avulla on tarkoitus ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja edistää heidän työllistymistään. Invalidisäätiön ja Aseman lapsset ry:n sekä yhteistyökumppaneiden yhteistyöllä kehitetyillä toimenpiteillä, tuetaan nuorten elämänhallintaa ja hyvinvointia, koulutus- sekä työllistymispolkujen rakentumista. Kehittämisen painopisteiden kohteena ovat nuoret, syrjäytymisvaarassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt.

Hankkeen tavoitteena on madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä -etenkin heikosti työhön tai oppilaitoksiin sitoutuneiden nuorten kohdalla- tuomalla ohjaus- ja tukipalveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa, kuten kauppakeskuksissa. Näissä ympäristöissä toimivien yritysten kanssa solmitaan uudenlaista yhteistyötä, jossa nuorten ja yritysten tuen tarpeita “törmäytetään” keskenään. Yritysyhteistyön tavoitteena on edesauttaa vaikeammin työllistyvien nuorten sijoittumista työ- tai harjoittelupaikkoihin.

Ohjaus- ja tukipalveluiden avulla nuorten kanssa: - tehdään lähtötilannekartoitus, jossa käsitellään mm. heidän toiveita, vahvuuksia ja elämäntilannettaan. - luodaan heidän tarpeitaan vastaavia ja heitä motivoivia jatkopolkuja työpaikkoihin (harjoitteluun tai töihin), oppisopimukseen, oppilaitosmuotoiseen koulutukseen tai nuorille suunnattuihin työpajoihin/ työtoimintoihin.

Horisontaaliset sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitu hankesuunnittelussa. Sukupuolinäkökulmasta esiin on noussut esimerkiksi se, että 15-29- vuotiaista syrjäytyneistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Miesten työttömyysaste sekä pitkäaikaistyöttömyyden että nuorisotyöttömyyden piirissä on yleisempää kuin naisilla. Naisilla sen sijaan työssäuupuminen ja jaksaminen työelämässä aiheuttavat huolta. Nämä sukupuolten väliset erot huomioidaan hankkeen ohjaustyössä sekä urapolkujen suunnittelussa yksilöllisesti. Kestävän kehityksen osalta hanke tukee elinkeinorakennetta monimuotoisen työelämän, yritysten, virastojen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kautta.

Hankkeen tuloksena vaikeasti työllistyville nuorille on suunniteltu ja luotu urapolkuja oppilaitosmuotoiseen koulutukseen, oppisomukseen, työharjoiteluun/kokeilun, työpajatoimintaan tai työelämään.

Hankkeeseen osallistuneiden nuorten työllistymisen, oppisopimuksen ja työharjoittelun/ kokeilun palvelukokemuksista ja polutuksista tehdään verkkojulkaisu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat, koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret sekä erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, joita osallistamalla kehitetään heille tarjottavia palveluita.

Opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstö sekä muut nuorisotyötä tekevät, joita koulutetaan Friends-ohjelman ohjaajiksi.

Neet-nuoeten parissa toimivat yhteistyökumppanit.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työssäoppimis-, oppisopimuspaikkoja tai työpaikkoja nuorille.
Välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös kuntoutuksen, työllistämisen ja koulutuksen parissa työskentelevät organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä viranomaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 309

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 244 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 309

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 500

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvon tiedon keskuksen mukaan poikien ja miesten sosiaalinen osallisuuden puute ja syrjäytyminen aiheuttavat huolta yhteiskunnassa. Syrjäytyneitä nuoria on 15–29-vuotiaiden ikäluokasta noin 5 prosenttia, joista kaksi kolmasosaa on miehiä. Miesten osuus alkoholin ja huumausaineiden ongelmakäyttäjistä, asunnottomista, väkivallantekijöistä, rikollisista ja vangeista on naisia suurempi. Miesten työttömyysaste on naisia korkeampi ja myös pitkäaikaistyöttömät ovat useammin miehiä. Myös nuorisotyöttömyys on yleisempää miehillä kuin naisilla. Koulutuksen osalta Suomessa joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vielä 30-vuotiaana vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Nuorisobarometrin mukaan tytöt ovat poikia enemmän huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä ja viime vuosina sukupuolten erot työnäkymissä ovat kasvaneet entisestään. Etenkin alle 20-vuotiaat tytöt ovat huolissaan työllistymisestään ja vähän vanhemmat tytöt ovat huolissaan työelämässä jaksamisestaan. Hankkeen ohjaus-ja tukipalveluissa huomioidaan nuorten sukupuolinäkökulman mukaiset yksilölliset tarpeet työllistymisen ja koulutuspolkujen suunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjaus- ja tukipalveluissa huomioidaan nuorten vahvuudet ja elämäntilanne joiden kautta työllistymisen mahdollisuuksia ja koulutukseen osallistumista lähdetään kehittämään. Ohjauksen tavoite on tukea yksilöllisten polkujen ja koulutukseen tai työelämään kiinnittymisen onnistumista sukupuoleen katsomatta. Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toteutukseen ja sitä seurataan läpileikkaavasti sekä siitä raportoidaan väli- ja loppuraporteissa. Tavoitteena on sukupuolisensitiivinen toiminta ohjaus-ja tukipalveluissa sekä yksilö- ja ryhmäohjauksissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan tarkoitus on sukupuolisensitiivinen toimintatapa; nuorten tavoittamisessa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa, henkilön oman urapolun suunnittelussa ja kaikissa koulutukseen tai työliistymiseen tähtäävissä tukemisen palveluissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 0
Hankkeen kautta yritysten mahdollisuudet yhteiskuntavastuun täyttämisessä ja toteuttamisessa paranevat, koska ohjaus- ja tukimet ovat helposti saavutettavissa, tavoitteena madaltaa kynnystä nuorten työllistämisessä. Edistetään oppilaitosmuotoisen ja järjestön välistä yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä on tarkoitus saattaa nuoria joko koulutukseen tai työelämään; koulutus- ja työkokeilujen, työpajatoimintojen ym. kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Nuorille tarjotaan matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalveluita niissä ympäristöissä missa he muutenkin viettävät aikaansa. Työelämälle suunnataan tukea nuorten työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Hanketoimijoiden välivälille syntyy vakiintuneita toiminta- ja yhteistyömuotoja, jotka palvelevat sekä nuorten että työelämän tarpeita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjaus- ja tukipalvelujen kautta luomalla nuorille polkuja työelämään ja koulutukseen.
Tasa-arvon edistäminen 9 0
Hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolisiin eroihin syrjäytymisessä ja työllistymisen haasteissa, joihin pyritään vastamaan yksilölliset tarpeet huomioiden.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjaus- ja tukipalvelujen kautta. Yksilö- ja ryhmätoiminnoissa ohjataan nuoria suvaitsemaan erilaisuutta ja painotetaan jokaisen yksilön arvoa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 4
Hankkeen kohderyhmän ympäristöosaaminen -ja tietoisuus vahvistuvat koulutkseen ja työtoimintoihin osallistumisen kautta, joissa he tekevät aitoja työtehtäviä ympäristövastuullisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

