|
|
|
Hankekoodi: S21418
Hankkeen nimi: Lukion työelämäkumppanit
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0204819-8
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 27 A
Puhelinnumero: 02 233 0000
Postinumero: 20100
Postitoimipaikka: Turku
WWW-osoite: http://www.turku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Mäkelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitoimiston päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.makela(at)turku.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449073166
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lukion työelämäkumppanit -hankkeen tavoitteena on edistää lukioiden työelämäyhteistyötä lukio-opintonsa päättäneiden jatko-opintoihin ja työelämään sujuvien siirtymien mahdollistamiseksi. Tavoitteena on rakentaa pysyviä lukioiden työelämäkumppanuusverkostoja sekä kehittää ja kokeilla työelämäkumppanien kanssa uudenlaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyömalleja. Hankkeen päätyttyä kuvataan sen aikana syntyneet hyvät käytännöt valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevaksi lukiokoulutuksen työelämä- ja korkeakouluyhteistyön toimenpideohjelmaksi.
Hankkeen tavoitteena on vastata Turun, Porin ja Vaasan seutujen tarpeisiin tuottaa osaavaa työvoimaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin sekä erityisesti Varsinais-Suomessa käynnissä olevan positiivisen rakennemuutoksen akuuttiin tarpeeseen vahvistaa työmarkkinoille siirtyvien matemaattis-luonnontieteellistä osaamista ja lisätä kiinnostusta teknologia-alojen opiskeluun. Tarpeeseen vastataan kehittämällä ja kokeilemalla yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa uudenlaisia globaaleiden haasteiden ja ilmiöiden ympärille rakennettuja opintokokonaisuuksia ja projekteja sekä jatko-opintoihin siirtymistä sujuvoittavia väyläopintoja lukiosta korkeakouluihin.
Lukiolaisten työelämätuntemusta ja tietoa jatko-opintomahdollisuuksista lisätään kehittämällä uusia lukion toimintakulttuuriin ja vuosirytmiin sovellettavissa olevia työelämään ja korkeakouluopiskeluun tutustumisen malleja. Lukion opettajien ja johdon tietämystä työelämän nopeista muutoksista ja niiden vaikutuksista lukion päättäneiltä vaadittavaan osaamiseen vahvistetaan kehittämällä uusia tapoja tutustua työelämään osana omaa työtään. Hankkeen tavoitteena on myös vahvistaa lukiolaisten osallisuutta ottamalla heidät mukaan kehittämistyöhön kaikissa sen eri vaiheissa.
Hankkeen keskeiset toimenpidekokonaisuudet ovat seuraavat:
- Lukion työelämäkumppanuuksien ja -verkostojen rakentaminen
- Lukion korkeakouluyhteistyön uudet mallit
- Lukiolaisten tietämyksen lisääminen jatko-opiskelumahdollisuuksista ja työelämästä sekä osallisuuden vahvistaminen
- Lukio-opettajien ja johdon työelämätuntemuksen lisääminen
- Hanketulosten juurruttaminen, tuotteistaminen ja levittäminen
Hankkeen tuloksena syntyy lukioiden työelämäkumppanuusverkostoja, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja kurssitoteutuksia sekä uudenlaisia eri kouluasteita edustavien opiskelijoiden yhteistoimintaan perustuvia korkeakouluyhteistyön toimintamalleja. Tuloksena lukiolaisten tietämys jatko-opintomahdollisuuksista sekä työelämässä tarvittavasta osaamisesta lisääntyy, sekä lukioiden ja työelämän että toisaalta lukion ja muiden
koulutusasteiden yhteistyö kasvaa, lukiokoulutuksen läpäisy tehostuu ja nuoriso- ja koulutustakuun toteutuminen tehostuu.
1.10.2018 alkava ja 28.2.2021 päättyvä hanke toteutetaan laajana kumppanuusverkostona, jossa ovat mukana varsinaisina toteuttajaorganisaatioina Turun kaupungin sivistystoimiala / lukiokoulutus, Porin kaupungin lukiokoulutus, Vaasan kaupungin lukiokoulutus, Turun yliopisto ja Turun Ammattikorkeakoulu Oy. Yhteistyöhön hankkeen kanssa ovat lupautuneet seuraavat korkeakoulut, sidosryhmät ja elinkeinoelämän keskusjärjestöt paikallisine jäsenyrityksineen:
- Teknologiateollisuus ry
- Rakennusteollisuus RT ry
- Rakennus-ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry
- Kemianteollisuus ry
- Koneteknologiakeskus Turku
- Turun Kauppakamari
- Lounais-Suomen Luma-Keskus ja Luma-keskus Pohjanmaa
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Satakunnan kauppakamari
- Vaasan yliopisto
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Vaasa Energy Business Innovation Centre
- Opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia
- YES Pohjanmaa
- Vaasan seudun kehitys Oy
- Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat
- lukio-opiskelijat
- lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto
Hankkeen välillistä kohderyhmää edustavat
- yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilösto, johto ja opiskelijat
- toteutusalueiden yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin työpaikkojen työntekijät
- lukio-opiskelijoiden vanhemmat
- hankkeen toteuttajaverkoston ulkopuoliset oppilaitosten, työhallinnon, ohjaustoimijoiden, yritysten ja muiden
sidosryhmien (esimerkiksi kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja ammattiliitot) edustajat hankkeen toteutusalueella ja
muualla Suomessa
- muiden kehittämishankkeiden edustajat eri puolilla Suomea
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 471 049
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 425 440
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 628 069
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 567 257
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 137
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 105
Suunniteltu: 1000
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hankkeen maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa verkostoissa suositaan mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tällä torjutaan liikenteestä aiheutuvia tarpeettomia päästöjä, kun tarpeettomat matkat vältetään. Hankehallinnossa hyödynnetään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi suosimalla sähköisiä julkaisuja painettujen versioiden sijaan, mikäli mahdollista, sekä hyödyntämällä sosiaalisen median kanavia hanketulosten markkinoinnissa ja levittämisessä. Lisäksi kehitetään paperittoman toimiston käytäntöjä, joka osaltaan vähentää jätteen syntymistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Välillinen vaikutus perustuu edellisessä kohdassa kuvattujen toimenpiteiden (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) ilmastonmuutosta hillitseviin vaikutuksiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 7 |
| Paperittoman toimiston ja sähköisten julkaisujen suosiminen vähentävät hankkeessa käytettäviä materiaaleja ja tätä kautta jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 4 |
| Hankkeen kaikessa toiminnassa suositaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia energialähteitä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 0 |
| Hanke parantaa lukioiden opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilökunnan tietoisuutta työelämästä sekä tarjolla olevista erilaisista jatkokoulutus- ja uramahdollisuuksista. Tämä edistää opiskelijoiden kiinnittymistä kotimaakuntaansa ja parantaa työvoiman saatavuutta alueella. Lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden läpäisyn nopeutuminen sekä nopeampi kiinnittyminen jatko-opintoihin ja työelämään tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Vastaavanlainen vaikutus on myös hankkeen johdosta lisääntyvällä lukiokoulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Hankkeen toimenpiteet vastaavat osaltaan Turun, Porin ja Vaasan seutujen tarpeisiin tuottaa osaavaa työvoimaa alueen elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävät tuotteet ja palvelut ovat pääosin aineettomia. Lisäksi hanke suosii sähköisiä julkaisuja painettujen versioiden sijaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 6 |
| Hankkeessa pyritään suosimaan maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa verkostoissa etäkokouksia ja webinaareja ja muita vastaavia yhteydenpitokeinoja matkustamisen sijaan. Tämä vähentää välittömästi hankkeessa tapahtuvan liikkumisen aiheuttamia haitallisia liikenteen päästöjä. Sähköisten julkaisujen suosiminen painettujen versioiden sijaan vähentää julkaisujen levittämiseen ja kuljettamiseen liittyvien logististen palveluiden tarvetta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 9 |
| Hanke edistää nuorten työelämätuntemusta ja lukion jälkeistä sijoittumista jatko-opintoihin tai työelämään sekä lukiokoulutuksen läpäisyä. Näin hanke edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia parantamalla nuoriso- ja koulutustakuun toteutumista ja vähentämällä nuorten syrjäytymistä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 8 |
| Sukupuolten tasa-arvon näkökulma tullaan integroimaan hankkeen suunnitteluun, toteutukseen, viestintään ja arviointiin koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankkeessa käsitellään ja esitellään perinteisesti mies- tai naisvaltaisia aloja sukupuolisensitiivisesti ja murretaan näihin aloihin liittyviä stereotypioita. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma sisältyy myös hankkeen tuloksena syntyviin tuotoksiin ja välittyy näin kohderyhmälle ja sidosryhmille myös hankkeen päätyttyä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 8 |
| Hanke tukee yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta tasa-arvoa edistämällä (ks. edellinen kohta) sekä kehittämällä erilaisia nuorisotakuuta ja sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 8 |
| Hanke tukee paikallisten työelämän, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen tarjoamien oppimismahdollisuuksien parempaa tunnistamista ja hyödyntämistä osana lukiokoulutuksen sisällön ja rakenteiden kehittämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 7 |
| Hyödyntäessään erilaisia ympäristön kestävyyden kannalta positiivisia toimintamalleja (etäkokoukset, paperiton toimisto, sähköiset julkaisut) hanke levittää ympäristöosaamisen käytäntöjä toteuttajaverkoston, kohderyhmän ja sidosryhmien käyttöön. | ||
Lukion työelämäkumppanit -hankkeen lähtökohtana oli edistää sujuvampaa ja nopeampaa siirtymistä lukio-opinnoista jatko-opintoihin ja työmarkkinoille tilanteessa, jossa työn sisällöt ja työssä vaadittava osaaminen muuttuvat nopeasti ja heijastuvat lukio-opetukseen ja opintonsa päättäneiltä vaadittaviin valmiuksiin ja taitoihin. Työ- ja elinkeinoelämän muutosten lukiokoulutukselle asettamiin haasteisiin vastattiin rakentamalla Turun, Porin ja Vaasan kaupunkien lukioihin yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa työelämäkumppanuusverkostoja sekä kehittämällä, kokeilemalla ja ottamalla käyttöön uusia lukion, työelämän ja korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja.
