|
|
|
Hankekoodi: S21421
Hankkeen nimi: Digital & Work Based Learning (DWBL) to boost employment opportunities
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52, Ketunpolku 1
Puhelinnumero: (08) 618 991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: Kajaani
WWW-osoite: http://kamk.fi/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7101008
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on tutkia työelämän nykyisiä osaamisvaatimuksia ja valmistella opintokokonaisuuksia, jotka vastaavat näihin osaamistarpeisiin. Projektikumppanit yhteistyössä alueellisten tieto- ja viestintätekniikan yritysten kanssa valitsevat kolme tieto- ja viestintätekniikan työprofiilia, joiden perusteella voidaan järjestää joustavaa, digitaalista koulutusta työmarkkinoiden tarpeisiin yhteistyökumppaneiden välityksellä. Alueelliset yhteistyö- ja oppimisyhteisöt toteutetaan yhdessä alueellisten tieto- ja viestintätekniikkayritysten kanssa oppimislaboratorioiden, oppimisverkkostojen, ja kaksitahoisten mobiilioppimispolkujen kautta, jotka samalla luovat opiskelijoille mahdollisuus osallistua työssäoppimisprosessiin. Kolmen tieto- ja viestintäteknisen ohjelman oppimistavoitteet ja osaamisprofiilit kehitetään kumppanimaiden työmarkkinoiden teknologisten kehityssuuntausten perusteella ottamalla huomioon työprofiilit ja eurooppalaiset e-kompetenssit.
Hankkeen tulokset ovat yhteistyössä luodut koulutusmoduulit, jotka hyödynnetään kaikissa kumppanuusmaissa, ja parhaiden koulutuskäytäntöjen jakaminen, sekä opetussisältöjä ja opetusmenetelmiä, joilla kehitetään ja toteutetaan jokaisen kumppanuusmaan toimesta 10-15 opintopisteen koulutuskokonaisuutta, joiden kokonaislaajuus on noin 45 opintopistettä. Jokaisessa ICT koulutuksessa on noin 20-30 paikkaa, joten jokaisessa kumppanuusmaassa tarjotaan noin 90 henkilölle mahdollisuus osallistua jokaiseen koulutukseen koko hankkeen kuluessa.
Hankkeen tuloksena on tuoda hyötyä alueen ICT-alan yrityksille, koulutuksen osanottajille ja projektiin osallistuville opettajille. Kehitetyillä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksilla vahvistetaan osallistujien osaamista ja koulutusmoduulit hyödynnetään päivittäisessä opetustoiminnassa työssäoppimisen lähestymistavalla ja antamalla osallistujille tarvittavat valmiudet työelämää varten.
Hankkeen pääkohderyhmät ovat:
1.Tietojärjestelmät- osaamisalueen opetushenkilökunta: He osallistuvat työkohtaisten täsmäopintokokonaisuuksien valmisteluun ja toteutukseen.
2.Paikalliset yritykset: Paikallisilla tieto- ja viestintätekniikan yrityksillä on suora vaikutus opintokokonaisuuksien sisältöihin. Osallistumalla koe/pilottikoulutusten toteuttamiseen ja tulosten arviointiin, yritykset voivat tutustua tulevaan työvoimaan jo varhaisessa vaiheessa. Heidän osallistuminen tuottaa heille myös tietoa koulutuskokonaisuuksien toteutusmenetelmistä ja pitkällä tähtäimellä työelämä saa osaavampia, vastuullisempia, ammattitaitoisia ja tutumpia työntekijöitä.
3.Opiskelijat, nuoret ja työnhakijat: Opiskelijoille, nuorille ja työnhakijoille on tarjolla erinomainen tilaisuus parantaa osaamistaan ja taitojaan, tutustua työelämän käytäntöihin ja suorittaa tehtäviä opettajien ja alan edustajien ohjauksessa.
