|
|
|
Hankekoodi: S21432
Hankkeen nimi: KOVAT - Kansainvälisen osaajan valmennus työhön
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 111
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: JOENSUU
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaarniemi Heli
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.kaarniemi(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504339254
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on yritysten ja korkeakoulujen yhteistyönä toteutettavien pilottien kautta etsiä ratkaisuja kv-osaajien työllistymisen ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin. Hanke toteuttaa kaksi toimenpidekokonaisuutta, joissa pilotoidaan ja kehitetään kv-osaajien työelämään suuntaavaa valmennusta ja koulutusta. Toimenpiteitä toteutetaan kehittäjäverkostossa, joka samalla kehittää yhteisiä toimintatapoja kv-osaajien ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Kehittäjäverkostoon kuuluvat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan Kauppakamari, Josek, Pikes, Keti ja alueen kv-osaajia työllistävät yritykset.
1. Kv-osaajat yrityksiin -taitovalmennus keskittyy kehittämään kv-osaajia työllistävien yritysten tarpeeseen perustuvaa valmennusta ja koulutusta sekä tukemaan kv-osaajien työllistymistä yrityksissä. Kokeilut tapahtuvat yrityksissä, joihin kv-osaajat sijoittuvat. Valmennuksen sisältö perustuu yrityksen määrittelemiin osaamistarpeisiin. Valmennuksella ja koulutuksella voidaan kehittää esimerkiksi osaamisen tunnistamista, kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia (substanssiosaaminen, yleiset työelämävalmiudet).
2. Kv-osaajien palvelupolut, työllistymisen ja uraohjauksen kehittäminen tukee kv-osaajien siirtymää työelämään. Se kohdistuu pääosin korkeakoulutettuihin työttömiin maahanmuuttajiin ja korkeakoulujen kv-opiskelijoihin. Toimintakokonaisuudessa kokeillaan kv-osaajien osaamisen tunnistamisen menetelmiä, oman osaamisen täydentämisen ja sen markkinoinnin tapoja sekä kielen oppimisen menetelmiä. Kokonaisuus keskittyy erityisesti osallistavien, ryhmämuotoisten ohjaus- ja koulutuspalvelujen kehittämiseen. Toiminnot kohdistuvat toimialoille ja tehtäviin, joilla maakunnan työvoiman tarve on suurin.
Hankkeessa Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu kehittävät ensimmäistä kertaa yhdessä kv-osaajien työelämään valmentavaa koulutusta ja työelämään suuntaavia palveluja. Korkeakouluihin syntyy uusia, yritysten ja kv-osaajien tarpeet huomioivia käytäntöjä sekä nivelvaiheiden ohjaus- ja koulutuspalveluja, joilla tuetaan työllistymistä ja siirtymiä työelämään ja alueen yrityksiin. Uudet toiminnot ja yhteistyön tiivistyminen edesauttavat sitoutuneen ja korkeasti koulutetun työvoiman jäämistä maakuntaan. Tämä tukee alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kokeiluilla valmistaudutaan tuottamaan uudentyyppistä, nopeaa muuntokoulutusta ja työvoimakoulutuksia korkeasti koulutetuille kohderyhmille. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on TEM:n määritelmän mukaiset korkeakoulutetut kv-osaajat. Tässä hankkeessa kv-osaajalla tarkoitetaan korkeakoulutettuja maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita, paluumuuttajia sekä korkeakouluissa opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita. Maahanmuuttajataustaisten työmarkkina-asema on selvästi heikompi kuin kantasuomalaisilla ja koulutusta vastaaviin työtehtäviin työllistyminen on erityisen haasteellista. Paluumuuttajien osalta työllistymistä vaikeuttavat erityisesti työelämäverkostojen puuttuminen sekä oman osaamisen määritteleminen suhteessa suomalaiseen työelämään. Itä-Suomen yliopiston kansainväliset opiskelijat opiskelevat pääasiassa englanninkielisissä maisteri- tai tohtoriohjelmissa. Karelia-ammattikorkeakoulussa kansainväliset opiskelijat opiskelevat International Business –linjalla sekä räätälöidysti suomenkielisissä koulutusohjelmissa. (Liite 1, kuva 4.)
Maahanmuuttajataustaisissa työnhakijoissa on sekä korkeakouluista valmistuneita että maahan muista syistä muuttaneita korkeakoulutettuja henkilöitä. Kohderyhmä tavoitetaan tehokkaasti SIMHE-neuvontapalveluiden, työvoimahallinnon, korkeakoulujen ja alueellisen verkoston yhteistyönä. Hanke tukee erityisesti kohderyhmien työelämälähtöisen osaamisen kehittämistä, koulutuksen ja työelämän välistä siirtymää ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Hankkeen välillinen kohderyhmä on Pohjois-Karjalassa toimivat yritykset, jotka hakevat kasvua kansainvälistymisestä ja tarvitsevat kv-osaajia. Hankkeessa yritykset osallistuvat osaamisvaatimusten määrittelemiseen sekä toimivat oppimisympäristöinä kv-osaajille, joiden lisäkoulutus ja valmennus räätälöidään työnantajan määrittelemien kielellisten ja ammatillisten osaamistarpeiden mukaan.
