|
|
|
Hankekoodi: S21430
Hankkeen nimi: PerhEke - Perhehoito elinkeinona
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kiteen Evankelisen Kansanopiston kannatusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0207572-7
Jakeluosoite: Opistontie 7
Puhelinnumero: 040956090
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: Kitee
WWW-osoite: http://www.kiteenkansanopisto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeva Nygren
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.nygren(at)kiteenkansanopisto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405077872
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
PerhEke 2018- 2021
Hankeen tavoitteet
Hankkeen päätavoite on heikossa työmarkkina-asemassa olevien, haja-asutusalueilla asuvien henkilöiden/perheiden työllisyyden tukeminen perhehoitajuuden monien työskentelyvaihtoehtojen kautta. Hanke huomioi jo toimivat perhehoidon muodot, lakiuudistuksen tuomat uudet perhehoidon mahdollisuudet sekä ajankohtaisen aktiivimallin hyödyntämisen työllisyyspuolelta.
Päätavoite sisältää neljä osa-aluetta:
Hankeen ensimmäisenä osatavoitteena on saavuttaa ja aktivoida ne ihmisryhmät, joissa on haasteita työllistyä ns. tavallisen työelämän kautta. Kohderyhmänä on täten esimerkiksi osatyökykyiset tai rakennetyöttömyydestä kärsivät henkilöt. Hankkeen tavoite on tuoda uusia ratkaisuja rakennetyöttömyysalueille perhehoidon kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että perhehoito antaa mahdollisuuden luoda perheille oma elinkeino jo olemassa oleviin rakennuksiin, ilman suuria investointeja tai välimatkoja kodin ja työpaikan välille.
Hankeen toisena osatavoitteena on yrittäjyyden ja perhehoitajuuden yhdistäminen. Perhehoidolle rakennetaan oma yrittäjyyspolku erilaisiin yrittäjyyden muotoihin ja niistä pyritään saamaan pilottikokeiluja hankkeen toiminta-aikana. Näin myös itsemaksavien asiakkaiden pääsy perhehoitoon saadaan uudeksi toimivaksi käytännöksi. Tämän mallin avulla työllisyyden kasvua pystytään vauhdittamaan perhehoidon saralla edelleen.
Hankeen kolmantena osatavoitteena on toimivien perhehoitajien osaamisen kehittäminen niin, että he lisäävät uuden osaamisensa kautta työllistymismahdollisuuksiaan. Tästä esimerkkinä on mm. kuntouttavan työskentelytavan hallitseminen ikäihmisten toimintakyvyn lisäämisessä.
Neljäs tavoite on laajentaa Pohjois-Karjalan perhehoidon koulutus- ja tukimalli toimimaan Pohjois-Savossa työllistäen, sekä kouluttavaa tahoa, että perheitä perhehoidon kautta.
Kohderyhmä
Keskeisenä kohderyhmänä on yli 50-vuotiaat naiset ja miehet, osa-työkykyisekia vaikeasti työllistyvät henkilöt, sekä rakennetyöttömyydestä kärsivät henkilöt. Kohderyhmään voidaan luonnollisesti katsoa kuuluvaksi kaikki, jotka hyötyvät perhehoitajuuden tuomasta työllistymisvaihtoehdosta tai tulevista yrittäjyyden mahdollisuuksista.
Kohderyhmäksi voidaan lukea myös Kunnat joihin perhehoitomallia viedään nyt ensimmäistä kertaa sekä ne henkilöt, ketkä ovat odottaneet perhehoidon yrittäjyyden mahdollistavia toimenpiteitä.
Tausta
Kiteen Ev. kansanopisto on ollut kehittämässä Pohjois-Karjalan maakunnan ikäihmisten perhehoidonjärjestelmän sen alusta saakka. Kiteen opisto on valikoitunut vahvan osaamisensa ansiosta toimimaan mm. Siun sote -alueen perhehoidon koulutuskeskuksena koordinoiden myös perhehoitajien tukemista sekä työssäjaksamista. Lisäksi Kiteen opisto toimii asiantuntijana monissa perhehoidon valtakunnallisissakin kehittämisryhmissä.
Aikaisemmin Kiteen opisto on hallinnoinut 2017 päättynyttä Perhot-hanketta (Perhot- perhehoitajuus ja perhehoidon vertaiskehittämisen toimintamalli työllisyyden edistäjänä, ESR). Perhot-hankkeen avulla perhehoitajuutta työnä ja järjestelmänä saatiin kehitettyä Pohjois-Karjalan alueella niin, että se on nykyisin sekä realistinen työllistymisvaihtoehto että realistinen ikäihmisten hoiva-ja asumismuoto. Perhot-hankkeen avulla perhehoito sai myös merkittävästi laajempaa tunnettavuutta mm. hankkeen dokumenttiprojektin kautta (Kotia aamusta iltaan -dokumenttielokuva).
