Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21433

Hankkeen nimi: Resilienssi ja tulevaisuususko (RETU)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: (09) 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Kasurinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.kasurinen(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 406453070

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Koulutuskuntayhtymä OSAO, 0992445-3
Ammattiopisto Spesia Oy / Ammattiopisto Spesia, 2811092-2
Jyväskylän yliopisto/Koulutuksen tutkimuslaitos, 0245894-7
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria, 0212371-7
Hyria koulutus Oy, 2250205-2
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1
Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lähtökohtana hankkeessa on tunnistaa, mitkä tekijät haittaavat opiskelijoiden opiskelukykyä ja motivaatiota suunnitella tulevaisuuttaan sekä auttaa opettajia ja ohjaustyötä tekeviä puuttumaan ajoissa opintojen etenemiseen vaikuttaviin seikkoihin. Psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn tai toimijuuteen liittyvät ongelmat jäävät helposti piiloon, ellei opettajalla tai ohjaajalle ole keinoja tunnistaa niitä. TOTEEMI-hankkeen tutkimuksen tuloksena syntyi kysymyspatteristo eli kriteeristö, joka on tarkoitettu opettajien ja ohjaajien käyttöön. Tässä Resilienssi ja tulevaisuususko -hankkeessa kriteeristöstä rakennetaan digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline, jota opettajat, ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö voivat hyödyntää työssään.

TOTEEMI-hankkeessa tehty tutkimus ja sen perusteella kehitettävä palvelutarpeen arviointiväline eroaa aiemmista siitä syystä, että sen avulla opiskelijoiden tilannetta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline antaa tuloksena tiedon, onko opiskelijan tilanteessa jotain hälyttävää opiskelukyvyn, toimijuuden tai toimintakyvyn tai urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen suhteen. Monet aiemmin kehitetyt arviointivälineet keskittyvät yksittäisiin osa-alueisiin: joko osaamiseen tai hyvinvointiin tai päätöksentekokykyyn. Tässä hankkeessa digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen avulla tunnistetaan opintojen etenemiseen (opiskelukyky, toimijuus ja toimintakyky) sekä jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä (urasuunnittelu- ja työllistymistaidot), jotka ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Kokonaistavoite:
Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintaa sekä opetus-, ohjaus- ja muun henkilöstön valmiuksia ja osaamista siten, että varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoin varmistetaan opiskelijoiden opintojen eteneminen, keskeyttämisen väheneminen sekä siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään mahdollisimman jouhevasti.

Osatavoitteet:
1) Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevät opettajat, ohjaajat ja muu henkilöstö tunnistavat varhaisessa vaiheessa opiskelijan opiskelua haittaavia tekijöitä sekä pystyvät arvioimaan ja kohdentamaan tuen tarpeen oikein.
2) Ammatillisissa ja muiden kouluasteiden oppilaitoksissa on jatkossa käytössään palvelutarpeen ja tuen tarpeen arviointiväline, jota on mahdollista hyödyntää myös toiminnan vaikuttavuuden arviointivälineenä.
3) Kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja tukea tarpeensa mukaan siten, että heidän siirtymisensä työelämään tai jatko-opintoihin toteutuu opintojen jälkeen mahdollisimman sujuvasti.
4) Ammatillisissa oppilaitoksissa on käytössä toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja, jotka on levitetty osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria ja arkea. Toimintamallit on kehitetty moniammatillisena yhteistyönä ja ovat siten linkitettävissä osaksi alueellista nuorten hyvinvointiohjelmaa.
5) Ammatillisten oppilaitosten henkilöstön osaaminen on lisääntynyt siten, että he tunnistavat opiskelijan tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti. Opettajat ja muu henkilöstö osaavat toimia tilanteissa, joissa opiskelijalla on opiskelukykyyn ja oppimiseen tai yleiseen toimintakykyyn liittyviä ongelmia. He ovat tietoisia, mitä toimijuudella tarkoitetaan ja miten sen puuttuminen näyttäytyy opiskelijan elämässä. Heillä on valmiudet, osaamista ja työkaluja suunnitella ja tarjota opiskelijan tarvitsemaa tukea sekä yksilöllisinä palveluina että yleisesti opetuksessa ja ohjauksessa (opetus- ja ohjausmenetelmien parantuminen).
6) Ammatillisissa oppilaitoksissa on kehitetty joustavia tapoja suoriutua opinnoista siten, että opiskelijan yksilöllinen tilanne ja erityisen tuen tarpeet on otettu huomioon ja esteettömyys oppimisprosessin aikana on varmistettu.
7) Opiskelijoiden osaamisen kehittämissuunnitelmat laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa ja pohditaan samalla, minkälaisia tavoitteita hän haluaa asettaa opinnoilleen ja työuralleen. Oppimisprosessiin on sisällytetty läpäisevänä teemana urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen kehittyminen. Oppilaitoksessa on kehitetty toimintamallit, joiden avulla varmistetaan edellä mainittujen taitojen harjoittelu ja urasuunnittelun pohdinta opintojen aikana. Näitä toimintamalleja on kehitetty yhdessä työelämän kanssa.

Hankkeen tuloksena syntyy palvelutarpeen arviointiväline sekä dokumentaatioväline toimenpiteiden kirjaamista ja vaikuttavuuden arviointia varten. Hankkeen aikana kehitetään toimintamalleja, joiden avulla opiskelijoiden opiskelut etenevät ja opintojen keskeytyminen vähenee sekä siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään sujuvoituu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat ammatillisten oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö sekä oppilaitoksen ulkopuoliset asiantuntijat ja työelämän edustajat, joiden kanssa opiskelijoiden asioissa tehdään yhteistyötä. Lisäksi mukana hanketyössä ovat opiskelijoiden edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke vaikuttaa välillisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoihin. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden opinnot etenevät ja siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään on sujuvaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 506 017

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 486 753

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 674 692

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 649 007

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 640

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Alustavaa selvitystä on tehty. Tutustuttu tilastoihin ja tutkimuksiin, joissa on selvitetty miesten ja naisten opintojen etenemisestä ja siirtymien onnistumisesta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on sellaisia aloja, joiden opiskelijoista miesten ja naisten osuudet eivät jakaudu tasan. Hankkeen vaikuttavuus tulee olemaan naisiin suurempi kuin keskimäärin. Hankkeen arvioinnissa tutkitaan jatkuvasti toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä miehiin että naisiin, jolloin tullaan tietoisiksi siitä, mitkä asiat ovat sukupuolisidonnaisia. Tällöin nämä seikat voidaan paremmin huomioida kehittämistoimenpiteissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteenna on yhdenvertaisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeen viestinnässä käytetään sähköisiä välineitä. Tällä tavoin pyritään vähentämään paperin ja muun materiaalin kulutusta. Noudatetaan Green Office -periaatteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen välttämättömissä matkoissa pyritään käyttämään julkisia liikennevälineitä. Lisäksi osa kokouksista hoidetaan virtuaalisesti, jolloin ympäristöä rasittava matkustaminen vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta ei tämän hankkeen osalta voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Jossain määrin tunnistettavat vaikutukset on todettu edellisessä kohdassa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Materiaalin tuotannossa huomioidaan Green Office -periaatteet ja käytetään mahdollisimman paljon sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 4
Hankkeen toiminnoilla tuetaan kestävää taloutta ja paikallista elinkeinorakennetta vastaamaan entistä paremmin alueellisiin osaamistarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palvelujen eli koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Videoneuvottelut ja sosiaalinen media
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hankkeessa saadut tulokset edistävät yksilöiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeessa saatujen tulosten ansiosta tasa-arvo lisääntyy yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeessa saatujen tulosten ansiosta yhdenvertaisuus lisääntyy yhteiskunnassa.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriset tekijät ja hankkeen myötä moninaisuuden hyväksyminen lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 2 4
Yksilön lisääntyvä osaaminen (opettajat, ohjaushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat) vaikuttaa siihen, että ihmiset omassa työssään ottavat ympäristöasioita huomioon.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Resilienssi ja tulevaisuususko RETU -hankkeessa (2018-2020) keskityttiin tunnistamaan, mitkä tekijät haittaavat opiskelijoiden opiskelukykyä ja motivaatiota suunnitella jatko-opintojaan ja työuraansa. Tavoitteena oli kehittää palvelutarpeen arviointiväline, jonka avulla edellä mainitut haittaavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintaa sekä opetus-, ohjaus- ja muun henkilöstön valmiuksia ja osaamista siten, että opiskelija saa oikea-aikaista ja kohdennettua ohjausta ja tukea. Resilienssi ja tulevaisuususko -hankkeen tarkoituksena on kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintamalleja ja ohjausprosesseja. Tavoitteeseen haettiin ratkaisua vahvistamalla oppilaitosten henkilöstön ja yhteistyötahojen osaamista ja yhteistyön muotoja.
Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa kehitettiin digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR (https://crear.fi/). Se on tarkoitettu varhaisen tunnistamisen työvälineeksi ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuollon asiantuntijoille sekä muille tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ammattilaisille. Palvelutarpeen arviointivälineen käyttöä pilotoitiin lukuvuonna 2019–2020 kahdeksassa ammatillisessa oppilaitoksessa. Pilotoinnin aikana kehitettiin ohjaus- ja tukiprosesseja sekä yhteistyömalleja, joiden avulla opiskelijoille voidaan tarjota oikea-aikaisia ja kohdennettuja palveluja. Oppilaitoksissa tunnistettiin tilanteita, joissa voitiin hyödyntää palvelutarpeen arviointivälinettä varhaisen tunnistamisen apuna. CREAR:n käyttö integroitiin osaksi HOKS-prosesseja, jolloin mahdollistui opiskelijoiden tilanteen systemaattinen seuraaminen ja palvelutarpeen tunnistaminen.
Hankkeessa tuotettiin materiaaleja oppilaitosten ohjaustyön tueksi. Oppilaitoksille tarkoitettu koulutuspaketti avattiin TAMK:n Moodle-ympäristössä (https://moodle.amk.fi/course/view.php?id=394). Hankkeessa valmisteltiin yhteistyössä käsikirja CREAR:n käyttöönoton tueksi (http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-593-1). Lisäksi TAMK ja Laurea tuottivat yhteistyössä materiaalia ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevien opettajien tueksi.
Hankkeen kotisivuille tuotettiin materiaaleja oppilaitosten henkilöstön työn tueksi.

RETU-hankkeessa kehitetty CREAR on otettu käyttöön useissa hankkeessa mukana olleissa oppilaitoksissa. Hanketyön loppuvaiheen levittämistyön aikana CREAR:sta kerrottiin webinaareissa ja artikkeleissa, minkä ansioista sen käyttö on laajentunut eri oppilaitosmuotoihin ja organisaatioihin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä mm. puolustusvoimien ja työttömiä työnhakijoita ohjaavien asiantuntijoiden kanssa.