Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21423

Hankkeen nimi: TAIKOJA II

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Kanslerinrinne 1

Puhelinnumero: +358 3 355 111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.uta.fi/sis/trim/index.html

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SIHVONEN MIKA PETTERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopisto-opettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.sihvonen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 318 5898

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun Ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Opintotoiminnan Keskusliitto ry, 0201789-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAIKOJA II on koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on toimia TAITO-ohjelmassa (ESR) toimivien kehittämishankkeiden verkostoijana, selvitys-, arviointi- ja tukipalveluiden mahdollistajana sekä nostaa hankkeiden kehittämiä malleja ja TAITO-ohjelman keskeistä teemaa - aikuisten perustaitoja - esiin sekä toimijakentällä että yhteiskunnassa laajemmin. Kaksivuotinen TAIKOJA II on jatkoa 2015-2018 toimineelle TAIKOJA-hankkeelle ja haettavana olevassa hankkeessa toimintaa jatkaa Tampereen yliopiston, Turun Ammattikorkeakoulun ja Opintokeskus Siviksen muodostama konsortio. TAIKOJA II - hanke on suunniteltu alkavaksi 1.11.2018 ja päättyväksi 31.12.2020.

Hankkeen toiminta ohjelmakauden 2014-2020 loppupuolella painottuu erityisesti TAITO-ohjelmasanoman levittämiseen ja mukana olevien kehittämishankkeiden tuotosten jalkauttamiseen osaksi niitä pysyviä rakenteita, joiden avulla voidaan parantaa aikuisväestön työ- ja opiskeluvalmiuksia. Levittämis- ja jalkauttamistyön ydinkohdat perustuvat kolmeen seikkaan: 1) Hankkeiden tuotosten, kuten mallien ja käytäntöjen saattaminen jatkojalostettavaan muotoon, jossa tulevat myös esiin käytännön edut nykyiseen toimintaan verrattuna. 2) Toimijakentän, kuten koulutusorganisaatioiden tietoisuuden lisääminen hankkeiden tekemästä kehittämistyöstä sekä hankkeiden käytännöistä. 3) Koordinointihanke vie hankeverkoston kehittämiä käytäntöjä erityisesti niiden toimijoiden saataville, jotka ovat kiinnostuneita ja tarvitsevat tietoa aikuisten työelämävalmiuksien sekä opiskelutaitojen kehittämisestä. Yhtenä konkreettisena tuloksena hanke tuottaa perusteellista hankkeissa ja kehittämisohjelmassa syntynyttä ymmärrystä päätöksenteon tueksi.

Koordinointihankkeessa etsitään aktiivisesti kentän toimijoita, kuten koulutusorganisaatioita ja järjestöjä, jotka toimivat perustaitotasoltaan (luku-, numero-, ICT-ongelmanratkaisutaito) heikompien aikuisten kanssa. Nämä toimijat ovat potentiaalisia ohjelman hankehakijoita ja hankeverkoston tuottamista käytännöistä hyötyviä. Hankkeen viestinnässä tavoitellaan erityisesti heikossa työmarkkina- tai koulutustilanteessa olevien aikuisten toimintaympäristöjä. Näillä aikuisilla on suuri vaara jäädä nykyisten, nopeaa valmistumista painottavien tutkintojärjestelmien ulkopuolelle. Koordinointihankkeessa mahdollistetaan hankkeiden kehittämien mallien ja käytäntöjen selkeä dokumentointi tuotteistamisprosessin avulla. Tämän jälkeen viedään perusteltuja hyviä käytäntöjä aktiivisesti ja juurruttamistarkoituksessa osaksi koulutusorganisaatioiden, työpaikkojen sekä muiden sidosryhmätahojen arkipäiväistä toimintaa.

