Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21412

Hankkeen nimi: Kotokaruselli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: PL 164

Puhelinnumero: 0405757743

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timi Eskelinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Timi.Eskelinen(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408446409

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savon koulutuskuntayhtymä, 1852679-9
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, 0207390-8
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, 0214765-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajien määrien kasvaessa ja työelämän muuttuessa on myös jatkuva tarve kehittää maahanmuuttajille kohdentuvaa koulutusta. Yksi hallitusohjelman keskeisistä ajatuksista ja strategioista on maahanmuuttajien entistä nopeampi integrointi yhteiskuntaan ja sitä kautta työelämään ja näin tasavertaisiksi yhteiskunnan jäseneksi. Ammatillisen koulutuksen sekä kotoutumiskoulutusten järjestäjät ovat avainasemassa kun em. strategiaa viedään käytännön tasolle ja toteutukseen. Itä-Suomen ammattioppilaitokset ovat pitkän linjan maahanmuuttajille kohdentuvan koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksilla on vahva halu kehittää myös omaa opetustaan. Hanke toteutetaan Etelä- ja Pohjois-Savon yhteistyöhankkeena ja hankkeessa ovat mukana Etelä-Savon Koulutus Oy, Itä-Savon Koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Savon koulutuskuntayhtymä. Hankkeessa kehittämistyö tehdään yhteistyössä ja kaikki kehitettävät materiaalit ovat yhteisiä.

Hanketyö jakautuu seuraavaan kolmeen, toisiaan tukevaan kehittämisteemaan, joissa kaikissa hankkeessa mukanaolevilla oppilaitoksilla on sekä yhteistä kehittämistä, mutta myös oppilaitoskohtaisia tavoitteita.

1. Digitaalisuus maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämisen välineenä

Hankkeessa digiosaamisen kehittäminen liittyy tarpeeseen löytää uusia menetelmiä maahanmuuttajaopiskelijoiden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä kehittää maahanmuuttajien koulutuksen digipedagogiikkaa. Monilla maahanmuuttajilla on kotimaassaan hankittua osaamista ja ammattitaitoa, jonka esiintuominen on keskeistä oikeiden koulutusvalintojen sekä työllistymisen kannalta. Oppilaitokset ovat tehneet erilaista oppilaitoskohtaista kehittämistyötä osaamisen tunnistamiseksi, ja tässä hankkeessa haetaan yhteistyöllä entistä parempia sekä opiskelijalähtöisempiä työtapoja. Esedussa alun perin kehitetyn reaaliaikaisen verkon välityksellä tapahtuvan KOTOCHAT – tulkkipalvelun jatkopilotointiin osallistuvat tässä hankkeessa Esedu, YSAO ja SAMIedu. Lisäksi hankkeen aikana tutustutaan muihin tarjolla oleviin digitaalisiin palveluihin. Tässä hankkeessa benchmarkataan ja vertaillaan Sakky:n käyttämän tulkkipalvelun käytettävyyttä KOTOCHAT-palveluun ja haetaan uusia näkökulmia palvelulle nimenomaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuessa sekä sen aikana, jotta opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen tukee täysipainoisesti opintopolkua.

Digitaalisuus luo uusia mahdollisuuksia myös maahanmuuttajien koulutukselle ja erityisesti koulutusten saatavuudelle ja järjestämiselle pienemmissä maaseutukunnissa, joissa asuvien on hankala matkustaa julkisen liikenteen puuttuessa. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä verkko-opintoja niin, että koulutukseen osallistuminen mahdollistuu myös syrjäseuduilla etäopintoina. Etäopinnot mahdollistavat myös esim. YTO-opinnot (yhteiset aineet) suorittamisen yksilöllisen osaamisen mukaisesti. YSAOlla digipedagogiikan osalta hyödynnetään oppilaitoksen omaa digitaalisuusosaamisen kehittämisohjelmaa (tutor- ja mentortoiminta, työpajat) sekä itäsuomalaista yhteistyöverkostoa.

2. Maahanmuuttajien ammatillisen koulutukseen siirtymisen nivelvaiheen kehittäminen sekä maahanmuuttajien oppisopimuksen kehittäminen työvoimapula-aloille

Työelämälähtöiset toimintamallit ovat yksi hankkeen keskeinen kaikille yhteinen kehittämiskokonaisuus, jossa kaikki oppilaitokset ovat mukana. Hankkeessa maahanmuuttajaopiskelijoille koulutus- tai oppisopimuspaikkoja tarjoaville yrityksille tarjotaan tukea tässä hankkeessa eri oppilaitoskohtaisin menetelmin esim. kielituki, rinnakkaisopettajuus tai työparivalmennus työelämäjaksolla. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus tuo YTO-opinnot eli muut vieraat kielet ja matematiikan myös aikuiskoulutukseen ja voi näin tuoda haasteita S2-opiskelijoille. Tässä hankkeessa kehitetään maahanmuuttajaopiskelijoiden YTO-aineiden ja ammattiaineiden integrointia käytännönläheisesti työelämään ja autenttisiin oppimisympäristöihin sekä verkkoon vietynä. Hankkeessa rakennetaan polkuja niille ammattialoille, joille työllistyminen on mahdollista jo esim. yhden tutkinnonosan suorittamisen jälkeen. Näitä aloja ovat esim. kotityö- ja puhdistuspalveluaja, kiinteistöala, rakennusala sekä liiketalous. VALMA-koulutusta pyritään mahdollisuuksien mukaan suuntaamaan sellaiseen kielitaitoon, jolla on hyötyä tulevaisuudessa ammattiopinnoissa. Tässä teemassa hankkeessa toimii Esedulla ja SAMIedulla hanketyöntekijöitä opiskelijan työelämässä tapahtuvan oppimisen tukena. Esedulla työpanos kohdennetaan tekniikan aloille.

SAKKY:lla kehitetään aiemmin hankitun ammattiosaamisen tunnistamista yhteistyössä alojen ammattiopettajien kanssa hyödyntäen saatavilla olevia reaaliaikaisia tulkkaus- ja videopalveluja. Alojen yhteistyöllä ja tulkkauspalvelujen käytöllä varmistetaan maahanmuuttajien oikea polutus nivelvaiheen koulutuksissa sekä mahdollistetaan myös ammatillisen perustutkinnon aloittavien osaamisen kartoitus. Kielitaidosta riippumaton ammattiosaamisen tunnistaminen mahdollistaa alkuvaiheessa nopeamman ja tehokkaamman tavan siirtyä koulutukseen tai suoraan työelämään. SAKKY kehittää rinnakkaisopettajuusmallia, jossa tuetaan alan ammattiopettajia oppimistilanteissa niin työsaleissa kuin työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kielitietoisella rinnakkaisopetuksella. SAKKY:lla on aloja, joihin maahanmuuttajaopiskelijat voivat hakeutua aiempaa matalammalla suomen kielen taidolla. Lisäksi on aloja, joilla maahanmuuttajaopiskelijoiden opettaminen on ollut vähäisempää.

YSAOlla osana kotoutumiskoulutusta pilotoidaan opiskelijan ammatillisen suuntautumisen jaksoa. Maahanmuuttajataustainen opiskelija tarvitsee apua ja henkilökohtaista tukea etsiessään työssäoppimis/oppimisopimus/työkokeilu- tai työpaikkaa. Maahanmuuttajavalmentaja toimii hankkeessa tässä tehtävässä. Samalla hän kartoittaa työantajien rekrytointi- ja osaamistarpeita maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisen näkökulmasta. Opiskelijan ammatillisen suuntautumisen ja olemassa olevan osaamisen kartoittamisessa hyödynnetään työelämäjaksoa, jossa opiskelija on 3-5 pv ammattiaan vastaavissa työtehtävissä alan yrityksessä ammattilaisen työparina. Jakson aikana työelämän edustaja arvioi opiskelijan ammattialalla vaadittavia perustaitoja. Tämän jakson tietoja hyödynnetään opiskelijan jatkopolun suunnittelussa (osaamisen kehittämistarpeet sekä kehittämisen menetelmät). Opiskelijan siirtyessä työpaikalle (oppisopimus, koulutussopimus) opiskelijan tukena työpaikalla on työpaikkavalmentaja. Valmentaja on ko. ammattialan opettaja, joka tuntee myös työpaikan työtehtävät ja toimintatavat. Hän vastaa opiskelijan perehdyttämisestä ja samalla tukee työpaikan edustajia opiskelijan ohjaamisen ja tukemisen menetelmissä.

3. Opiskeluvalmiuksien eli OPVA-opintojen kehittäminen

OPVAn kehittämisessä mukana Esedu, SAMIedu ja YSAO, SAKKYlla benchmarkataan ao. kehittämistyötä.

Osana tutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tutkinnon tai sen osan suorittaminen ja tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot voivat päätoimisina kestää enintään kuuden kuukauden ajan. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.
Haasteena on löytää OPVA-opinnoissa oppilaitoksen kokoon ja maahanmuuttajaopiskelijoiden määrään suhteutettu tapa OPVA-opintojen tarjontaan Itä-Suomen keskikokoisissa ja pienissä, mutta monialaisissa oppilaitoksissa.

