Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21428

Hankkeen nimi: Taitavasti Tulevaisuuden Työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä Tavastia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0205303-4

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 03 6581 600

Postinumero: 13101

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.kktavastia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Iiris Kurvinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: iiris.kurvinen(at)kktavastia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4400 452

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Riihimäen kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointi/Riihimäen lukio ja aikuislukio, 0152563-4
Porvoon kaupunki, Linnankosken lukio, 1061512-1
Someron kaupunki, Someron lukio, 0153082-0
Salon kaupunki, Salon lukio, 0139533-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lukion uusi OPS (2016) tekee lukio-opiskelijoiden työelämäsuuntautuneen opetuksen ja ohjauksen kehittämisestä välttämätöntä. Taitavasti Tulevaisuuden Työelämään hankkeen tavoitteena on vastata kysyntään tulevaisuusorientoituneesti, sillä lukiolaisten siirtyminen työelämän ammattilaisiksi kestää jatko-opinnoista riippuen useampia vuosia.


Hankkeen tavoitteena on kehittää edelleen ja pilotoida lukioon soveltuvia uusia työelämäyhteistyön käytänteitä ja malleja hankekumppaneiden kesken. Hankkeessa on ainutlaatuista opiskelijoiden ja opettajien työelämätaitojen ja yrittäjämäisen asenteen kehittäminen tulevaisuusperspektiivistä käsin. Kehitettyjä toimintatapoja ja malleja jaetaan ja tehdään näkyväksi sekä hyödynnettäväksi digitaalisesti.

Hankkeen painopisteitä ja siten toimenpiteitä ovat

- Työelämäyhteistyön kehittäminen
- Yrittäjyystaidot
- Opiskelijoiden tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen
- Opetushenkilöstön työelämäpedagogisten taitojen kehittäminen


Hankkeessa hyödynnetään partnerioppilaitoksissa jo olemassa olevia toimintatapoja, kehittämällä niitä edelleen ja innovoimalla uutta pilotoinnin kautta. Kehitettyjä toimintatapoja ja malleja jaetaan, niitä tehdään näkyväksi sekä edelleen hyödynnettäväksi.

Tavoitteena on, että työelämäorientoituneesta opetuksesta tulee entistä tavoitteellisempaa systemaattisempaa ja laadukkaampaa siten, että jokaisella opiskelijalla on entistä monipuolisemmat eväät omien urasuunnitelmiensa tekemiseen. Lukioiden opettajat ja ohjaushenkilöstö ovat osaltaan hankkeen kohderyhmää, jotta toimivia malleja voidaan vakiinnuttaa ja levittää pysyviksi toimintamalleiksi mm. digitaalisesti ja sitä kautta valtakunnallisesti, kaikkien lukioiden saavutettaviksi.

Hankkeen tuloksena lukio-opiskelijoiden työelämäosaaminen, yrittäjyystaidot sekä tulevaisuusorientaatio kasvaa. Samoin opetushenkilöstön työelämään ja tulevaisuusohjaukseen liittyvä pedagoginen osaaminen kehittyy. Lukiot ovat entistä avoimempi osa alueita ja yhteiskuntaa ja niillä on toimivia suhteita alueen työelämään, muihin oppilaitoksiin, kolmanteen sektoriin ja muihin sidosryhmiin esim. vanhempiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lukioiden opiskelijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö hankeoppilaitoksissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Hankelukioiden yhteistyökumppanit esim. kodit ja vanhemmat.
- Oppilaitoskumppani mm. Hamk, Laurea AMK, Ammattiopisto Tavastia, Hyria, Haaga-Helia ja Helsingin yliopisto
- Työelämäkumppanit mm. yritykset, yrittäjät, kuntien ja valtion työnantajat. Alustavasti mukana on seuraavia tahoja:
Etelä-Hämeen Osuuspankki, FirstRound (Riihimäki), Opteam, TAT (Taloudellinen tiedotustoimisto), Konecranes, OPH. Borealis Polymers, Neste OY, Ensto OY, Norpe Oy, Itä-Uudenmaan Osuuspankki, L´Amour -ravintola, Itäväylä -lehti.

- Kolmas sektori ja muut yhteistyökumppanit esim. Suomen Euroguidance-keskus (Opetushallitus), Hämeen kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Hämeenlinnan yrittäjät, Linnan kehitys Oy, Riihimäen yrittäjät, Yritysvoimala (Riihimäki), Nuori yrittäjyys ry, YES--keskus, Suomen partiolaisten osaamiskeskus ja muut järjestöt, yhdistykset tai liikuntaseurat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 217

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 145 309

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 380 471

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 181 638

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 90

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 728

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lukio-opiskelijoista n. 60 % on naisia ja opetushenkilökunnasta 75 %. Opiskelijoiden ja henkilöstön työelämä- ja ohjausosaamisen kehittämisessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että ohjausmenetelmät eivät johdattele ammatteihin sukupuolen mukaan vaan kiinnostuksen mukaan. Toiminnoissa pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja työelämässä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toimenpiteissä pyritään huomioimaan sukupuoli kannustamalla sukupuolille epätyypillisiin koulutusvalintoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolta ei nähdä itseisarvona tai valintoja rajoittavana tekijänä, vaan pyritään kannustamaan itsenäisiin ja ennakkoluulottomiin koulutusvalintoihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Lukiokoulutukseen kehitettävällä työelämäyhteistyön mallilla on suuri vaikutus elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteillä lisätään lukiolaisten työelämätaitoja ja saadaan lukion käyneet nuoret nopeammin työelämään, mikä tukee paikallista elinkeinoelämää. Lukioiden työelämäyhteystyön mallilla saadaan lukiokoulutusta työelämälähtöisemmäksi, laadukkaammaksi ja edistetään resurssien järkevää käyttöä. Hankkeen toimintatapa luo työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Tällä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen ja ammattimaiseen työvoiman saatavuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Osaamisen kehittäminen on hankkeessa keskeistä. Hankkeessa kehitetään opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamista ja tulevaisuusohjausta tukevaa pedagogiikkaa. Samalla syntyy vakiintuneita käytänteitä lukiokoulutukseen nuorten, henkilöstön ja työelämän tarpeisiin
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Vierailukäynneillä matkustetaan pääasiallisesti joukkoliikennettä käyttäen. Kokouskäytänteet ainakin osa pyritään järjestämään sähköisin menetelmin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Opiskelijoiden hyvinvointi kasvaa työelämäyhteistyön ja tulevaisuusajattelun lisääntyessä opinnoissa. Nuoret saavat laadukkaampaa ja toisaalta yksiöllisempää mutta samalla myös monipuolisempaa uraohjausta, joka tukee nuorten hyvinvointia ja tulevaisuuden suunnittelua sekä ehkäisee opintojen keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Lisäksi nuorten työelämätaitojen parantuminen lisää heidän mahdollisuuksia työllistyä.
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Hanke edistää tasa-arvoa, kun luodaan myös lukiokoulutukseen työelämäyhteistyön malleja, jotka ovat perinteisesti olleet ammatillisen koulutuksen osaamisalaa. Hankkeella edistetään tasa-arvon toteutumista toisen asteen koulutuksessa työelämän näkökulmasta. Sukupuolten tasa-arvoa pyritään edistämään sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella että erityistoimilla tasa-arvon esteiden poistamiseksi kuten uravalintoihin liittyvä ohjaus ja eri ammatteihin hakeutumisen tukeminen sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Lukioiden henkilöstön työelämäosaamisen ja ohjaustaitojen kehittymisellä tuetaan eri sosioekonomisessa asemassa tai eri kulttuuristaustoista tulevien opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua ja ohjauksen toteutumista työelämään tai jatko-opintoihin siirryttäessä. Uraohjauksessa huomioidaan yksilön tarpeet ja nuorten uratoiveet.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeen toiminta lisää ja tukee yhteisöllisyyttä. Lukioiden henkilökunta ja opiskelijat osallistuvat yhdessä hankkeen eri vaiheisiin.
Ympäristöosaaminen 1 2
Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä nuorten ympäristöosaaminen kehittyy yhteisöllisen toiminnan ja koulutuksen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-