3T-hankkeessa toteutettiin syrjäytymisvaarassa, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kohtaamista, ohjaamista ja tukea yksilöohjauksen, ryhmämuotoisen toiminnan, verkko-ohjauksen ja pop up -läsnäolon keinoin. Lisäksi nuoria tavoitettiin, julkisiin ja kaupallisiin tiloihin, jalkautuvan nuorisotyön avulla. Hankkeen temaattisen tavoitteiden mukaista ohjausta ja pop up -läsnäoloa kohdennettiin erityisesti Helsingin alueella sijaitseviin nuorten vapaa-ajanympäristöihin. Tällä tavoitettiin myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa asuvia nuoria. Julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin jalkautuvaa työtä toteutettiin myös Espoon ja Vantaan alueilla.
Hankkeen pitkäkestoiseen yksilöasiakkuuteen ohjautuneita nuoria oli yhteensä 36, lyhytkestoisempaan yksilöohjaukseen osallistuneita nuoria 60 ja ryhmätoimintoihin osallistuneita 11. Starttiviikko-tapahtumissa tavoitettiin 92 nuorta, jalkautuvassa toiminnassa ja pop up -läsnäolossa kohtaamiskertoja nuorten kanssa kertyi 3247.
Hankkeessa havaittiin heti alussa, että lyhytkestoista Neet-nuorille suunnattua opiskelu- ja uraohjausta tai vain rajattuihin pulmiin vastaavaa palvelua tarjoavia toimijoita oli useita. Suurin tarve pääkaupunkiseudulla oli kuitenkin palvelulle, joka pystyy keskittymään nuoriin, joilla on useita samanaikaisia ongelmia. Koska hankkeen kohderyhmänä olivat erityistä tukea tarvitsevat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, pyrittiin hankkeen työpanosta suuntaamaan vastaamaan tunnistettuun palveluvajeeseen ja kohdentamaan palveluita haastavimmassa tilanteessa oleville nuorille.
Usea hankkeen asiakkaana ollut nuori tarvitsi paljon apua ja tukea elämäntilanteensa vakauttamisessa, oman suunnan selvittämisessä ja esimerkiksi asioimisessa virastoissa.
Nuoret tarvitsivat tukea myös terveyteen, itsenäistymiseen asumiseen ja toimeentuloon liittyvissä asioissa.
ennen kuin opiskeluun tai työelämään siirtyminen oli realistisesti ajankohtaista. Osan nuorista kanssa pystyttiin kuitenkin rakentamaan urapolkuja opintoihin tai työharjoitteluun heidän kanssaan ja muutama nuori sai työpaikan.
Hankkeen alkuvaiheen verkostoitumistyöskentelyssä huomattiin, että toimijoiden yhteistyön tiivistäminen edesauttoi nuorten edelleenohjausta ja kohdensi tukea. 3T-hankkeen aloitteesta käynnistettiin pääkaupunkiseudulla toimivia nuorten palvelutahoja kokoava NEET-verkoston toiminta alkuvuodesta 2019. NEET-verkoston yhteistyön ansiosta sekä 3T-hanke että verkoston muiden jäsenten tietämys erilaisista työn- ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnatuista palveluista lisääntyi. Tämä edesauttoi asiakkaiden ohjaamista juuri heille sopiviin palveluihin. NEET-verkoston toimintaa toteutettiin sekä verkostotapaamisissa, joissa jaettiin tietoa sekä kokemuksia, yhteydenpitona eri toimijoiden välillä, yhteisellä viestinnällä, eri tilaisuuksissa ja toteuttamalla nuorille suunnatut Starttiviikkot yhdessä.