Perhehoidon järjestelmän kehittymisen myötä nyt on tullut aika tehostaa rekrytointia kunnissa, ts. tavoittaa ihmisryhmät, joille perhehoidolla tarjottaisiin hyvä vaihtoehto työllistyä omien voimavarojen sallimissa rajoissa. Perhehoidon uudet muodot tarjoavat hyvät mahdollisuudet myös työskennellä osa-aikaisesti.
Lisäarvo tässä uudessa perhehoidon työllisyyshankkeessa onkin juuri toimivammaksi saadun perhehoitojärjestelmän hyödyntäminen työllisyyden edistäjänä varsinkin haja-asutusalueiden + 50-vuotiaiden naisten ja miesten kohdalla. Perhehoitajuuden aloittaminen ei vaadi suuria investointeja, eikä pitkää koulutusta, vaan on nopea tapa työllistyä esim. omaan kotiin maaseudulle. Lisäarvoa huomattavasti tuo myös yrittäjyyden, sekä itsemaksavuuden mahdollistaminen perhehoitoon.
Pohjois-Savo on ilmaissut halukkuutensa saada opiston hyvin toimiva koulutus-ja tukimalli alueelleen, joten hankkeen aikana he toimivat yhteistyötahona kenelle mentoroidaan P-K:n malli.
Hankeen toimenpiteitä
Hankkeessa tuetaan perhehoidon työllistävyyttä vahvalla rekrytoinnilla haastavassa työllisyystilanteessa olevien henkilöiden keskuudessa. Hanke toteuttaa TE-palvelujen kanssa räätälöityjä infotilaisuuksia perhehoidosta matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ympäri Pohjois-Karjalaa. Hanke toimii osana työllisyystoimijoiden aktiivisia ryhmiä tiedottaen ja hakien asiakkaita. Työllisyystoimijat otetaan laajasti mukaan hankkeen asiakkaiden hankintaan ja potentiaalisten perhehoitajien rekrytoimiseen. Lisäksi järjestämme tutustumiskoulutuksia, jotka kestävät viisi päivää sisältäen tutustumispäiviä perhehoitokodeissa.
TE-palvelujen kanssa suunnittelemme kanavat, joiden avulla tavoitamme potentiaaliset työnhakijat. Hyödynnämme myös erilaisten yhdistysten verkostot perhehoitajuuteen liittyvien työllistymisvaihtoehtojen tunnetuksi tekemiseen. Rekrytoinnissa ja tutustumiskoulutuksissa käytämme apuna jo toimivia perhehoitajia, jotka on myös perehdytetty tähän rekrytointitehtävään. Varsinkin uusien miespuolisten perhehoitajien saavuttamiseksi hyödynnämme kokeneiden miesperhehoitajien kertomuksia omista kokemuksistaan perhehoidosta. Näin pyrimme myös mataloittamaan kynnystä yksin perhehoitajaksi ryhtyvien miesten kohdalla.
Työllisyyspuolen uudistukset (ns. aktiivimalli) kaipaavat juuri tämän kaltaisia suoria toimenpiteitä, joiden avulla tehtävään sopivilla henkilöillä on lyhyen valmennuskoulutuksen jälkeen mahdollisuus suoraan työllistyä juuri heille sopivalla perhehoidon muodolla ja määrällä. Perhehoidon tutustumiskoulutuksessa henkilöt saavatkin nopean perehdytyksen siitä, mitä perhehoito käytännössä tarkoittaa. Koulutuksen avulla kartoitamme perhehoitajuuteen tarvittavia voimavaroja sekä karkotamme siihen liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja. Perhehoitajuus ei tarvitse olla 24/7 sitovaa, vaan sitä voi toteuttaa myös esim. päivähoitomuotoisena omaishoidettavien perhehoitona tai kiertävänä perhehoitajana omaishoidettavien kodeissa. Hankkeen toimenpiteenä teemme vahvaa henkilökohtaista työllistymis-/uraohjausta perhehoidosta kiinnostuneille henkilöille ja tuemme heidän ratkaisujaan esim. voimavaroja kartoittavilla yksilö-/ryhmätapaamisilla. Potentiaaliset henkilöt ohjataan lisäksi pidempään Ikäihmisten perhehoidon valmennuskoulutukseen (n. 100h), joka toteutetaan Kiteen Ev. Kansanopiston vapaan sivistystyön koulutuksena.
Yrittäjyyden ja perhehoidon yhdistämiseksi luodaan polku perhehoitoyrittäjyyteen. Tätä varten hankkeen toimenpiteinä on yhteistyöverkoston luominen, perhehoitoyrittäjyyden aloittamisessa ohjaavien oppaiden sekä valmennusmateriaalien tuottaminen perhehoidon tuleville yrittäjille. Hankeaikana pilotoidaan perhehoitoa yritystoimintana. Perhehoitoyrittäjyyteen liittyvään yhteistyöverkostoon kuuluu muun muassa aluehallintovirasto sekä Josek, Ptoimintaikes ja Keti, joiden kanssa kehitetään perhehoitoyrittäjyyteen liittyviä toimintamalleja ja koulutusta.
