Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21409

Hankkeen nimi: Luonnonvara-alan koulutus Pohjois-Savossa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 30.6.2019

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen kuntayht.

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0214765-5

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 0400 827 251

Postinumero: 74101

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.ysao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Huttunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.huttunen(at)ysao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400793129

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savon koulutuskuntayhtymä, 1852679-9
Savonia -ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luonnonvara-alan työntekijätarpeen ennakoidaan valtakunnallisesti vähenevän vuoteen 2025 mennessä, mutta samaan aikaan eläkepoistuma on yli 50%. Luonnonvara-alan koulutuksen tarjonta on valtakunnallisesti sekä supistunut että keskittynyt niin ammatillisen toisen asteen kuin ammattikorkeakoulutuksenkin tasolla. Huoli osaavien työntekijöiden saatavuudesta maatalousvaltaisilla seutukunnilla on kasvanut, eivätkä huolestuttavat uutiset maatalouden heikosta tilanteesta ole tukeneet koulutuksen kiinnostavuutta. Biotalousalan kasvumahdollisuudet sekä muuttaa että lisää luonnonvara-alan osaamistarpeita ja siten koulutusten sisältöjä.

Huolimatta ammatillisen koulutuksen reformissa korostetusta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, on todettu, että erityisesti maataloudessa perustaitoja on pystyttävä harjoittelemaan oppilaitoksen yhteydessä olevissa oppimisympäristöissä turvallisesti. Myös maatilojen työmäärien sesonkiluonteisuus ja ammattialaansa opettelevalle kovat tuotanto- ja tehokkuusvaatimukset aiheuttavat sen, että laadukasta ja yksilöllisistä opintopolkua tukevaa ammatillista koulutusta pitää pystyä tarjoamaan myös oppilaitoksen yhteydessä osana päivittäistä opiskelua. Luonnonvara-alan koulutuksen vaatimat oppimisympäristöt ovat hyvin pääomavaltaista, ne vaativat huomattavia investointeja ja teknologian kehittymisen myötä jatkuvaa päivittämistä. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä voimaantuleva rahoitusmalli ei tue tällaisen koulutusalan kehittämistä, ja useat koulutuksenjärjestäjät ovatkin joko luopuneet tai luopumassa maatalousalan koulutuksesta.

Pohjois-Savossa on käynnissä metsäalan koulutuksen sekä biotalousalaan liittyviä kehittämishankkeita. Luonnonvara-alan ammatillisten tutkintojen osaamistarpeiden laaja-alainen selvitystyö on tehty valtakunnallisesti viimeksi vuonna 2005. Hanke tuottaa lisäarvoa tuottamalla tietoa sekä vision Pohjois-Savon elinvoimaisesta luonnonvara-alan koulutustarjonnasta.

Hanke toteutetaan tiiviissä, pohjoissavolaista luonnonvara-alakoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkostossa, kattaen toisen asteen sekä ammattikorkeakoulutuksenHankkeen toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:
1. selvitetään työvoimatarpeet ja -näkymät luonnonvara-alalla (eläköitymistilastot, yritysten tilanneanalyysit)
2. kartoitetaan työelämän osaamistarpeet, perustuen työvoimatarvemäärittelyn tuloksiin sekä alan muutostrendeihin
3. verrataan nykytilan tietoja selvitystyössä saatuihin tavoitteisiin
4. laaditaan toimenpide-esitykset koulutusten kehittämiseksi

Hankkeen tuloksena ovat:
Luonnonvara-alan koulutuksen maakunnallinen visio vuoteen 2030.
Tehdyn selvityksen mukaan luonnonvara-alan osaamistarpeet muotoillaan uudenlaisiksi koulutusten sisällöiksi ja koulutusmuodoiksi yritysten työvoima- ja yrittäjyystarpeet huomioiden.
Kuvataan luonnonvara-alan koulutusten tarvitsemat oppimisympäristöt (mm. yritysyhteistyössä toteuttava, tarvittavat tilat ja teknologia).
Yhteinen suunnittelu- ja kehittämistyö tuottaa laadukkaampaa ja tehokkaampaa koulutusta maakunnan luonnonvara-alan osaamistarpeisiin vastaamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon luonnonvara-alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset (luottamushenkilö- ja virkamiesjohto, opetushenkilöstö sekä alan opiskelijat)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä on maakunnan luonnonvara-alan yrittäjät ja heidän henkilökuntansa. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat maataloudelle ohjaus- ja neuvontapalveluja tarjoavat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 118 190

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 45 374

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 157 588

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 60 499

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Tervo, Rautavaara, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Rautalampi, Vesanto, Siilinjärvi, Keitele, Kuopio, Suonenjoki, Kaavi, Tuusniemi, Pielavesi, Varkaus, Vieremä, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 50

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Luonnonvara-alalla työskentelee sekä miehiä että naisia. Eri tuotantosuuntauksilla sukupuolten välinen jakautuminen on selkeämpää (mm. puutarha-ala).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten näkökulmat, ja tulosten puolesta koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja arvioidaan myös sukupuolten näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 9
Luonnonvarojen käytön kestävävyys on yksi luonnonvara-alan osaamisen kehittämisen painopisteistä. Tulevissa koulutussisällöissä tämä tulee korostumaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Ekologisen kestävän kehityksen osana voi tulla myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautuminen (esim. tuotantolajit)
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 4
Ekologisen kestävän kehityksen osana voi tulla myös luonnon monimuotoisuuden tukeminen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 3
Ekologisen kestävän kehityksen osana voi tulla esiin osaamisen kehittämissisältöjä tai koulutustuotteita
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 9
Osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 8
Osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 9
Vahvan maatalouden maakunnassa alan osaamisen kehittäminen ja työvoimatarpeisiin vastaaminen tukevat paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Koulutuspalvelut ovat aineettomia palveluja, joiden saatavuutta parannetaan systemaattisella suunnittelu- ja kehittämistyöllä
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Liikkuminen ja logistiikka asettavat haasteita etenkin nuorten ikäluokkien koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden osalta. Hankkeessa selvitetään vaihtoehtoja vastata tähän haasteeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Laadukkaat ja tehokkaat luonnonvara-alan koulutuspalvelut ja sitä kautta työllistymisen ja työllistämisen mahdollisuuksien paraneminen tukevat hyvinvointia maakunnassa
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Laadukkaat ja tehokkaat koulutuspalvelut sopivat eri asiakaryhmille tasa-puolisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Laadukkaat ja tehokkaat koulutuspalvelut sopivat eri asiakaryhmille tasa-puolisesti.
Kulttuuriympäristö 5 8
Maaseutujen elinvoimaisuuden kehittäminen on osa kulttuuriympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Lisäksi osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta
Ympäristöosaaminen 7 9
Ympäristöosaaminen on keskeinen osa luonnonvara-alan toimintaa. Osaamistarpeiden kartoittamisen myötä aihe voi nousta kehittämiskohteeksi niin työssäolevien kuin alalle suuntautuvienkin osaamisen kannalta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-