|
|
|
Hankekoodi: S21409
Hankkeen nimi: Luonnonvara-alan koulutus Pohjois-Savossa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 30.6.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen kuntayht.
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0214765-5
Jakeluosoite: PL 30
Puhelinnumero: 0400 827 251
Postinumero: 74101
Postitoimipaikka: Iisalmi
WWW-osoite: http://www.ysao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Huttunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.huttunen(at)ysao.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400793129
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Luonnonvara-alan työntekijätarpeen ennakoidaan valtakunnallisesti vähenevän vuoteen 2025 mennessä, mutta samaan aikaan eläkepoistuma on yli 50%. Luonnonvara-alan koulutuksen tarjonta on valtakunnallisesti sekä supistunut että keskittynyt niin ammatillisen toisen asteen kuin ammattikorkeakoulutuksenkin tasolla. Huoli osaavien työntekijöiden saatavuudesta maatalousvaltaisilla seutukunnilla on kasvanut, eivätkä huolestuttavat uutiset maatalouden heikosta tilanteesta ole tukeneet koulutuksen kiinnostavuutta. Biotalousalan kasvumahdollisuudet sekä muuttaa että lisää luonnonvara-alan osaamistarpeita ja siten koulutusten sisältöjä.
Huolimatta ammatillisen koulutuksen reformissa korostetusta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, on todettu, että erityisesti maataloudessa perustaitoja on pystyttävä harjoittelemaan oppilaitoksen yhteydessä olevissa oppimisympäristöissä turvallisesti. Myös maatilojen työmäärien sesonkiluonteisuus ja ammattialaansa opettelevalle kovat tuotanto- ja tehokkuusvaatimukset aiheuttavat sen, että laadukasta ja yksilöllisistä opintopolkua tukevaa ammatillista koulutusta pitää pystyä tarjoamaan myös oppilaitoksen yhteydessä osana päivittäistä opiskelua. Luonnonvara-alan koulutuksen vaatimat oppimisympäristöt ovat hyvin pääomavaltaista, ne vaativat huomattavia investointeja ja teknologian kehittymisen myötä jatkuvaa päivittämistä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä voimaantuleva rahoitusmalli ei tue tällaisen koulutusalan kehittämistä, ja useat koulutuksenjärjestäjät ovatkin joko luopuneet tai luopumassa maatalousalan koulutuksesta.
Pohjois-Savossa on käynnissä metsäalan koulutuksen sekä biotalousalaan liittyviä kehittämishankkeita. Luonnonvara-alan ammatillisten tutkintojen osaamistarpeiden laaja-alainen selvitystyö on tehty valtakunnallisesti viimeksi vuonna 2005. Hanke tuottaa lisäarvoa tuottamalla tietoa sekä vision Pohjois-Savon elinvoimaisesta luonnonvara-alan koulutustarjonnasta.
Hanke toteutetaan tiiviissä, pohjoissavolaista luonnonvara-alakoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkostossa, kattaen toisen asteen sekä ammattikorkeakoulutuksenHankkeen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:
1. selvitetään työvoimatarpeet ja -näkymät luonnonvara-alalla (eläköitymistilastot, yritysten tilanneanalyysit)
2. kartoitetaan työelämän osaamistarpeet, perustuen työvoimatarvemäärittelyn tuloksiin sekä alan muutostrendeihin
3. verrataan nykytilan tietoja selvitystyössä saatuihin tavoitteisiin
4. laaditaan toimenpide-esitykset koulutusten kehittämiseksi
Hankkeen tuloksena ovat:
Luonnonvara-alan koulutuksen maakunnallinen visio vuoteen 2030.
Tehdyn selvityksen mukaan luonnonvara-alan osaamistarpeet muotoillaan uudenlaisiksi koulutusten sisällöiksi ja koulutusmuodoiksi yritysten työvoima- ja yrittäjyystarpeet huomioiden.