Itsemaksavien asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua perhehoitoon tuetaan kehittämällä olemassa olevaa järjestelmää Siun Soten kanssa niin, että asiakkaiden ohjautuvuus perhehoitoon mahdollistuu kunnallisen palveluohjauksen kautta. Aluehallintoviraston kanssa luodaan uusi kriteeristö perhehoidon yrittäjyyteen, sillä tällä hetkellä perhehoitoyrittäjiä käsitellään hoitokotikriteeristön mukaan ja se estää käytännössä perhehoidon yrittäjyyden. Hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia, joita yrittäjyys voisi tuoda perhehoidon saralle. Perhehoitoa toteutetaan tällä hetkellä toimeksiantosuhteella perhehoitajan ja kunnan välillä. Perhehoidon toteuttaminen toiminimellä tai ammatillisena perhehoitona mahdollistaisi myöskin itsemaksavien asiakkaiden sijoittumisen perhehoitoon juuri silloin, kun he omaisineen katsovat sen heille sopivaksi. Näin sekä asiakasmäärät sekä perhehoitoon työllistyneiden perheiden määrät saataisiin kasvamaan. Hankkeessa organisoidaan pilotointeja perhehoitoyrittäjyyteen liittyen ja kokemusten pohjalta tuotetaan tarvittavat valmennusmateriaalit ja oppaat. Perhehoidon yrittäjyydestä kiinnostuneille järjestetään perehdytystä ja koulutusta yrittäjyyteen liittyvistä asioista yhteistyössä kehitysyhtiöiden sekä muiden alueen työllisyyshankkeiden kanssa.
Toimenpiteet jo koulutettujen/toimivien perhehoitajien osaamisen lisäämiseksi on yksi keino lisätä työllistymistä perhehoidon kautta. Perhehoidon toimittua 7 vuotta maakunnassamme, on tullut esiin lisätarpeita perhehoidon ns. profiloitumiselle. Tarvitaan perhehoitopaikkoja, joissa osataan kiinnittää huomiota erityisesti esim. kuntouttamiseen, muistin aktivoimiseen, ravitsemukseen tai saattohoitoon. Tätä erityisosaamista perhehoitajilta vielä puuttuu. Hankkeen toimenpiteenä järjestetään täydennyskoulutusta eri osa-alueille, jolloin perhehoitajat voivat saada varmemmin asiakkaita esimerkiksi päiväperhehoitoon. Perhehoitoperheen hallitessa esim. kognitiivisen suoriutumisen edistämistä muistisairaan kohdalla, auttaa se omaishoitajiakin jaksamaan kauemmin omassa tehtävässään ja ikäihmistä asumaan kauemmin kodinomaisessa ympäristössä.
Hankkeen tavoitteena on löytää ne perhehoitajat/ perhehoitajiksi aikovat, jotka ovat halukkaita edelleen kouluttautua toteuttamaan erikoistuvaa perhehoitoa. Asian viemisessä eteenpäin käytetään toimenpiteenä muun muassa kotiin vietäviä koulutustilaisuuksia, joissa perhehoitajat pystyvät kytkemään opit suoraan toimintaympäristöönsä ja omaishoitajat saavat samassa kohdennettua lisätietoa omaistensa kuntouttavaan hoitamiseen. Näillä toimenpiteillä saadaan yrittäjiksi aikoville perhehoitajille enemmän mahdollisuuksia maksaviin asiakkaisiin/asukkaisiin.
Yhtenä jo olemassa olevien perhehoitajien osaamisen lisäämisen toimenpiteenä on työikäisten perhehoidettavien koulutusmoduulin luominen perhehoitovalmennukseen. Perhehoidolle on esitetty toiveita, että siitä saataisiin vaihtoehto myöskin työikäisten sairastuneiden hoivamuotona, esimerkkinä halvaantuneet tai nuorena muistisairauteen sairastuneet henkilöt. Työikäiset haluaisivat asua/olla omaishoitajiensa vapaiden aikana saman ikäisten seurassa. Nyt tilanne on se, että he sijoittuvat ikäihmisten palveluihin ja asumismuotoihin. Työikäisten henkilöiden sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen kuntoutumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää kehittää sellainen koulutus- ja hoivamuoto, jossa voidaan kiinnittää huomiota juuri työikäisen ihmisen hyvinvointiin ja kuntoutumiseen. Myös tällä toimintamuodolla lisäämme perhehoidon monipuolista, työllistävää vaikutusta.
