Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21416

Hankkeen nimi: Hyvinvointia arktiseen liikenteeseen (HALI)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elisa Pelttari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elisa.pelttari(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844117

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYvinvointia arktiseen liikenteeseen (HALI) -hankkeen tavoitteena on tukea kuljetusalan työhyvinvointia vaikuttamalla yksilötasolla myönteisesti 1) ammattikuljettajien itsensä johtamisen taitoihin ja työn kuormittavuuteen sekä organisaatiotasolla 2) joustavaan työkulttuuriin. Tavoitteiden asettamisen taustalla vaikuttavat haasteet on todettu alan tutkimus- ja ammattikirjallisuudessa sekä hanketta edeltäneessä EAKR/TEKES-rahoitteisessa Liike Tauko –hankkeessa. HALI -hankkeen toimenpiteillä edistetään osaltaan liikenneturvallisuutta. Myös Lappi-sopimuksessa korostetaan maantieliikenteen turvallisuutta tärkeänä kehittämiskohteena kuljetusliikenteen edelleen kasvaessa.

Tavoitetta tukevina toimenpiteinä ovat kuljetusalan organisaatioissa tapahtuvat 1) käynnistysseminaarit, joissa tunnistetaan työhyvinvoinnin yksilöllinen ja työsuunnittelun organisaatiokohtainen lähtötaso. Lähtötaso kirjataan yritysten työhyvinvointisuunnitelmiin ja ammattikuljettajien henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Käynnistysseminaarien jälkeen yritys- ja henkilökohtaiset toimenpiteet yksilöidään 2)yrityskohtaisissa työpajoissa, joissa ammattikuljettajat ja yrityksen johto saavat tietoa eri vaihtoehdoista ja ottavat käyttöön heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvat itsensä johtamisen strategiat ja hyvinvoinnin mittaamista tukevat apuvälineet. Työpajoissa myös määritetään, mitkä joustavan työkulttuurin toimintatavat organisaatiotasolla otetaan käyttöön. Määritettyjä ratkaisuja 3) testataan ja dokumentoidaan ammattikuljettajien ajon ja taukojen aikana. Ammattikuljettajien dokumentoimaa materiaalia syvennetään tekemällä kuljettajille ja yritysten edustajille täydentäviä haastatteluja. Testattujen menettelytapojen hyödyllisyys todetaan 4) tulosseminaarissa, johon kootaan hankkeeseen osallistuneet yritykset ja ammattikuljettajat. Parhaat ratkaisut täsmennetään ammattikuljettajien henkilökohtaisiin suunnitelmiin ja yritysten työhyvinvointisuunnitelmiin. Parhaiden ratkaisujen perusteella tuotetaan opas kuljetusalan työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tuloksia hyödynnetään 5) levittämällä opasta kuljetusalalla, osallistumalla alan ammattitapahtumiin sekä vaikuttamalla kuljetusalaa koskevaan päätöksentekoon. Hanke järjestää kaksi kaikille kuljetusyrityksille ja muille alan toimijoille avointa seminaaria, joista toinen on samalla hankkeen päätösseminaari. Tulosten juurtumista toimintakäytännöiksi arvioidaan tekemällä osallistujayrityksille ja ammattikuljettajille viivästetty arviointi noin vuoden kuluttua testivaiheen päättymisestä.

Hankkeessa tavoiteltavia lyhyen aikavälin yksilötason tuloksia ovat ammattikuljettajien lisääntyneet itsensä johtamisen taidot (todennetaan käytössä olevina strategioina) ja organisaatiotasolla käyttöön otetut työhyvinvoinnin mittaamisen ja dokumentoinnin tavat (todennetaan käyttöön otetulla hyvinvointiteknologialla) sekä yritysten hyvinvointisuunnitelmiin kirjatut ja käyttöön otetut joustavan työkulttuurin menettelytavat. Hankkeessa tavoiteltavia pitkän aikavälin yksilötason tuloksia ovat ammattikuljettajien lisääntynyt työhyvinvointi (todennetaan viivästetyssä arvioinnissa kuljettajien kokemuksina ja sairaspoissaolopäivien muutoksina) sekä organisaatiotasolla osallistujayritysten liiketoiminnan myönteinen kehitys (todennetaan viivästetyssä arvioinnissa yritysten liiketoiminnan tunnuslukujen ja asiakaspalautteiden muutoksina).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kuljetusalan yritysten henkilöstö, sekä kuljettajat että hallinto

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuljetusalan ammattiliitot, liikenneturva, työterveyshuolto

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 48 181

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 16 373

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 258 596

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 20 466

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Itä-Lapin

Kunnat: Kittilä, Sodankylä, Ranua, Ylitornio, Inari, Rovaniemi, Tervola, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 28

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 98

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kuljetusala on tällä hetkellä vahvasti miesvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Huomioimme sukupuolen jakaantumisen teknologian käytössä ja strategioiden hyödyntämisessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tavoitelemme alan houkuttavuuden lisäämistä naisten keskuudessa työhyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen avulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Ajon joustavuuden suunnittelun lisäämisellä edesautetaan ennakoivien ja ekologisten ajokäytäntöjen muodostumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Ajon joustavuuden suunnittelun lisäämisellä edesautetaan ennakoivien ja ekologisten ajokäytäntöjen muodostumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 7
Ruokavalion suunnittelu on osa hyvinvointiteknologian käyttönottoa hankkessa. Hankkeen aikana pyritään vähentämään elintarvikkeisiin liittyvää kertakäyttötaloutta vähentämällä pikaruuan osuutta ammattikuljettajien ruokavaliossa sekä lisäämällä kestävien ja lähialueilla tuotettavien elintarvikkeiden käyttöä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeen aikana pyritään vähentämään elintarvikkeisiin liittyvää kertakäyttötaloutta vähentämällä pikaruuan osuutta ammattikuljettajien ruokavaliossa sekä lisäämällä kestävien ja lähialueilla tuotettavien elintarvikkeiden käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Työhyvinvoinnin opas kuljetusalalle ja verrokkialoille.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeen kaikki vaikutukset kohdistuvat logistikan eri osa-alueille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Työhyvinvointisuunnitelmat, hyvinvointiopas ja strategiat sekä teknologia
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tavoitelemme alan houkuttavuuden lisäämistä naisten keskuudessa työhyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen avulla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Otetaan huomioon mahdolliset kulttuuriset erot kuljettajien keskuudessa.
Kulttuuriympäristö 6 6
Joustava työkulttuuri
Ympäristöosaaminen 3 5
Ekologinen ajosuunnittelu ja ruokavalio.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-