Hanke onnistui tavoitteessaan lisätä lukio-opiskelijoiden työelämätuntemusta ja valmiuksia tehdä jatko-opintoja koskevia suunnitelmia sekä vahvistaa lukio-opettajien valmiuksia tarjota ajantasaista tietoa työelämässä vaadittavasta osaamisesta, työtehtävistä ja jatko-opiskelumahdollisuuksista. Toimenpiteisiin osallistui yli 1 700 lukio-opiskelijaa ja -opettajaa. Hankkeen vaikuttavuutta kartoittavaan kyselyyn vastanneista opiskelijoista lähes 78 % ja opettajista 96 % piti yhteistyössä yritysten tai korkeakoulujen kanssa toteutettuja kursseja erittäin hyödyllisinä tai hyödyllisinä. Yli puolet opiskelijoista koki kurssien auttaneen heitä tekemään opintojen päättymisen jälkeistä tulevaisuutta – jatko-opiskelua ja työtä – koskevia suunnitelmia. Opettajista yli 80 % koki yhteistyön yritysten ja korkeakoulujen kanssa antaneen heille erittäin hyvän tai hyvän käsityksen yritysten toiminnasta, osaamisvaatimuksista ja alan jatko-opintomahdollisuuksista.
Tavoitteessa rakentaa lukioiden työelämäkumppanuusverkostoja ja kehittää heidän kanssaan opintoihin integroituja työelämälähtöisiä käytäntöjä onnistuttiin koronapandemian aiheuttamiin poikkeusolosuhteisiin (etäopetus ja -työ) nähden hyvin. Yhteistyöhön osallistui hankkeen aikana 160 yksityistä, julkista ja kolmatta sektoria edustavaa työelämäkumppania. Tavoitteena oli saada yritysyhteistyötä erityisesti kaikille pakollisten lukiokurssien sisälle, jotta mahdollisimman moni lukio-opiskelija saisi opintojensa aikana tuntumaa työelämään. Tuloksena syntyi useita yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavia lukio-opintoihin integroituja työelämälähtöisiä opintojaksoja ja käytäntöjä.
Hankkeen tuloksena syntyneiden työelämälähtöisten käytäntöjen juurruttamiseksi:
- työelämä- ja korkeakouluyhteistyön hyvät käytännöt kuvattiin osaksi lukioiden uusia opetussuunnitelmia
- hyvät työelämäyhteistyön käytännöt sisällytettiin tulevan lukuvuoden opintojaksoihin ja varattiin resurssit hankkeen tuloksena syntyneille uusille työelämälähtöisille opintojaksoille
- työelämä- ja korkeakouluyhteistyön strategiat päivitettiin
- sovittiin lukioiden työelämä- ja korkeakouluyhteistyön vastuuhenkilöistä resursseineen
Hankkeessa syntyneet hyvät käytännöt kuvattiin sähköiseen Lukion työelämä- ja korkeakouluyhteistyön parhaat palat -julkaisuun ja -verkkosivustolle, joista tietoa valtakunnalliselle lukiokentälle levitettiin mm. sosiaalisessa mediassa. Kuvaukset hankkeen lopputuotteista ja hyvistä käytännöistä vietiin lisäksi Talous ja nuoret TAT:n ja Nuori Yrittäjyys ry:n ylläpitämälle Tralla.fi -sivustolle tulosten valtakunnallista levittämistä varten.