Hankkeeseen on sitoutunut joukko yrityksiä, joissa pilottikokeilut toteutetaan. Kun yritysten osaamistarpeet on selvitetty, potentiaaliset kv-osaajat ovat tavoitettavissa SIMHE-Karelia –ohjauspalvelun, korkeakoulujen omien kansainvälisten ohjelmien ja ohjauspalveluiden, TE-palveluiden ja kaupungin kasvupalveluiden kautta sekä alueen kehittäjäverkostosta. Esimerkiksi Joensuun tiedepuiston TalentHub Joensuu –hankkeessa löydettyjä kv-osaaja-yrityspareja voidaan valmentaa ja kouluttaa KOVAT-hankkeen kokeilujen kautta.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat myös Itä-Suomessa toimivat korkeakoulut: Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu sekä niiden ympärille rakentunut kehittäjäverkosto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 249 445
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 445
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 305 593
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 393
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Polvijärvi, Tohmajärvi, Kontiolahti, Joensuu, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Rääkkylä, Juuka, Kitee, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24
Suunniteltu: 88
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Koulutusten monimuotoinen ja tarvelähtöinen toteutus edistää luonnonvarojen tehokasta ja kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Elinkeinorakennetta vahvistetaan kestävästi hyödyntämällä olevassa olevia työvoimaresursseja ja tukemalla olemassa olevan osaamisen ja kansainvälistymisen potentiaalin tehokasta hyödyntämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 6 |
| Kehitämme kv-osaajille ja elinkeinoelämälle asiantuntijaosaamiseen ja teknologian hyödyntämiseen perustuvaa toimintaa, valmennus- ja koulutuspalveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Osaamisen tunnistaminen ja työllisyyden edistäminen parantavat kohderyhmän osallisuutta ja hyvinvointia. Samalla myös yhteiskunnallinen hyvinvointi paranee. Vaikutukset kertautuvat, kun hankkeessa kokeillut menetelmät auttavat myös jatkossa kv-osaajien työllistymisessä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa edistetään osaamisperusteista, sukupuolten tasa-arvoista sijoittumista työelämään. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hanke lisää kv-osaajien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä työelämäosallisuutta. Yhdenvertaisuutta edistetään myös lisäämällä maahanmuuttajiin liittyvää tietoutta yrityksissä, luomalla (työelämän) yhteistyöverkostoja ja tukemalla kv-osaajien työllistymistä ja kotoutumista. Hankkeessa edistetään myös vähemmistön (maahanmuuttajat) yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hanke kehittää kansainvälistyvän työelämän toimintakulttuuria, rekrytoinnin ja työntekijöiden valmennuksen menetelmiä ja tätä kautta työelämän yleistä kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Työelämäosaamisen kehittämisen kautta kv-osaajat saavat tietoa ympäristön merkityksestä suomalaisessa työelämässä ja pystyvät osaltaan toimimaan ympäristömyönteisesti. | ||
Hankkeen tavoitteena oli yritysten ja korkeakoulujen yhteistyönä toteutettavien pilottien kautta etsiä ratkaisuja kv-osaajien työllistymisen ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin. Hanke toteutti kaksi toimenpidekokonaisuutta, joissa pilotoitiin ja kehitettiin kv-osaajien työelämään suuntaavaa valmennusta ja koulutusta. Toimenpiteitä toteutettiin kehittäjäverkostossa, joka samalla kehitti yhteisiä toimintatapoja kv-osaajien ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Kehittäjäverkostoon kuuluivat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan Kauppakamari, Josek, Pikes, Keti ja alueen kv-osaajia työllistävät yritykset.
1. Kv-osaajat yrityksiin -taitovalmennus keskittyi kehittämään kv-osaajia työllistävien yritysten tarpeeseen perustuvaa valmennusta ja koulutusta sekä tukemaan kv-osaajien työllistymistä yrityksissä. Kokeilut tapahtuvat yrityksissä, joihin kv-osaajat sijoittuvat. Valmennusten sisältö perustui organisaatioiden määrittelemiin osaamistarpeisiin. Valmennuksella ja koulutuksella edistettiin esimerkiksi osaamisen tunnistamista, kielitaitoa ja yleisiä työelämävalmiuksia.
2. Kv-osaajien palvelupolut, työllistymisen ja uraohjauksen kehittäminen tukee kv-osaajien siirtymää työelämään. Se kohdistui pääosin korkeakoulutettuihin työttömiin maahanmuuttajiin ja korkeakoulujen kv-opiskelijoihin. Toimintakokonaisuudessa kokeiltiin kv-osaajien osaamisen tunnistamisen menetelmiä, oman osaamisen täydentämisen ja sen markkinoinnin tapoja sekä kielen oppimisen menetelmiä. Kokonaisuus keskittyi erityisesti osallistavien, ryhmämuotoisten ohjaus- ja koulutuspalvelujen kehittämiseen. Toiminnot kohdistuvat ensisijaisesti toimialoille ja tehtäviin, joilla maakunnan työvoiman tarve on suurin.
Hankkeessa Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu kehittivät ensimmäistä kertaa yhdessä kv-osaajien työelämään valmentavaa koulutusta ja työelämään suuntaavia palveluja. Korkeakouluihin syntyi uusia, yritysten ja kv-osaajien tarpeet huomioivia käytäntöjä sekä nivelvaiheiden ohjaus- ja koulutuspalveluja, joilla tuetaan työllistymistä ja siirtymiä työelämään ja alueen yrityksiin. Uudet toiminnot ja yhteistyön tiivistyminen edesauttavat sitoutuneen ja korkeasti koulutetun työvoiman jäämistä maakuntaan. Tämä tukee alueen yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kokeiluilla valmistauduttiin tuottamaan uudentyyppistä, nopeaa muuntokoulutusta ja työvoimakoulutuksia korkeasti koulutetuille kohderyhmille. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (1.12.2020 alkaen Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus).