Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21432

Hankkeen nimi: KOVAT - Kansainvälisen osaajan valmennus työhön

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 111

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: JOENSUU

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaarniemi Heli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.kaarniemi(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504339254

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on yritysten ja korkeakoulujen yhteistyönä toteutettavien pilottien kautta etsiä ratkaisuja kv-osaajien työllistymisen ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin. Hanke toteuttaa kaksi toimenpidekokonaisuutta, joissa pilotoidaan ja kehitetään kv-osaajien työelämään suuntaavaa valmennusta ja koulutusta. Toimenpiteitä toteutetaan kehittäjäverkostossa, joka samalla kehittää yhteisiä toimintatapoja kv-osaajien ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Kehittäjäverkostoon kuuluvat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan Kauppakamari, Josek, Pikes, Keti ja alueen kv-osaajia työllistävät yritykset.

1. Kv-osaajat yrityksiin -taitovalmennus keskittyy kehittämään kv-osaajia työllistävien yritysten tarpeeseen perustuvaa valmennusta ja koulutusta sekä tukemaan kv-osaajien työllistymistä yrityksissä. Kokeilut tapahtuvat yrityksissä, joihin kv-osaajat sijoittuvat. Valmennuksen sisältö perustuu yrityksen määrittelemiin osaamistarpeisiin. Valmennuksella ja koulutuksella voidaan kehittää esimerkiksi osaamisen tunnistamista, kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia (substanssiosaaminen, yleiset työelämävalmiudet).

2. Kv-osaajien palvelupolut, työllistymisen ja uraohjauksen kehittäminen tukee kv-osaajien siirtymää työelämään. Se kohdistuu pääosin korkeakoulutettuihin työttömiin maahanmuuttajiin ja korkeakoulujen kv-opiskelijoihin. Toimintakokonaisuudessa kokeillaan kv-osaajien osaamisen tunnistamisen menetelmiä, oman osaamisen täydentämisen ja sen markkinoinnin tapoja sekä kielen oppimisen menetelmiä. Kokonaisuus keskittyy erityisesti osallistavien, ryhmämuotoisten ohjaus- ja koulutuspalvelujen kehittämiseen. Toiminnot kohdistuvat toimialoille ja tehtäviin, joilla maakunnan työvoiman tarve on suurin.

Hankkeessa Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu kehittävät ensimmäistä kertaa yhdessä kv-osaajien työelämään valmentavaa koulutusta ja työelämään suuntaavia palveluja. Korkeakouluihin syntyy uusia, yritysten ja kv-osaajien tarpeet huomioivia käytäntöjä sekä nivelvaiheiden ohjaus- ja koulutuspalveluja, joilla tuetaan työllistymistä ja siirtymiä työelämään ja alueen yrityksiin. Uudet toiminnot ja yhteistyön tiivistyminen edesauttavat sitoutuneen ja korkeasti koulutetun työvoiman jäämistä maakuntaan. Tämä tukee alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kokeiluilla valmistaudutaan tuottamaan uudentyyppistä, nopeaa muuntokoulutusta ja työvoimakoulutuksia korkeasti koulutetuille kohderyhmille. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on TEM:n määritelmän mukaiset korkeakoulutetut kv-osaajat. Tässä hankkeessa kv-osaajalla tarkoitetaan korkeakoulutettuja maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita, paluumuuttajia sekä korkeakouluissa opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita. Maahanmuuttajataustaisten työmarkkina-asema on selvästi heikompi kuin kantasuomalaisilla ja koulutusta vastaaviin työtehtäviin työllistyminen on erityisen haasteellista. Paluumuuttajien osalta työllistymistä vaikeuttavat erityisesti työelämäverkostojen puuttuminen sekä oman osaamisen määritteleminen suhteessa suomalaiseen työelämään. Itä-Suomen yliopiston kansainväliset opiskelijat opiskelevat pääasiassa englanninkielisissä maisteri- tai tohtoriohjelmissa. Karelia-ammattikorkeakoulussa kansainväliset opiskelijat opiskelevat International Business –linjalla sekä räätälöidysti suomenkielisissä koulutusohjelmissa. (Liite 1, kuva 4.)

