Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21420

Hankkeen nimi: AMKista uralle - uraseurantatiedot käyttöön

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 30.4.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: +3582263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Helmi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: laatusuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.helmi(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505985563

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8
Laurea-ammattikorkeakoulu, 1046216-1
Tampereen ammattikorkeakoulu, 1015428-1
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, 0829910-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämä hankehakemus on jatkoa AMKista uralle! – hankkeelle (Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020). AMKista uralle! –hanke kehitti ja pilotoi uraseurantakyselyn toteuttamisen toimintamallin (liite) sekä rakensi mallia tiedon raportoinnista ja levittämisestä. Jatkohankkeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakouluille yhtenäinen uraseurannan toteutus, tiedon keräämisen, käsittelyn/analysoinnin ja raportoinnin tekniset ratkaisut. Hankkeessa lisätään ja vahvistetaan uraseurantatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa ja työelämänvastaavuuden kehittämisessä.

Hanke vahvistaa ja kehittää ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon keräämistä ja tiedon jakamista sekä henkilöstölle että opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Uraseurantatiedolla tarkoitetaan ajantasaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Korkeakoulut hyödyntävät tietoa koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä ja opiskelijoiden työllistymisen edistämisessä valtakunnallisella tasolla. Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat taas saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Lisäksi tietoa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen sekä alumnitoiminnan kehittämisessä.

Kestävien uravalintojen tekeminen vaatii koulutukseen hakevalta totuudenmukaista ja luotettavaa tietoa koulutus- ja urapoluista. Ennakoiva ja ajantasainen tieto valmistumisen jälkeisestä työelämästä jo opiskeluiden aikana antavat opiskelijoille paremmat lähtökohdat siirtyä valmistumisen jälkeen työmarkkinoille.

Uraohjauksen tueksi hanke tarjoaa laadukasta avointa ja ajantasaista tietoa mahdollisista urapoluista. Vuosittain kerättävä uraseurantatieto palvelee myös nivelvaiheen toimijoita toisella asteella sekä koulutustarpeiden alueellista ja valtakunnallista ennakointia. Tähän asti ongelmana on ollut uraseurantatiedon heikko kattavuus, epäyhdenmukaisuus ja vertailtavuuden puuttuminen eri organisaatioiden välillä. Tässä hankkeessa luodaan yhtenäiset ja pysyvät rakenteet uraseurantatiedon keräämiseen.

Hankkeen toimijoina jatkavat AMKista uralle! –hankkeessa toimineet hankepartnerit. Hankkeen koordinaattorina on Turun AMK ja muut toimijat ovat HAMK, Oamk, OTUS, TAMK ja Laurea. Jyväskylän ammattikorkeakoulua jättäydyttyä pois hankkeesta tilalleen pyydettiin Laurea tuomaan maantieteellistä kattavuutta.

Horisontaalisista tavoitteessa hankkeessa toteutuvat sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. Hanke tuottaa avointa, laadukasta ja saatavissa olevaan tietoa toteutuneista urapoluista. Ajantasaisen uraseurantatiedon perusteella opiskelijat ja opintoihin hakeutuvat potentiaaliset hakijat saavat tietoa ja tukea myös ei-tyypillisiin (stereotyyppisiin) valintoihin. Kansallisten tavoitteiden lisäksi hankkeessa tuetaan myös monikulttuurisuutta ja kansainvälisiä valintoja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suora kohderyhmä on koko AMK-sektori eri tasoilla sekä toisen asteen uraohjauksessa toimivat henkilöt. Tärkeimpänä kohderyhmänä ovat opiskelijat ja hakijat, jotka saavat ajantasaista tietoa osaamistarpeista ja uramahdollisuuksista.

Lisäksi kohderyhmänä ovat korkeakoulujen johto ja erilaiset kehittämisryhmät sekä uraohjaukseen ja rekrytointiin. Uraseurantieto tuottaa korkeakoulujen välillä valtakunnallisesti kattavaa ja vertailtavaa tietoa toiminnanohjauksen sekä laatutyön tueksi. Pedagogiset kehittämisryhmät saavat tietoa osaamistarpeiden muutoksen ennakointiin, koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen.
Kyselyn tuloksia näytetään eri käyttäjäryhmille kohdennetusti, jotta tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja ohjauksen kehittämisessä on mahdollisimman tehokasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Arene pitää tärkeänä, että ammattikorkeakouluille saadaan uraseurantakysely ja sen toteuttamiseen toimivat menettelyt. Arene on lupautunut viestimään hankkeesta valtakunnallisesti, esim. rehtorikokoukset, Arenen verkkosivut, tilaisuudet yms.

Elinkeinoelämän kanssa haetaan tiivistä yhteistyötä uraseurantatiedon hyödyntämisessä ja työelämätiedon jakamisessa edelleen AMK-sektorille. Hankkeessa käydään keskusteluja eri työnantajajärjestöjen (mm. AKAVA ja STTK) sekä opiskelijoiden etua ajavien Samokin ja SAKKI ry:n kanssa.

Aarresaariverkosto on vakiinnuttanut ja kehittänyt uraseurantakyselyä yli kymmenen vuotta. Hankkeen aikana otetaan mallia LATUA –hankkeessa tehdyistä ratkaisuista. Yliopistosektorilla valtakunnallista uraseurantakyselyä ja siihen liittyvää raportointia on toteutettu ja kehitetty jo pidemmän aikaa. Aarresaariverkoston asiantuntijoita kuunnellaan ja heidän kokemuksiaan hyödynnetään. Tavoitteena on oppia yliopistosektorin malleista ja toimintatavoista.

Töissä.fi–palvelua hyödynnetään tässä hankkeessa tiedon jakamisen kanavana. Palvelun kohderyhmänä ovat hakijat ja uraansa suunnittelevat opiskelijat. Palvelussa otetaan huomioon kohderyhmänä erityisesti kehitysvammaiset ja erilaiset oppijat ja kehitetään esteetön versio yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.
Suomen opinto-ohjaajat ry:n (SOPO) kanssa on sovittu, että hankkeen etenemisestä ja tuloksista raportoidaan heille. Yhdistyksen kautta hankkeen tuloksia voidaan levittää sekä toisen sekä korkea-asteen opinto-ohjaajille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 646 130

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 352

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 932 361

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 390 303

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 252

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kyllä. Uraseurannan kehittäminen on suunnattu koko ammattikorkeakoulusektorin toimintamallin kehittämiseen ja juurruttamiseen. Uraseurantatiedon kerääminen tukee avoimuutta ja tiedon läpinäkyvyyttä ammattikorkeakouluun hakijoiden sekä uraohjausta tekevien henkilöiden osalta siten, että he saavat laadullista ja tietoperustaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä, työhön sijoittumisesta sekä työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Uraseurantafoorumin tavoitteena on suunnata koulutustarjontaa osaamistarvealoille ja samalla edistää uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja työllistymiseen sukupuolesta tai haasteellisesta työmarkkina-asemasta riippumatta. Näin hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Uraseurantatieto tukee ammattikorkeakoulutukseen hakeutuvien ja sieltä valmistuvien mahdollisuuksia arvioida koulutus- ja työmahdollisuuksiaan aikaisempaa laajemmin sukupuolistereotypioita hälventämällä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyllä. Hankkeen toiminnassa ja toimenpiteissä otetaan huomioon eri osallistujaryhmien erilaiset taustat ja toimintaympäristöt (esim. koulutusalakohtaiset erot sukupuolten näkökulmasta). Toiminnassa ja tuotettavan tiedon osalta pyritään myös tietoisesti rikkomaan sukupuolittuneita käsityksiä eri koulutusaloista, ammateista ja sukupuolten työurien kehittymisestä esim. tuomalla näkyviin stereotypioista poikkeavia urapolkuja. Lähtökohtana on sukupuolten tasa-arvo. Hankkeessa päätavoite on ajantasaista tietoa tuottavan valtakunnallisen uraseurantajärjestelmän kehittäminen. Uraseurantajärjestelmällä on suora vaikutus mm. oppilaitosten koulutustarjontaan ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen työmarkkinoiden osaamistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä vastaavaksi. Näin voidaan opiskelijoita ja työnhakijoita ohjata opintoihin, jotka varmistavat työvoiman tarvetta vastaavan laadullisen osaamisen. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijoiden tiedonsaantia ja työelämän osaamistarpeista ja ennakointikykyä liittyen omiin uravalintoihin. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota sukupuolten mukaisen eriytymisen lieventämiseen ja sukupuolille ei-tyypillisten uravalintojen tukemiseen ja oman muutoksenhallintakyvyn lisäämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä arvo sisältyy hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen kehittämistyön tavoitteena on rakentaa uraseurantatiedon hyödyntämiseen toimintamalli ja verkkoalusta, joka hyödyttää sekä naisia että miehiä ja molemmat saavat tasapuolisesti hyötyä hankkeen tuloksista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 8
Hankkeen tavoitteena on rakentaa verkostomainen yhteistyö- ja tietopalvelumalli, joka aineettomana palveluna vastaa kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteita. Hankkeen aikana toteutettava suunnittelu- ja kehitystyö toteutetaan niin ikään käyttämällä mahdollisimman vähän materiaaleja. Hankkeen hallinnointiin ja viestintään liittyvissä toimenpiteissä (mm. osatoteuttajien väliset yhteydenpito, kokoukset ja hankkeen seminaarit) pyritään minimoimaan jätemäärää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 6
Virallisissa kokouksissa ja epävirallisessa yhteydenpidossa hyödynnetään etäyhteydenpitovälineitä.Ympäristöä huomioivan (yritys-)toiminnan esiintuominen on aina hankkeissa korostettava asia. Hankkeen toiminnassa huomioidaan vastuullisen kuluttamisen näkökulmat ja hyödynnetään aineettomia palveluja ja hyödykkeitä. Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Hankkeella ei ole huomattavia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kun hankkeessa huomioidaan vastuullisen kuluttamisen näkökulma ja suositaan aineettomia hyödykkeitä, hankkeella voidaan arvioida olevan jonkin verran myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Hankkeella ei ole huomattavia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Hanke pyrkii suosimaan toimintatapoja, jotka eivät lisää ympäristökuormitusta tai kasvihuonekaasuja. Kun hankkeessa huomioidaan vastuullisen kuluttamisen näkökulma ja suositaan aineettomia hyödykkeitä, hankkeella on jonkin verran myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ei ole vaikutuksia Natura 2000- ohjelman kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 8
Hanke toteutetaan mahdollisimman pienin materiaalikuluin, jotta jätettä ei syntyisi. Hankkeen tavoitteissa ja toteutuksessa korostetaan aineettomien palvelujen käyttöä ja lopputuotteena syntyy aineeton palvelu. Tapahtumien ja kokousten järjestelyt toteutetaan siten että jätettä ei syntyisi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Omissa toiminnoissaan hankkeessa korostetaan vastuullisen kuluttamisen näkökulmaa. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy immateriaalinen palvelu. Näillä toimenpiteillä odotetaan olevan jonkin verran myönteisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeessa alueellisten koulutus- ja tutkimusalan toimijoiden verkosto yhdessä kehittää uraseurantatiedon palvelua välillisenä tavoitteenaan edistää osaamistarpeita vastaavan työvoiman saamista yrityksiin ja julkiselle sektorille. Näin on tarkoitus edistää toimintatapaa joka pysyvästi parantaa oppilaitoksista valmistuvan työvoiman kysyntävastaavuutta. Parantunut työllisyys, nuorten kouluttautuminen ja hakeutuminen työelämään edistävät paikallista elinkeinorakenteen myönteistä ja kestävää kehittymistä. Mukana olevat osatoteuttajat huolehtivat omalta osaltaan oman alueellisen elinkeinorakenteen kestävän kehityksen tukemisesta. Välillisenä vaikutuksena, esim. uuden teknologian yritysten korostaessa puhdasta teknologiaa, myönteisen työllisyyskehityksen odotetaan tätä kautta lisäävän elinkeinorakenteen kestävää kehitystä laajemminkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 9
Hankkeessa suositaan aineettomia työtapoja ja kehitetään digitaalista alustaa pysyvää palvelutarjontaa varten. Hankkeen tulosten jakamisessa käytetään aineettomia materiaaleja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Kaikessa yhteistyössä, viestinnässä ja tiedotuksessa hyödynnetään sähköisiä toimintaympäristöjä. Hankkeen tuloksena syntyy yhteisesti tuotettua osaamista, aineistoa, työkaluja ja materiaaleja, joiden sähköinen jakelu vähentää fyysisen siirtymisen tarvetta. Hankkeen tuloksena syntyy aineeton palvelu. Osatoteuttajien yhteydenpidossa suositaan etäyhteyksien käyttöä ja hanketyöskentelyssä on luontevaa käyttää mahdollisimman paljon erilaisia verkkoratkaisuja (Some). Tavoitteena on, että tieto ja informaatio liikkuvat. Matkoissa suositaan joukkoliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeen tavoitteena on tuottaa opiskelijoiden tueksi aineistoa, jonka perusteella he voivat tehdä onnistuneita valintoja. He pystyvät paremmin suuntautumaan koulutustaan vastaaviin ja sisällöllisesti heille parhaiten soveltuviin työtehtäviin. Hankkeen avulla tuetaan korkeakoulutettujen työllistymistä. Henkilökohtaisella tasolla hankkeessa tuotettu palvelu lisää opiskelijoiden osaamista ja hyvinvointia lisäämällä heidän yleistä tietoisuuttaan ja ajantasaista tiedonsaantia uramahdollisuuksista sekä ennakointi- ja muutoksenhallintakykyään. Välillisesti hanke edistää yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista ja työllisyyttä, lisää sitä kautta hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Hankkeen toimenpiteet edistävät koulutuksen suuntaamista työelämän osaamistarpeita vastaavaksi ja alueen yritysten menestymistä. Tämä luo edellytyksiä lisätä yrityskentän innovointikykyä ja sitä kautta tuottaa lisää positiivisia työllisyysvaikutuksia ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Hanke luo mahdollisuuksia matalan kynnyksen osallistumiselle ja lisää osallistujien tasa-arvoisia vaikuttamismahdollisuuksia. Hyvä ja ajantasainen tieto sekä tieto muiden valinnoista mahdollistaa kaikille onnistuneet valinnat. Tiedon puute johtaa usein mielikuvien pohjata stereotypioiden mukaisiin valintoihin. Hanke edistää tältä osin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeessa tuotettu palvelu edistää yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista ja työllisyyttä, lisää sitä kautta hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Hanke lisää tasa-arvoa ja mahdollisuuksia eri kansalaisryhmien välille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Hankkeessa luotava verkkopalvelu muodostaa avoimen foorumin, joka lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta vahvistamalla palvelun käyttäjien tiedonsaantia uraseurannasta ja ajankohtaisista osaamistarpeista riippumatta esim. henkilöstön sukupuolesta, etnisestä tai sosio-ekonomisesta taustasta. Hanke luo mahdollisuuksia matalan kynnyksen osallistumiselle ja lisää osallistujien tasa-arvoisia vaikuttamismahdollisuuksia. Kaikkien saatavissa oleva ajantasainen tieto edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikkien saatavilla olevan koulutuksen saavuttavuuden esteenä on usein tiedon puute. Hanke osaltaan madaltaa tätä estettä.
Kulttuuriympäristö 9 8
Hankkeella on jonkin verran vaikutuksia kulttuuriympäristöön opiskelijoiden muutoshallinnan ja uraseurantatiedon ja uraohjauksen kehittymisen kautta. Verkko ja sosiaalinen media on osa opiskelijoiden monikulttuurista maailmaa. Tiedon tuottaminen siihen sopivana edistää eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tuotetulla tiedolla ja palvelulla on todennäköisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöä koskevaan päätöksentekoon, kuten koulutustarjontaan. Välillisenä vaikutuksena hankkeella odotetaan olevan työllistymistä edistävä vaikutus, mikä osaltaan vahvistaa yhteiskunnan koheesiota.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeella voidaan edistää ympäristötietoisuutta jakamalla syntyvät tuotokset aineettomina. Lisäksi ympäristötietoisuuden, kiertotalouden ja puhtaan teknologian edistäminen ovat korkeakoulujen toiminnassa keskeisiä tavoitteita ja sisältyvät lähtökohtaisesti kehitettävän palvelun tavoitteisiin ja hankkeen levittämään informaatioon.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-