Osallistujia KOTOKARUSELLIIN tulee mukaan seuraavasti:
a) digiosio (chat, osaamisen tunnistaminen ja verkko-opetusmateriaalit yms.) 250 osallistujaa ja
b) asiakkaita työssäoppimisessa (120) ja oppisopimuksessa (60) yhteensä 140 osallistujaa.
OPVA-pilotointiin osallistua 40 henkilöä
Kahden vuoden aikana hankkeen toimenpiteisiin osallistuu yhteensä 430 henkilöä.

Hankkeen myötä Etelä- ja Pohjois-Savossa maahanmuuttajille tarjottava koulutus kehittyy entistä työelämälähtöisempään suuntaan. Koulutuksen saavutettavuus paranee esim. pienemmillä paikkakunnilla. Maahanmuuttajia ohjataan aktiivisesti hakeutumaan niille aloille, joissa on työvoimatarvetta. Näitä yhteistyömahdollisuuksia rakennetaan esim. pienten maaseutukuntien kanssa. Hanke mahdollistaa esim. entistä sujuvamman hakeutumisen ammatilliseen koulutukseen niin, että osaamisen kartoittaminen sekä tunnistaminen tehostuu ja opiskelijoille on tarjolla yksilöllisiä vaihtoehtoja mm. tutkinnon osien suorittamiseen. Oppisopimuksen suorittaneiden maahanmuuttajien määrä lisääntyy seudulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajaopiskelijat, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat sekä VALMA-koulutuksessa olevat maahanmuuttajaopiskelijat. Soveltuvin osin hankkeen toiminnan piiriin ja esim. oppimisvalmiuksia kehittävään tukitoimintaan voivat osallistua myös ei-maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ammatilliset opettajat sekä työpaikat, jotka saavat hankkeen kautta tukea maahanmuuttajien ohjaukseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 420 922

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 409 883

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 601 315

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 585 554

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Varkauden, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Savonlinnan, Ylä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Enonkoski, Mikkeli, Sonkajärvi, Kaavi, Siilinjärvi, Pertunmaa, Rautavaara, Suonenjoki, Hirvensalmi, Sulkava, Kiuruvesi, Mäntyharju, Rautalampi, Keitele, Tervo, Rantasalmi, Kangasniemi, Puumala, Kuopio, Pieksämäki, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Joroinen, Juva, Varkaus, Heinävesi, Pielavesi, Vieremä, Savonlinna, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 430

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajien koulutuksissa korostuu usein luku- ja kirjoitustaidottomien kotoutumiskoulutuksessa olevien naisten asema. Tässä hankkeessa toimenpiteitä kohdennetaan nimenomaan tälle, heikoimmassa asemassa olevalle ryhmälle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 4
Maahanmuuttajien laadukas kotoutumiskoulutus lisää heidän mahdollisuuttaan integroitua yhteiskuntaan ja se lisää esim. yrittäjyyttä ja monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Monimuotoisten koulutuspalvelujen tarjonta kastaa
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimisen
Tasa-arvon edistäminen 8 3
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimisen erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Koulutus ja kielitaito lisää hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistaa täysivaltaisena kansalaisena toimimisen
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kotokarusellin toiminnan tuloksina oppilaitoksilla on mahdollisuus rakentaa maahamuuttajille entistä monipuolisempi koulutuspolku, jossa osaamisen tunnistamisella ja opintojen henkilökohtaistamisella on suuri rooli ja kaikki koulutuksen toteutustavat (ml. oppisopimus) ovat tasapuolisesti eri aloilla käytössä. Osaaminen mm. maahanmuuttajien opintojen henkilökohtaistamisessa kasvaa ja nivelvaiheet huomioiden opintojen loppuunsaattaminen sekä työllisyys kasvavat.

Hankkeella oli kolme kehittämisteemaa, joiden alla jokaisella osatoteuttajalla on omat kehittämiskohteensa ja painotuksensa:

- Digitaalisuus koulutuksen kehittämisen välineenä ja osaamisen tunnistaminen.
- Nivelvaiheen sekä työelämälähtöisten toimintamallien kehittäminen.
- Opiskeluvalmiuksien eli OPVA-opintojen mallintaminen eri muodoissaan (opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot).

Kotokaruselli -hankkeen toiminnan tuloksena oppilaitosten maahanmuuttajien nivelvaiheen ohjaus ja maahanmuuttajille tarjottava ammatillinen koulutus vastaa nykyistä tehokkaammin reformin myötä tulleisiin haasteisiin. Koulutuksen saavutettavuus parani (esimerkiksi tarjolla olevat OPVA-opinnot, kielitietoinen opetus) ja maahanmuuttajia ohjataan aktiivisesti hakeutumaan niille aloille, joissa on työvoimatarvetta. Hanke mahdollisti entistä sujuvamman siirtymisen ammatilliseen koulutukseen niin, että ammatillinen orientaatio alkaa jo nivelvaiheessa ja osaamisen tunnistaminen tehostuu.