Maahanmuuttajataustaisissa työnhakijoissa on sekä korkeakouluista valmistuneita että maahan muista syistä muuttaneita korkeakoulutettuja henkilöitä. Kohderyhmä tavoitetaan tehokkaasti SIMHE-neuvontapalveluiden, työvoimahallinnon, korkeakoulujen ja alueellisen verkoston yhteistyönä. Hanke tukee erityisesti kohderyhmien työelämälähtöisen osaamisen kehittämistä, koulutuksen ja työelämän välistä siirtymää ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä on Pohjois-Karjalassa toimivat yritykset, jotka hakevat kasvua kansainvälistymisestä ja tarvitsevat kv-osaajia. Hankkeessa yritykset osallistuvat osaamisvaatimusten määrittelemiseen sekä toimivat oppimisympäristöinä kv-osaajille, joiden lisäkoulutus ja valmennus räätälöidään työnantajan määrittelemien kielellisten ja ammatillisten osaamistarpeiden mukaan.

Hankkeeseen on sitoutunut joukko yrityksiä, joissa pilottikokeilut toteutetaan. Kun yritysten osaamistarpeet on selvitetty, potentiaaliset kv-osaajat ovat tavoitettavissa SIMHE-Karelia –ohjauspalvelun, korkeakoulujen omien kansainvälisten ohjelmien ja ohjauspalveluiden, TE-palveluiden ja kaupungin kasvupalveluiden kautta sekä alueen kehittäjäverkostosta. Esimerkiksi Joensuun tiedepuiston TalentHub Joensuu –hankkeessa löydettyjä kv-osaaja-yrityspareja voidaan valmentaa ja kouluttaa KOVAT-hankkeen kokeilujen kautta.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Itä-Suomessa toimivat korkeakoulut: Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu sekä niiden ympärille rakentunut kehittäjäverkosto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 249 445

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 116 404

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 305 593

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 148 206

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 88

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa edistetään kv-osaajien osaamisperusteista, tasa-arvoista sijoittumista työelämään. Korkeakoulutettujen ja korkeakouluissa opiskelevien kv-osaajien puolisot (yleensä naiset) ovat usein itsekin korkeakoulutettuja. Koko perheen osallisuutta ja kotoutumista sekä työvoiman saatavuutta edistetään, jos myös korkeakouluissa opiskelevien kotona olevat puolisot pätevöityvät, verkostoituvat ja löytävät koulutustaan vastaavaa työtä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toiminnoissa pyritään turvaamaan tasa-arvoinen jakauma eri sukupuolten edustajia. Toimintojen järjestelyissä huomioidaan osallistumismahdollisuudet myös niille, joiden mahdollisuudet osallistua koulutukseen ovat rajalliset tutkimustyön tai perhetilanteen vuoksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on välillinen tavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Koulutusten monimuotoinen ja tarvelähtöinen toteutus edistää luonnonvarojen tehokasta ja kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Elinkeinorakennetta vahvistetaan kestävästi hyödyntämällä olevassa olevia työvoimaresursseja ja tukemalla olemassa olevan osaamisen ja kansainvälistymisen potentiaalin tehokasta hyödyntämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 6
Kehitämme kv-osaajille ja elinkeinoelämälle asiantuntijaosaamiseen ja teknologian hyödyntämiseen perustuvaa toimintaa, valmennus- ja koulutuspalveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Osaamisen tunnistaminen ja työllisyyden edistäminen parantavat kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia. Samalla myös yhteiskunnallinen hyvinvointi paranee. Vaikutukset kertautuvat, kun hankkeessa kokeillut menetelmät auttavat myös jatkossa kv-osaajien työllistymisessä.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Hankkeessa edistetään osaamisperusteista, sukupuolten tasa-arvoista sijoittumista työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Hanke lisää kv-osaajien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä työelämäosallisuutta. Yhdenvertaisuutta edistetään myös lisäämällä maahanmuuttajiin liittyvää tietoutta yrityksissä, luomalla (työelämän) yhteistyöverkostoja ja tukemalla kv-osaajien työllistymistä ja kotoutumista. Hankkeessa edistetään myös vähemmistön (maahanmuuttajat) yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hanke kehittää kansainvälistyvän työelämän toimintakulttuuria, rekrytoinnin ja työntekijöiden valmennuksen menetelmiä ja tätä kautta työelämän yleistä kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 2 2
Työelämäosaamisen kehittämisen kautta kv-osaajat saavat tietoa ympäristön merkityksestä suomalaisessa työelämässä ja pystyvät osaltaan toimimaan ympäristömyönteisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-