|
|
|
Hankekoodi: S21433
Hankkeen nimi: Resilienssi ja tulevaisuususko (RETU)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: (09) 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Kasurinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.kasurinen(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 406453070
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lähtökohtana hankkeessa on tunnistaa, mitkä tekijät haittaavat opiskelijoiden opiskelukykyä ja motivaatiota suunnitella tulevaisuuttaan sekä auttaa opettajia ja ohjaustyötä tekeviä puuttumaan ajoissa opintojen etenemiseen vaikuttaviin seikkoihin. Psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn tai toimijuuteen liittyvät ongelmat jäävät helposti piiloon, ellei opettajalla tai ohjaajalle ole keinoja tunnistaa niitä. TOTEEMI-hankkeen tutkimuksen tuloksena syntyi kysymyspatteristo eli kriteeristö, joka on tarkoitettu opettajien ja ohjaajien käyttöön. Tässä Resilienssi ja tulevaisuususko -hankkeessa kriteeristöstä rakennetaan digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline, jota opettajat, ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö voivat hyödyntää työssään.
TOTEEMI-hankkeessa tehty tutkimus ja sen perusteella kehitettävä palvelutarpeen arviointiväline eroaa aiemmista siitä syystä, että sen avulla opiskelijoiden tilannetta voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline antaa tuloksena tiedon, onko opiskelijan tilanteessa jotain hälyttävää opiskelukyvyn, toimijuuden tai toimintakyvyn tai urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen suhteen. Monet aiemmin kehitetyt arviointivälineet keskittyvät yksittäisiin osa-alueisiin: joko osaamiseen tai hyvinvointiin tai päätöksentekokykyyn. Tässä hankkeessa digitaalisen palvelutarpeen arviointivälineen avulla tunnistetaan opintojen etenemiseen (opiskelukyky, toimijuus ja toimintakyky) sekä jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä (urasuunnittelu- ja työllistymistaidot), jotka ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Kokonaistavoite:
Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintaa sekä opetus-, ohjaus- ja muun henkilöstön valmiuksia ja osaamista siten, että varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoin varmistetaan opiskelijoiden opintojen eteneminen, keskeyttämisen väheneminen sekä siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään mahdollisimman jouhevasti.
Osatavoitteet:
1) Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevät opettajat, ohjaajat ja muu henkilöstö tunnistavat varhaisessa vaiheessa opiskelijan opiskelua haittaavia tekijöitä sekä pystyvät arvioimaan ja kohdentamaan tuen tarpeen oikein.
2) Ammatillisissa ja muiden kouluasteiden oppilaitoksissa on jatkossa käytössään palvelutarpeen ja tuen tarpeen arviointiväline, jota on mahdollista hyödyntää myös toiminnan vaikuttavuuden arviointivälineenä.
3) Kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja tukea tarpeensa mukaan siten, että heidän siirtymisensä työelämään tai jatko-opintoihin toteutuu opintojen jälkeen mahdollisimman sujuvasti.
4) Ammatillisissa oppilaitoksissa on käytössä toimintamalleja, menetelmiä ja työkaluja, jotka on levitetty osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria ja arkea. Toimintamallit on kehitetty moniammatillisena yhteistyönä ja ovat siten linkitettävissä osaksi alueellista nuorten hyvinvointiohjelmaa.
5) Ammatillisten oppilaitosten henkilöstön osaaminen on lisääntynyt siten, että he tunnistavat opiskelijan tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti. Opettajat ja muu henkilöstö osaavat toimia tilanteissa, joissa opiskelijalla on opiskelukykyyn ja oppimiseen tai yleiseen toimintakykyyn liittyviä ongelmia. He ovat tietoisia, mitä toimijuudella tarkoitetaan ja miten sen puuttuminen näyttäytyy opiskelijan elämässä. Heillä on valmiudet, osaamista ja työkaluja suunnitella ja tarjota opiskelijan tarvitsemaa tukea sekä yksilöllisinä palveluina että yleisesti opetuksessa ja ohjauksessa (opetus- ja ohjausmenetelmien parantuminen).
6) Ammatillisissa oppilaitoksissa on kehitetty joustavia tapoja suoriutua opinnoista siten, että opiskelijan yksilöllinen tilanne ja erityisen tuen tarpeet on otettu huomioon ja esteettömyys oppimisprosessin aikana on varmistettu.
7) Opiskelijoiden osaamisen kehittämissuunnitelmat laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa ja pohditaan samalla, minkälaisia tavoitteita hän haluaa asettaa opinnoilleen ja työuralleen. Oppimisprosessiin on sisällytetty läpäisevänä teemana urasuunnittelu- ja työllistymistaitojen kehittyminen. Oppilaitoksessa on kehitetty toimintamallit, joiden avulla varmistetaan edellä mainittujen taitojen harjoittelu ja urasuunnittelun pohdinta opintojen aikana. Näitä toimintamalleja on kehitetty yhdessä työelämän kanssa.
Hankkeen tuloksena syntyy palvelutarpeen arviointiväline sekä dokumentaatioväline toimenpiteiden kirjaamista ja vaikuttavuuden arviointia varten. Hankkeen aikana kehitetään toimintamalleja, joiden avulla opiskelijoiden opiskelut etenevät ja opintojen keskeytyminen vähenee sekä siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään sujuvoituu.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat ammatillisten oppilaitosten opettajat, opinto-ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö sekä oppilaitoksen ulkopuoliset asiantuntijat ja työelämän edustajat, joiden kanssa opiskelijoiden asioissa tehdään yhteistyötä. Lisäksi mukana hanketyössä ovat opiskelijoiden edustajat.
Hanke vaikuttaa välillisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoihin. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden opinnot etenevät ja siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään on sujuvaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 506 017
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 486 753
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 674 692
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 649 007
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 640
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen viestinnässä käytetään sähköisiä välineitä. Tällä tavoin pyritään vähentämään paperin ja muun materiaalin kulutusta. Noudatetaan Green Office -periaatteita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeen välttämättömissä matkoissa pyritään käyttämään julkisia liikennevälineitä. Lisäksi osa kokouksista hoidetaan virtuaalisesti, jolloin ympäristöä rasittava matkustaminen vähenee. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta ei tämän hankkeen osalta voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. Jossain määrin tunnistettavat vaikutukset on todettu edellisessä kohdassa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Tässä kohdassa ei voida osoittaa välittömiä tai välillisiä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Materiaalin tuotannossa huomioidaan Green Office -periaatteet ja käytetään mahdollisimman paljon sähköistä viestintää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 4 |
| Hankkeen toiminnoilla tuetaan kestävää taloutta ja paikallista elinkeinorakennetta vastaamaan entistä paremmin alueellisiin osaamistarpeisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
| Hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palvelujen eli koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Videoneuvottelut ja sosiaalinen media | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 5 |
| Hankkeessa saadut tulokset edistävät yksilöiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 8 |
| Hankkeessa saatujen tulosten ansiosta tasa-arvo lisääntyy yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeessa saatujen tulosten ansiosta yhdenvertaisuus lisääntyy yhteiskunnassa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuuriset tekijät ja hankkeen myötä moninaisuuden hyväksyminen lisääntyy. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 4 |
| Yksilön lisääntyvä osaaminen (opettajat, ohjaushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat) vaikuttaa siihen, että ihmiset omassa työssään ottavat ympäristöasioita huomioon. | ||
Resilienssi ja tulevaisuususko RETU -hankkeessa (2018-2020) keskityttiin tunnistamaan, mitkä tekijät haittaavat opiskelijoiden opiskelukykyä ja motivaatiota suunnitella jatko-opintojaan ja työuraansa. Tavoitteena oli kehittää palvelutarpeen arviointiväline, jonka avulla edellä mainitut haittaavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintaa sekä opetus-, ohjaus- ja muun henkilöstön valmiuksia ja osaamista siten, että opiskelija saa oikea-aikaista ja kohdennettua ohjausta ja tukea. Resilienssi ja tulevaisuususko -hankkeen tarkoituksena on kehittää ammatillisten oppilaitosten toimintamalleja ja ohjausprosesseja. Tavoitteeseen haettiin ratkaisua vahvistamalla oppilaitosten henkilöstön ja yhteistyötahojen osaamista ja yhteistyön muotoja.
Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa kehitettiin digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR (https://crear.fi/). Se on tarkoitettu varhaisen tunnistamisen työvälineeksi ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuollon asiantuntijoille sekä muille tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ammattilaisille. Palvelutarpeen arviointivälineen käyttöä pilotoitiin lukuvuonna 2019–2020 kahdeksassa ammatillisessa oppilaitoksessa. Pilotoinnin aikana kehitettiin ohjaus- ja tukiprosesseja sekä yhteistyömalleja, joiden avulla opiskelijoille voidaan tarjota oikea-aikaisia ja kohdennettuja palveluja. Oppilaitoksissa tunnistettiin tilanteita, joissa voitiin hyödyntää palvelutarpeen arviointivälinettä varhaisen tunnistamisen apuna. CREAR:n käyttö integroitiin osaksi HOKS-prosesseja, jolloin mahdollistui opiskelijoiden tilanteen systemaattinen seuraaminen ja palvelutarpeen tunnistaminen.
Hankkeessa tuotettiin materiaaleja oppilaitosten ohjaustyön tueksi. Oppilaitoksille tarkoitettu koulutuspaketti avattiin TAMK:n Moodle-ympäristössä (https://moodle.amk.fi/course/view.php?id=394). Hankkeessa valmisteltiin yhteistyössä käsikirja CREAR:n käyttöönoton tueksi (http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-593-1). Lisäksi TAMK ja Laurea tuottivat yhteistyössä materiaalia ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevien opettajien tueksi.
Hankkeen kotisivuille tuotettiin materiaaleja oppilaitosten henkilöstön työn tueksi.
RETU-hankkeessa kehitetty CREAR on otettu käyttöön useissa hankkeessa mukana olleissa oppilaitoksissa. Hanketyön loppuvaiheen levittämistyön aikana CREAR:sta kerrottiin webinaareissa ja artikkeleissa, minkä ansioista sen käyttö on laajentunut eri oppilaitosmuotoihin ja organisaatioihin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä mm. puolustusvoimien ja työttömiä työnhakijoita ohjaavien asiantuntijoiden kanssa.