Toimenpiteet Pohjois-Savossa ovat erilaisia kuin Pohjois-Karjalassa. Siellä toteutetaan koulutus-ja tukimallimme mentororintia paikallisen oppilaitoksen ( Savon ammattiopisto) toteutettavaksi. Tällä yhteistyöllä laajennamme perhehoidon työllistävviä vaikutuksia maakuntamme ulkopuolelle. Mentorointi tapahtuu joka toinen kuukausi tehtävillä koulutus/ mentorointi tilaisuuksilla paikanpäällä, sekä verkon kautta tapahtuvalla mentoroinnilla ja luennoilla.
Tulokset
Hankkeen avulla lisäämme heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen mahdollisuuksia tuomalla tunnetuksi eri perhehoitotyön muotoja ja kehittämällä uudenlaisia perhehoidon työskentelymuotoja. Erityisesti perhehoitoyrittäjyyspolun luominen materiaaleineen avaa uusia mahdollisuuksia työllistyä. Työllisyysmahdollisuudet paranevat haastavissa ikäryhmissä ja haastavilla alueilla. Perehdytyskoulutukset tuovat lisää perhehoitajia koulutuksiin ja työskentelemään perhehoitajina. Perhehoidon pariin saadaan Siun soten -alueella alkamaan sekä ensimmäisiä ammatillisia että toiminimellisiä perhehoitokoteja. Näiden kotien kautta saadaan pilottikokemuksia itsemaksavien asiakkaiden ohjautumisen mahdollisuuksista perhehoitoon sekä samalla kehitetään järjestelmää, jonka kautta asiakkaiden ohjautuvuus kunnallisenkin palvelunohjauksen kautta saadaan vielä paremmin toimimaan. Perhehoitajien profiloituminen erityisosaamisen kautta auttaa useampia perhehoitajia työllistymään monimuotoisiin perhehoidon tehtäviin. Kunnat hyötyvät työttömien henkilöiden työllistyessä perhehoidon tehtäviin. Aikaisempien kokemusten perusteella numeerinen tavoite työllistymiselle on 50% perhehoitokoulutuksen käyneistä ihmisistä eli noin 30. Hankkeen aikana Perhehoidon kautta saadaan elävöitettyä maaseutuamme ja haja-asutusalueitamme tuomalla sinne uusia työskentelymalleja.
Välillisinä tuloksina perhehoitajat ensiksikin osaavat täydennyskoulutusten ansiosta huolehtia kokonaisvaltaisemmin sekä asukkaidensa hyvinvoinnista että omasta työssäjaksamisestaan. Toiseksi, kun perhehoitopaikkoja on saatu lisää, on omaishoitajilla mahdollisuus saada kodinomainen hoivapaikka vapaittensa ajaksi hoidettavalleen ja näin vapaiden käyttöaste paranee. Lisäksi, kun omaishoidettavat perhehoidon asiakkaina saavat osaavaa ja toimintakykyä tukevaa hoivaa ja toimintaa, lisää se heidän hyvinvointiaan ja kuntouttaa heitä pysymään pidempään omassa kodissaan. Tämä positiivinen kierre luonnollisesti auttaa omaishoitajia jaksamaan kauemmin tehtävässään.
Hankkeen suurimpana tuloksena voitanee nähdä monimuotoinen maaseudun ja haja-asutusalueiden haastavaa työllisyystilannetta parantava vaikutus. Näille alueille ja näiden haasteiden hoitamiseen ei valitettavasti ole paljoakaan tarjolla uusia vaihtoehtoja, joten senkin vuoksi tämän hankkeen toiminnan ainutlaatuiset tulokset ovat suuressa roolissa tulevaisuuden haasteita ratkottaessa. Niin työllistymisessä, kuin suuresti lisääntyvässä ikäihmisten sekä muiden omatoimisuutta tukevaa hoivaa tarvitsevien henkilöiden hoitamisessa.
Hankkeen tuloksena laajenee P-K:n perhehoidon koulutus-ja tukimalli toimimaan myös Pohjois-Savossa.
Jatkohakemus:
Hankkeemme on toiminut valtakunnallisesti perhehoidon kehittäjänä saattaen alulle hyviä käytänteitä perhehoidon elinkeinojen kentällä.
Yhtenä voimakkaana suuntauksena on tullut esille ammatillisten perhekotien tarve ikäihmisten hoivamuotona. Sote-alueiden kanssa on keskusteltu heidän tarpeestaan saada yritysmuotoisia perhekoteja. Ammatillisissa perhekodeissa on valmiuksia hoivata myös vaativampaa hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä, mutta kuitenkin kodissa ja perheessä eläen ihan tavallista perhe-elämää. Yritys on sotelle ja kunnille myös helpompi hallinnoida, koska siellä on mm. ammatillinen tausta, omat valvontasuunnitelmansa ja laskutusjärjestelmänsä. Toimeksiantosuhteinen perhehoito taas sopii niille perhehoitajille kenellä ei ole ammatillista taustaa ja ikäihmisille ketkä eivät tarvitse muuta kuin ympärivuorokautista valvontaa (muistisairaat) tai kuntoutusta omatoimisuuden palauttamiseksi. PerhEke-hanke on tehnyt edelläkäyvää työtä yrittäjyyden mahdollistamiseksi/vahvistamiseksi perhehoidon kentällä. Hanke on tehnyt yhteistyötä sote alueiden kanssa ja saanut kuulla saman tarpeen vallitsevan muillakin alueilla. Yrittäjyyden kehittäminen tälle sektorille vie paljon aikaa sekä voimavaroja. On luotava uutta mallia AVI:en kanssa aina lupakriteerejä myöten. Perhekotien syntyvyys on ollut aiemmin pinetä sen vuoksi kun niiden toimilupia on myönnetty hoitokotikriteereiden mukaan. PerhEke-hanke kehittää tähän yhdessä sotealueiden kanssa uutta kriteeristöä sekä tiedottaa AVI:en tarkastajia perhehoidon luonteesta.