Kuvataan luonnonvara-alan koulutusten tarvitsemat oppimisympäristöt (mm. yritysyhteistyössä toteuttava, tarvittavat tilat ja teknologia).
Yhteinen suunnittelu- ja kehittämistyö tuottaa laadukkaampaa ja tehokkaampaa koulutusta maakunnan luonnonvara-alan osaamistarpeisiin vastaamiseksi.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon luonnonvara-alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset (luottamushenkilö- ja virkamiesjohto, opetushenkilöstö sekä alan opiskelijat)
Välillisesti kohderyhmänä on maakunnan luonnonvara-alan yrittäjät ja heidän henkilökuntansa. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat maataloudelle ohjaus- ja neuvontapalveluja tarjoavat organisaatiot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 118 190
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 951
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 157 588
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 87 936
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Keitele, Sonkajärvi, Rautavaara, Kaavi, Suonenjoki, Kuopio, Lapinlahti, Tervo, Kiuruvesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Vesanto, Pielavesi, Leppävirta, Vieremä, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 50
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 9 |
| Luonnonvarojen käytön kestävävyys on yksi luonnonvara-alan osaamisen kehittämisen painopisteistä. Tulevissa koulutussisällöissä tämä tulee korostumaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 3 |
| Ekologisen kestävän kehityksen osana voi tulla myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautuminen (esim. tuotantolajit) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 4 |
| Ekologisen kestävän kehityksen osana voi tulla myös luonnon monimuotoisuuden tukeminen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Ekologisen kestävän kehityksen osana voi tulla esiin osaamisen kehittämissisältöjä tai koulutustuotteita | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei vaikutuksia | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 9 |
| Osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 8 |
| Osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 9 |
| Vahvan maatalouden maakunnassa alan osaamisen kehittäminen ja työvoimatarpeisiin vastaaminen tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 4 |
| Koulutuspalvelut ovat aineettomia palveluja, joiden saatavuutta parannetaan systemaattisella suunnittelu- ja kehittämistyöllä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Liikkuminen ja logistiikka asettavat haasteita etenkin nuorten ikäluokkien koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta. Hankkeessa selvitetään vaihtoehtoja vastata tähän haasteeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Laadukkaat ja tehokkaat luonnonvara-alan koulutuspalvelut ja sitä kautta työllistymisen ja työllistämisen mahdollisuuksien paraneminen tukevat hyvinvointia maakunnassa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Laadukkaat ja tehokkaat koulutuspalvelut sopivat eri asiakaryhmille tasa-puolisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 8 |
| Laadukkaat ja tehokkaat koulutuspalvelut sopivat eri asiakaryhmille tasa-puolisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 8 |
| Maaseutujen elinvoimaisuuden kehittäminen on osa kulttuuriympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Lisäksi osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 9 |
| Ympäristöosaaminen on keskeinen osa luonnonvara-alan toimintaa. Osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta | ||
Hanke toteutettiin tiiviissä, pohjoissavolaista luonnonvara-alakoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkostossa, kattaen toisen asteen sekä ammattikorkeakoulutuksen. Hankkeessa selvitettiin Pohjois-Savon luonnonvara-alan työvoimatarpeet ja -näkymät sekä kartoitettiin työelämän osaamistarpeita perustuen työvoimatarvemäärittelyn tuloksiin sekä alan muutostrendeihin. Nykytilakartoituksen ja saatujen muiden tietojen vertailun tuloksena laadittiin hankkeen toteuttajatahojen sekä luonnonvara-alan asiantuntijoita hyödyntäen luonnonvara-alan koulutuksen maakunnallinen visio vuoteen 2030. Hankkeen yhteistoteuttamisen tuloksena todetaan, että yhteinen suunnittelu- ja kehittämistyö luonnonvara-alakoulutuksen kehittämiseksi tuottaa tulevaisuudessa laadukkaampaa ja tehokkaampaa koulutusta maakunnan luonnonvara-alan tarpeisiin.