Koordinointihankkeen kohderyhmänä ovat TAITO-kehittämisohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet ja niiden läheisimmät sidosryhmät sekä toimenpideohjelman rahoittaja ja hallintoviranomaiset. Toisena kohderyhmänä ovat potentiaaliset uusien hankkeiden hakijatahot. Välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeiden kohderyhmät, työelämä, oppilaitokset, kolmas sektori sekä päättäjät.

Koordinaatiohanke:
-Vie ohjelmasanomaa eteenpäin ja aktivoi toimijakenttää.
-Verkostoi alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita hyödyntämällä erilaisia digitaalisia menetelmiä ja järjestämällä tapaamisia, koulutuksia ja työpajoja.
-Mahdollistaa kehittämishankkeiden toimijoiden vertaisoppimista.
-Törmäyttää hanketoimijoita ja levittää tietoa hankkeille ja hankkeiden sidosryhmille.
-Tukee TAITO-hankkeiden tuotteistamisprosesseja mm. tuotteistamis- ja viestintäkoulutuksella.
-Toteuttaa laadukasta viestintää ohjelman kannalta keskeisille toimijoille.
-Seuraa eurooppalaista perustaitojen kehittämistä ja levittää tietoa hankeverkostossa sekä eri sidosryhmälle.
-Kerää systemaattisesti tietoa sisällöllisistä teemoista, hyvistä käytännöistä, tunnistaa hankkeiden eri kehittämistarpeita ja mallintaa käytäntöjä ja levittää niitä edelleen.
-Tekee vaikuttavuusarviontia hankkeiden toiminnasta yhteistyössä OKM:n ja rahoittajan kanssa.
-Tukee hankkeiden itsearviontiprosseja
-Tuottaa selvityksiä kansallisille ja kv. foorumeille hankkeiden kanssa
-Viestittää hankkeiden toiminnasta monikanavaisesti päättäjille, hankkeille ja sidosryhmille
-Levittää hankkeiden tuloksia valtakunnallisen päätöksenteon tueksi.
-Järjestää viestintäkampanjan päättäjien suuntaan.
-Toteuttaa laaja-alaisesti koulutus- ja vaikuttajatilaisuuksia
-Kontaktoi rinnakkaisten toimintalinjojen koordinointihankkeita ja verkostoja (SOKRA, SOLMU, ZOOMi, PAEK)
-Hyödyntää Perustaitotesti-verkkotestiä monipuolisesti tiedonkeräämisessä.
-Rakentaa toimijaverkoston, jonka kautta tieto leviää opetukseen ja eri toimijatahoille ja opiskelijoille.

Hankeverkostotoiminnan tavoitteena on, että hankkeet oppivat toinen toisiltaan, löytävät ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja ottavat huomioon muissa hankkeissa ideoidut innovaatiot.

Koordinaatiokonsortio edustaa monipuolisesti eri toimialueita (yliopisto, ammattikorkeakoulu, opintokeskus ja järjestöllinen aikuiskoulutus). Laajojen yhteyksiemme avulla käymme aktiivisesti keskustelua eri toimijoiden kanssa ja levitämme tietoa hankkeista ja samalla tuemme hankkeiden tulosten ja kokemusten levittämistä.

Hankkeessa vaalitaan kestävän kehityksen arvoja hyödyntämällä sähköisiä välineitä ja materiaaleja sekä suosimalla virtuaalisia neuvottelu- ja koulutusmenetelmiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Taito-ohjelmasta rahoitusta saaneet hankkeet ja heidän läheisimmät sidosryhmänsä
Taito-ohjelman teemojen piiriin kuuluvat aikuisväestöryhmien toimijat
Toimenpideohjelman rahoittaja ja hallintoviranomaiset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Taito-ohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden kohderyhmät
Hankkeen sidosryhmät: työelämä, oppilaitokset, kirjastot, kolmas sektori sekä päättäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 356