Jatkohankkeessa valmistamme ainutlaatuista materiaalia AVI:en, sote alueiden, TE-palveluiden, kuntien, maaseudun elävöittämisen, elinkeinoa etsivien sekä ikäihmisten hyväksi!
Elämme kriisiaikaa jonka aikana on monen perheen kohdalla menetetty työpaikka. Ikäihmisten elämä on muuttunut todella eristetyksi. Tämän kriisin aikana Pohjois-Karjalan perhehoidon toimivuus on näyttänyt taas yhdet uudet kasvonsa ja näin toiminut mallina muille alueille. Perhekodit ovat saaneet toimia ilman lomautuksia ja työttömyyttä; asiakkaat ovat vain lisääntyneet sekä ikäihmiset ovat saaneet elää perheissä erittäin turvallisissa olosuhteissa ilman eristyksen tuomaa yksinäisyyttä.
Tämän tuloksen kautta tiedämme, että tämä elinkeino ei ole lomautus- tai irtisanomisuhan alainen tällaisenakaan aikana ja voi toimia elinkeinona kokonaisille perheille.
Korona-kriisin jälkeen meillä on käsissämme paljon uusia ja erilaisia työttömiä henkilöitä. Perhehoitajuus voi tarjota heille varman elinkeinon monine muotoineen tai toimia täydentämässä esim. matkailuyrittäjän toimeentuloa ns. hybridi mallina. Hankkeessa tehdään vahvaa tiedotustyötä keräten uutta materiaalia ja pilotoiden uusia toimintamuotoja. Näiden toimien avulla yhdistämme isomman maantieteellisen alueen toimimaan yhdessä asian eteen.
PerhEke-hankkeen jatkoaikana on mukaan tulossa kuntia ja sote-alueita laajemmalta alueelta. Lähes kaikki Savo-Karjalan alueet ovat mukana hankkeessa. Myös pohjoisimmasta Lapista lähtee mukaan kuntia. Näillä alueilla näkyy halu kehittää uusia elinkeinoja ihmisten käyttöön. Hanke kokoaa hyvät käytänteet koko toimialueeltaan ja huolehtii niiden vahvistamisesta sekä jakamisesta kaikille hankekunnille käytänteiden yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat yli 50-vuotiaat henkilöt, osatyökykyiset henkilöt,rakennetyöttömyydestä kärsivät henkilöt, maaseudun perheet, sekä yksin asuvat henkilöt ja heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt.
Kohderyhmään sopivat luontevasti myös lapsiperheet.
Kohderyhmänä ovat myöskin yrittäjyydestä, sekä profiloitumisesta kiinnostuneet perhehoitajat, sekä perhehoitajuudesta kiinnostuneet henkilöt.
Kohderyhminä Siun-soten alueen kunnat, joihin saadaan työllistymään uusia perhehoitoperheitä monimuotoisiin perhehoidon toteutusmuotoihin. Kuntien työttömyystilastot saavat näistä uusista muodoista positiivista muutosta.
Siun soten kunnat hyötyvät perhehoidon yrittäjistä asiakkaiden ohjautumisella itsemaksavina asiakkaina perhehoitoon. Näin ennalta ehkäistään toimintakyvyn laskua ja siirretään raskaampien hoivamuotojen tarvetta.
Siun sote:n ikäihmisten palvelut kohderyhmänä hyötyy uusista palveluvaihtoehdoita ikäihmisille.
Hankkeen aikaisena yhteistyökumppanina toimivan Pohjois-Savon ja Sakky:n alueen kunnat. (erilaiset toimenpiteet: vain koulutus- ja tukimallin laajentaminen)
Jatkohanke:
Kohderyhminä hankkeen jatkoajalla ovat edelleenkin työllistettävät henkilöt ja perheet. Varsinkin isojen välimatkojen vuoksi huonosti työllistyviin kohderyhmiin kuuluvat maaseudun ihmiset. Uutena isona hankekohderyhmänä ovat yrittäjät kenellä on esim. maatila, matkailutila, marjatila ym. kotona tapahtuvaa yrittäjyyttä johon tarvitaan sivuelinkeinoa. Myös uudet yrittäjyyden kautta työllistyvät perheet ovat jatkohankkeessa vahvasti kohderyhmänä. Tämä on noussut esille luonnostaan koska olemme saaneet jo hyvälle alulle lupakriteereiden muutostyön ja tavalliset kodit voidaan hyväksyä AVI:ssa ammatillisen perhehoidon tiloiksi.