Hankkeen epäsuora kohderyhmä on:
1.Yhteiskunta: KAMK vaikuttaa alueen elinkeinolämään, yhteisöihin ja yhteiskuntaan tarjoamalla korkeatasoista koulutusta. Hanke takaa KAMKin aseman joustavana opintokokonaisuuksien tuottajana Kainuussa ja Suomessa. KAMK:in tuottamat koulutukset houkuttelevat asiantuntijoita Kainuun rajojen ulkopuolelta ja tarjoavat mahdollisuuden osallistua alueen elinkeinoelämään. Hankkeen suotuisat vaikutukset näkyvät alueen talousrakenteissa, elinvoimaisuudessa ja työvoiman ikäjakaumassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 600
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 600
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 800
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kajaanin
Kunnat: Kajaani
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 7
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 90
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään opetuksen laatua huomioiden laajasti paikallisen elinkeinoelämän osaamistarpeet nyt ja tulevaisuudessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Uusia projektiopintojen malleja,jossa työelämän toimeksiannont ovat vahvasti mukana. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Uusia tiimiopettajuuden malleja (valmentajuutta) hyödynnetään opinnoissa. Yhteisöllisyys lisää henkilöstön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Varmistetaan, että toimenpiteisiin osallistuu sekä naisia että miehiä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) toteuttama Digital & Work Based Learning to boost employment opportunities -hanke (DWBL) oli osa kansainvälistä hankekokonaisuutta, johon Sofia University (Bulgaria) ja Syntra West University (Belgia) osallistuivat omilla hankkeillaan. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli selvittää ja tunnistaa alueellisten tieto- ja viestintätekniikan (ICT) alan toimijoiden koulutus- ja osaamistarpeet sekä valmistella ja toteuttaa joustavia, innovatiivisia ja työelämälähtöisiä koulutuskokonaisuuksia vastaamaan tunnistettuihin tarpeisiin. Kunkin moduulin laajuudeksi oli määritelty 15–20 opintopistettä (op), ja niistä jokainen oli määrä toteuttaa kerran kussakin kohdemaassa. Hankkeen yleistavoitteena oli tuottaa hyötyä alueiden ICT-alan yrityksille, koulutuksiin osallistujille sekä projektin toteuttajaorganisaatioille. Kehitetyillä koulutuksilla tavoiteltiin osallistujien osaamisen ja työllistymisvalmiuksien vahvistumista. Sen lisäksi koulutussisällöt, toimivat käytänteet ja kertynyt osaaminen oli tarkoitus jalkauttaa toteuttajaorganisaatioiden normaaliin koulutustoimintaan.
Koulutus- ja osaamistarveselvitysten perusteella osatoteuttajat määrittelivät alueellisten ICT-alan yritysten kanssa kolme keskeistä työprofiilia, jotka muodostivat perustan hankkeessa suunniteltaville ja toteutettaville koulutusmoduuleille. KAMK toteutti selvityksen lähettämällä hankkeessa laaditun kyselylomakkeen yli 90 ICT-alan yritykselle. Koska kyselytutkimukseen saatiin ainoastaan 16 vastausta, täydennettiin aineistoa kahdessa muussa KAMK:n hankkeessa aiemmin kerätyllä informaatiolla. Sofian yliopisto (Bulgaria) sai kyselyynsä 112 vastausta ja Syntra West (Belgia) 106 vastausta. Selvitysten tulokset purettiin hankkeen ensimmäisessä työpajassa Brysselissä keväällä 2019. Analysoidun tiedon perusteella hankkeessa päädyttiin kehittämään kolme tarvelähtöistä koulutusmoduulia: 1) Kyberturvallisuus (Syntra West, Belgia, 20 op), 2) IoT ja Python-ohjelmointi (KAMK, Suomi, 15 op) ja 3) Big data -analytiikka (Sofia University, Bulgaria, 20 op).
Seuraavassa vaiheessa jokainen organisaatio suunnitteli ennalta määritellyn koulutusmoduulin. KAMK toteutti oman koulutuksensa kokonaan verkossa, koska sen nähtiin palvelevan parhaiten joustavan, nykyaikaisen oppimisen periaatteita. KAMK:n kehittämä koulutusmoduuli koostui seuraavista 5 op:n opintojaksoista: Introduction to IoT & Cloud, Python Basics for IoT ja Python Project for IoT. Opintojaksojen opetuskieli oli englanti, mikä mahdollisti myös ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallistumisen koulutukseen. Sofian yliopisto suunnitteli 20 op:n laajuisen Big data -analytiikan koulutuksen, jossa käytössä oli luokka- ja verkko-opetusta yhdistelevä hybridimalli. Syntra West otti käyttöönsä niin ikään hybridimallin, jossa yhdistyivät luokka- ja verkko-opetus sekä harjoittelu työpaikoilla.