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 852

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 563 659

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 294 318

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On tutustuttu Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) tuloksiin, missä on todettu, että suomalaisten miesten ja naisten lukutaidossa ei ole merkittävää eroa, ei edes nuorimpien 16–29-vuotiaiden kohdalla. Numerotaidossa miehet ovat naisia hieman parempia. Keskimääräinen ero miesten hyväksi on kymmenen pistettä ja miehistä suurempi osuus sijoittuu korkeimmille suoritustasoille. Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ei miesten ja naisten välillä ole juurikaan eroa. Sukupuolten väliset erot ovat lähellä OECD-maiden keskimääräisiä eroja. Hankkeen aikana sukupuolten välistä tasa-arvoa seurataan ja pyritään saamaan mukaan yhtä paljon miehiä kuin naisia ja hyvien käytäntöjen mallintamisessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulmat - käyttäjälähtöiset tarpeet ja siksi hyödynnetään design thinking menetelmää.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulma sisällytetään projektin toimintaan ja seurantaan koko projektin ajan ja se huomioidaan toiminnan aikana tehtävässä itsearvioinnissa sekä hanketoimintaan kuuluvissa väli- ja loppuraporteissa sekä hankkeen tiedotuksessa ja viestinnässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta kuuluu tavoitteisiin. Koordinaatiohankkeen aikana sukupuolten tasa-arvosta tehdään analyysejä ja näistä kootaan yhteenvetoja OECD-maiden tutkimusraporteissa ei sukupuolten välillä ole todettu suuria eroja. Heikkojen signaalien huomioon ottaminen on kuitenkin tärkeää, sillä esimerkiksi nuorten poikien kiinnostus tietokonepeleihin saattaa olla merkittävä tekijä tietoteknisten taitojen oppimisessa. Luku- ja kirjoitustaidoissa tytöillä on koulussa parempia arvosanoja, matematiikan taidoissa tai pojilla. Näistä eroista kerätään havaintoja projektin aikana.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Virtuaalisten toimintatapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää matkustustarvetta ja tätä kautta säästetään luontoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei kuormita luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei kuormita maaperää tai ilmaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta Natura-kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei aiheiuta merkittävää määrää jätteitä, materiaaleista huolehditaan ympäristösertifikaattien mukaisesti
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvia energialähteitä pyritään käyttämään mahdollisimman runsaasti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Osaaminen ja tarvittavat tiedot ja taidot on lähtökohta kehittämiselle. Tuottamalla oikeanlaista osaamista ja jatkuva uuden oppimisen intohimo vaikutetaan siihen, että on saatavilla osaavaa henkilökuntaa. Osaavilla ihmisillä on myös kyky päivittää jatkuvasti osaamistaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Osaamisella lisätään aineetonta pääomaa: älyllistä materiaa, kuten tietoa, osaamista, aineetonta omaisuutta, kokemusta, joita voidaan käyttää varallisuuden luomiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Virtuaaliset työtavat / aineettomat tuotteet ja palvelut
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 9
Hanke edistää hyvinvointia tarjoamalla työllistymisvaihtoehtoja sekä mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista ja lisää työhyvinvointia uusien työmenetelmien myötä. Lisää myös osallistumismahdollisuuksia, tiedon saatavuutta ja erityisesti luovuuden toteutumista eri muodoissa sekä koulutuksessa että työelämässä ja yrittäjyyden eri muodoissa.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Osaaminen on yhtä tärkeää miehille kuin naisille ja kaikille ikä-ryhmille ja kaikille sosiaaliluokille
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Osaaminen luo yhdenvertaisuutta . Kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja päivittää osaamistaan. Kirjoitus-, lasku-, luku- ja tietotekniikan taidot ovat perustaitoja, jotka on jokaiselle kansalaiselle taattava, koska näiden päälle rakentuu kaikki muua osaaminen.
Kulttuuriympäristö 4 5
Osaaminen mahdollistaa monipuolisen kulttuuriympäristön hyödyntämisen ja tätä kautta oma osaaminen vahvistuu.
Ympäristöosaaminen 2 4
Kestävän kehityksen edistäminen on osa perusosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

-