Kohderyhmänä ovat viranommaiset, sote-alueet ja kunnat. Heitä tuetaan materiaalien avulla sujuvaan perhehoidon koordinointiin joka taas tuo lisää työllistymisvaihtoehtoja.
Välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat omaishoidettavat, sekä omaishoitajat. Omaishoitajat pitävät vapaansa mieluummin silloin, kun omaishoidettava pääsee loman ajaksi tavalliseen perheeseen ja kotiin, tai perhehoitaja saapuu sijaiseksi heidän omaan kotiinsa. Laitosmaiset yksiköt saavat omaishoitajat jättämään vapaansa pitämättä ja he uupuvat tehtävässään.
Välillisenä kohderyhmänä kaikki ihmiset, jotka hyötyvät perhehoitopaikkojen lisääntymisestä, sekä itsemaksavana asiakkaana perhehoitoon pääsemisestä.
Välillisenä kohderyhmänä ovat myöskin työikäiset apua tarvitsevat henkilöt. He hyötyvät pääsystään omanikäistensä pariin asumaan/ sijaisjaksoille.
Ikäihmisten ja apua tarvitsevien perheet ja omaiset ovat myöskin välillistä kohderyhmää, he hyötyvät lähellä olevista maaseudullakin sijaitsevista hoivapaikoista tai kiertävistä perhehoitajista.
Pohjois- Savossa välillisinä kohderyhminä ovat työttömät henkilöt, ketkä saavat työllistymisvaihtoehdon perhehoidosta koulutusmallin alkaessa toimimaan heidän alueellaan, sekä aloittavat perhehoitajat saavat riittävän tuen elinkeinoa aloittaessaan tukimuotojen avulla.
Pohjois-Savossa myöskin hankkeen toiminnan kautta omaishoitajat/-hoidettavat saavat edellämainitut hyödyt.
Jatkohanke:
Välilliset kohderyhmät kriisiajan keskellä ovat ehdottomasti paljon hyötyvät ikäihmiset omaisineen. Kun saamme lisää perhekoteja saavat ikääntyneet asua perheissä ja tavallisissa kodeissa vaikka onkin määrätty eristysaika. Perhehoito elävöittää koko maaseutuamme mahdollistaen ikäihmisen ja hänen omaishoitajansa omassa kodissaan tai perhekodissa asumisen turvallisesti. Vaikka eristysaika estää asioinnin ja kaiken kodin ulkopuolisen sosiaalisen kanssakäymisen saavat perhekodeissa asuvat ihmiset olla toistensa seurassa ja perheoitajien hyvässä hoivassa.
Koko Suomen perhehoitojärjestelmä hyötyy tuottamastamme mallista sekä materiaaleista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 611
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 355 823
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 974
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 426 055
Maakunnat: Etelä-Karjala, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Itä-Lapin, Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Tunturi-Lapin, Imatran, Kemi-Tornion, Koillis-Savon, Mikkelin, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Lappeenrannan
Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Lieksa, Tornio, Kontiolahti, Lapinlahti, Nurmes, Rääkkylä, Outokumpu, Siilinjärvi, Tuusniemi, Kolari, Mikkeli, Keitele, Tohmajärvi, Vesanto, Kaavi, Rautjärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Joensuu, Tervo, Imatra, Heinävesi, Kitee, Kemijärvi, Lappeenranta, Juuka, Varkaus, Leppävirta, Ilomantsi, Savonlinna, Pielavesi, Parikkala, Iisalmi
Jakeluosoite: Opistontie 7
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: Kitee
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17
Suunniteltu: 220
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Perhehoito työskentelymuotona on itsessään hyvin kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Perhehoidon aloittamisessa ei tarvita rakentaa uusia tiloja, vaan toiminta tapahtuu joko perhehoitajan tai perhehoidettavan omassa kodissa. Perhehoitoperheiden kotien huolto, lämmitys, ym. toiminnot pysyvät myöskin samallatasolla kuin perheen aikaisemmat tarpeet. Monesti perhehoitoperhe kasvattaa itse osan ruoastaan, käyttävät paljon luonnon antimia, sekä kierrättävät tehokkaasti jätteensä. Perhehoito on green care toimintaa parhaillaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 8 |
| Perhehoitoperhe huolehtii saman katon alla useimmista henkilöistä. Tarvitaan siis vähemmän luontoa rasittavaa rakentamista, lämmittämistä, ajamista. Perhehoito vähentää myös kohderyhmänsä julkisten palvelujen käyttöastetta luomalla turvallisen elinympäristön asukkailleen; kuten esim. ambulanssin käyntejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 9 | 9 |
| Perhehoidossa valmistetaan paljon ruokaa itse omista kasvattamista kasveista, itse pyydystetyistä kaloista, tai metsän marjoista ja sienistä. Jätteitä kompostoidaan ja kierrätetään todella paljon. Monet perhehoitajat kasvattavat itse eläimiä, sekä hyötyvät sitäkautta luonnon antimista. Luonto on monen perhehoitajan viriketoiminnan paras paikka. Asukkaiden ulkoilusta huolehditaan ja luonnossa liikutaan yhdessä kaikkina vuodeaikoina. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Luontoa perhehoidossa suojellaan hyvin monilla eri tavoilla. Jätteitä kierrätetään, sekä kompostoidaan. Perhehoito on monelta kantilta tarkasteltuna paras hoivamuoto luontoa ajatellen. Kasvihuonekaasuja vähennetään jo silläkin, että perheet yhdistyvät asumaan saman katon alle . | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 9 | 10 |