Hankkeen kolmannessa vaiheessa kukin koulutusorganisaatio toteutti ensiksi itse suunnittelemansa moduulin oman alueensa kohderyhmille. Kukin partneri toteutti kaikki hankkeen aikana kehitetyt moduulin kerran. Toteutusvuoron vaihtuessa projektiryhmä jakoi keskenään opetusmateriaalia, opetussisältöjä, ohjeita, kokemuksia ja käytänteitä. Toteutusvuoron vaihtuessa organisaatiot tekivät moduuleihin tarpeelliseksi katsomansa muutokset varmistaakseen, että ne täyttivät oman kohderyhmänsä eritystarpeet. IoT ja Python-ohjelmointimoduulin lisäksi KAMK toteutti hankkeen aikana koulutukset sekä kyberturvallisuudesta (15 op) että Big data -analytiikasta (15 op). Kyberturvallisuuskoulutus sisälsi seuraavat 5 op:n opintojaksot: Introduction to cyber security, Cyber security essentials ja Practical aspects of cyber security. Big data -analytiikan koulutus rakentui niin ikään kolmesta 5 op:n opintojaksosta: Python for Data Engineers, Big Data Analytics I ja Big Data Analytics II.
KAMK:n tarjoamiin koulutuksiin osallistui yhteensä 100 henkilöä, joista kukin suoritti vähintään yhden kokonaisen opintojakson. Koulutuksiin ilmoittautuneita oli kaikkiaan 232 kpl. Kaikista opiskelijoista 26 kpl suoritti kokonaisen koulutusmoduulin (3 x 5 op). Vähintään yhden opintojakson suorittaneista noin puolet oli KAMK:n ulkopuolisia opiskelijoita, jotka osallistuivat koulutuksiin tyypillisesti työnsä lomassa. Joukossa oli myös muutamia työttömiä tai muiden korkeakoulujen opiskelijoita. Loput (~50 %) vähintään yhden kurssin suorittaneista olivat kirjoilla jossakin KAMK:n tutkinto-ohjelmassa, tyypillisimmin tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutuksissa tai tietojenkäsittelyn tradenomikoulutuksissa.
Hankkeen tarjoamat koulutukset vahvistivat ja laajensivat osallistuneiden henkilöiden osaamista sekä paransivat ICT-alan työelämävalmiuksia (työssä olevat) tai työllistymismahdollisuuksia (opiskelijat, työttömät, alan vaihtajat). Koulutuskokonaisuuksista kerätyn palautteen perusteella kohderyhmä piti koulutuksia laadukkaina ja hyödyllisinä. Valtaosa koki saaneensa koulutuksista ensisijaisesti uutta, merkityksellistä ICT-alan osaamista. Joukossa oli myös henkilöitä, jotka arvioivat koulutuksen luoneen edellytyksiä urakehitykselle tai uuden työpaikan saamiselle.
Hankkeessa syntyi runsaasti hyödyntämiskelpoista opetusmateriaalia, oppimisympäristöratkaisuja sekä erityisosaamista, jotka jäävät pysyväksi osaksi KAMK:n koulutustoimintaa. Useat hankkeessa syntyneet opintojaksot ja niillä käytössä olleet ratkaisut (digitaaliset alustat ja oppimisympäristöjen elementit) on integroitu joko sellaisenaan tai mukautettuina muutamiin KAMK:n ICT-alan koulutusohjelmiin ja vapaasti valittavien opintojen tarjontaan. Monet opintojaksoista pyritään tulevaisuudessa tarjoamaan korkeakoulujen välisinä opintoina tai avoimen AMK:n opintoina, niin kansallisesti kuin kansanvälisesti. Kolmen korkeakoulun muodostama koki, että yhteistyö antoi uutta näkemystä koulutussisällöistä, opetusmetodeista ja toteutustavoista, syvensi ymmärrystä opiskelija- ja kohderyhmistä sekä tarjosi mahdollisuuden jakaa sisältöjä, kokemuksia ja toimivia käytäntöjä.
Koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta hanke saavutti kaikki keskeiset tavoitteensa niin laadullisesti, määrällisesti kuin sisällöllisesti. Hankkeen ensimmäisenä välituloksena syntyi ajantasainen tilannekuva ICT-alan osaamistarpeista sekä rungot kolmelle työelämä- ja tarvelähtöiselle koulutusmoduulille. Seuraavassa vaiheessa tuloksena syntyi kolme innovatiivista, joustavaa ja työelämälähtöistä koulutusmoduulia, joissa hyödynnettiin useita nykyaikaisia opetusmetodeja ja toteutustapoja. Hankkeen viimeisessä vaiheessa jokainen koulutusmoduuli toteutettiin kerran kussakin kohdemaassa, ja koulutusten osallistuja- ja suorittajamäärätavoitteet saavutettiin hyvin. Lisäksi hankkeen tuloksena syntynyttä osaamista, sisältöjä ja käytäntöjä jatkojalostettiin ja vietiin osaksi KAMK:n koulutustoimintaa, mikä loi vahvan perustan toiminnan jatkuvuudelle ja vaikuttavuudelle.