| Perhehoito on todella tehokas luonnon moninaisuuden säilyttäjä. Varsinkin ikäihmisten perhehoidossa perinnekasvit ja viljelymenetelmät ovat nousseet uuteen suosioon. Monet perhehoitoperheet osallistavat ikäihmisiä kertomaan perinteistä viljelyssä, sekä luonnon käyttötarkoituksista ja kulttuurista omassa nuoruudessaa.Perimätieto luontoon liittyvistä asioista leviää perhehoidon kautta myös perhehoitoperheen lapsille sekä perheestä/suvusta toiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Perhehoitoperheet kierrättävät paljon. He käyttävät kierrätysmateriaaleja myöskin päivän aktiviteeteissa. Huonekalut kiertävät perhehoitoprheestä toiseen ja he käyttävät paljon lainattuja tarvikkeita kodeissaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 9 |
| Hyvin monet perhehoitoperheet käyttävät uusiutuvia luonnonvaroja lämmitykseen. Taloissa valmistetaan ruokaa samalla kun talo lämpiäää leivinuunilla. Maalämpöä on käytössä paljon. JOten elinkeinona perhehoitajuus tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Perhehoito elinkeinona on osoittatunut periytyväksi "ominaisuudeksi". Kunnissa joissa perhehoitoa on, se on alkanut leviämään positiivisten tulostensa ansiosta. Perhehoito on toiminut nyt 7 vuotta ja on vahvistunut pysyväksi palveluksi sote alueellamme. Yrittäjyyden tuominen ja pilotoiminen lisää elinkeinorakenteemme positiivista kehitystä myös maaseudun haja-asutusaluiella. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Perhehoidon elinkeinon aloittaminen ei vaadi juuri mitään ainellsita panostusta. Palvelut perhehoidossa ovat aineettomia. Huolenpitoa, aktivoimista, kuntouttamista, osallistamista. Tässä elinkeinossa sekä palvelujen tuottaja, tilaaja, että kohde hyötyvät aineettomista åalveluista todella monella eri sektorilla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Perhehoidon asukkaat/asiakkaat tarvitsevat todella vähän logistisia palveluita. Perhehoitoperhe voi hoitaa niitä samalla kuin omia asiointejaan. Liikkumisen tarve on ainoastaan kertävillä perhehoitajilla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Perhehoito elinkeinona edistää perhehoitoperheen hyvinvointia , sekä perheoito hoivamuotona edistää valtavan paljon kohderyhmänsä hyvinvointia. Kaikissa perhehoidon muodoissa asukas/asiakas saa jatkaa elämäänsä perheessä ja tavallisessa kodissa. Tämä elämäntapa edistää omatoimisuutta ja toimintakykyä, osallistaa perheeseen ja yhteiskuntaan. Elämä perheessä on myöskin terveellistä. Syödään yhdessä säännöllisestitavallista kotiruokaa, ulkoillaan ja nukutaan säännöllisessä elämänrytmissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Perhehoito tasa-arvoistaa haja-asutusalueilla asuvien perheiden elämää tuoden elinkeinon jota voi toteuttaa omassa asuinympäristössä. Erityisryhmistä tulevien ihmisten elämää se tasa-arvoistaa antaen heillekin mahdollisuuden asua tavallisessa perheessä ja tavallisessa kodissa perheenjäseninä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Perhehoito antaa yhdenvarteisuutta erityisryhmistä tulevien ihmisten elämään antaen heillekin mahdollisuuden asua tavallisessa perheessä ja tavallisessa kodissa perheenjäseninä. He saavat osallistua perheiden yhteisiin tapahtumiin ja juhliin tasa-vertaisina jäseninä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 9 |
| Perhehoito elinkeinona tukee kulttuuriympäristön vaalimista. Toimintaympäristö on jo sinänsä meidän omaa kulttuuriympäristöämme. Perheohoitaja, sekä hoidettava voivat nauttia niistä päivittäin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 9 |
| Perhehoito elinkeinona mahdollistaa ympäristön huolehtimisen todella hyvin. Toimintaympäristön ollessa oma tai perhehoidettavan koti, pystyy perhehoitaja toteuttamaan ympäristöosaamista. Monet perhehoitajuudesta kiinnostuneet ihmiset ovat luonnostaan kiinnostuneita luonnosta ja ympäristöstään, sekä nauttivat niiden vaalimisesta. | ||
PerhEke-hanke toimi laajalla alueella Suomessa tuoden näkyviin perhehoitoa elinkeinona. Hankkeessa saatiin näkyviin perhehoidon monipuoliset mahdollisuudet työllistyä juuri jokaiselle sopivalla tavalla ja työ määrällä. Hankkeessa pilotoitiin uusia perhehoidon toimintamuotoja kuten kiertävän perhehoitajan tehtävää ja perhehoitajuutta yrittäjä muotoisesti eli ammatillisena perhehoitona.
Hanke toi sekä näkyvyyttä, että valmiita prosessikuvauksia elinkeinon kehittämiseksi edelleen ja nämä jäävätkin toimintaan uusille hyvinvointialueille hankkeen päätyttyä.
Perhehoito tuli näkyviin myös haasteellisten työllistymisolosuhteiden joustavana vaihtoehtona, jossa voi työskennellä myös osatyökykyisenä vaikka muutamia tunteja päivässä, eläkkeeltä käsin, hybridi yrittäjänä tai perinteisesti 24/7 perhehoitajana.
Hankkeen aikana löydettiin yli 200 perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä ja heistä asiakkuuteen noin 150 henkilöä. Asiakkaista perhehoidon tehtäviin valmentautui n. 90 henkilöä ja heistä yli puolet toimii tänäkin päivänä perhehoidon tehtävissä.
Yrittäjyyden osalta hanke sai toteutettua tavoitteen perhehoidon itse ostamisesta, eli hankkeen aikana aloitti yrityksiä, joista perhehoitoa voi nyt ostaa itse.
Lupaprosessien kehittäminen vei hankkeelta paljon resursseja ja niihin jää vielä paljon kehitettävää.
Tavoitteena oli myös toimivien perhehoitajien osaamisen kehittäminen ja heille saatiinkin sote-alueiden kanssa yhteistyössä kehitettyä monia toimintoja joita pilotoitiin ja muunnettiin sitten käytänteiksi hankehallinnoijan koulutustarjontaan pilottien perusteella. Ensimmäiset profiloituneet perhehoitajat ovat aloittaneet toimintansa.Näistä esimerkkejä esim. ammatillisen perhehoidon yrittäjyysvalmennus, kiertävän perhehoitajan valmennus ja luontopainotteisen perhehoidon lisäkoulutus.
Tavoitteena oli myös siirtää hankehallinnoijan kehittämää koulutusmallia Pohjois-Savon alueelle ja tässä toiminnassa itse siirto onnistui hyvin, mutta toteutusta varjostaa vielä alueen perhehoidon järjestelmän kypsymättömyys. Tämä asia on kuitenkin ratkeamassa uusien hyvinvointialueiden yhteistoimien kautta.
Koulutusmallia saatiin mentoroida hankkeessa kuitenkin paljon laajemmalle alueelle koko Suomessa ja tämä puolestaan varmistaa perhehoidon elinkeinon kehittymisen edelleen.
Hankkeessa tuotettiin paljon uutta tiedotusmateriaalia kuvin, tekstein , videoin ja some-kanavien kautta. Tämä materiaali jää auttamaan koko Suomen Te-palveluiden ja perhehoidon verkostoja asian edelleen kehittämisessä. Materiaaleja tuotettiin sekä perhehoitajuuden elinkeinon edistämiseen, uusien perhehoitajien rekrytointiin, eri perhehoidon muodoista kertomaan sekä avuksi viranomaistahoille perhehoidon prosessien kehittämiseen.
Yksi merkittävä tulos on vahvan toimijaverkoston luominen perhehoitoa kehittävien ihmisten hyödyksi. Verkosto jää toimimaan ja myös kasvamaan myös tulevaisuudessa, tukien koko perhehoidon elinkeinon edistämistä.
Hankkeen aikana toteutettiin YAMK opinnäytetyönä perhehoidon luontomenetelmien tutkimusta jolla voidaan tukea myös perhehoitajien tehtävässään jatkamista. PerhEke-hankkeen yksi tulos on myös perhehoitajan tehtävään työllistyneiden perheiden ja henkilöiden tukiprosessien kehittäminen ja hankkeen aikana vakiintui jo osalle hankealueesta toimivia tukikäytänteitä joilla varmistetaan tehtävässä/työssä jaksamista.