|
|
|
Hankekoodi: S21439
Hankkeen nimi: SKAALA - Skaalautuvilla koulutusmalleilla aitoa arvoa liiketoimintaan ja ammattilaisille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 36
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: https://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Neea Similä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: neea.simila(at)lab.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 505 265923
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomalaisen osaamisen uudistumisen tarve on todettu useissa strategioissa niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Osaamisen uudistamisessa korkeakouluilla ja niiden tuottamalla koulutuksella nähdään olevan merkittävä rooli. Osaamistason mittauksen ja koulutuksen laadun analysointi osoittaa, että Suomessa on kiistatta onnistuttu laadukkaan koulutuksen tuottamisessa, mutta toistaiseksi kyvystä uudistua on vain vähän näyttöä.
Suomen talouden kehitys on yhä edelleen kiinni perinteisen teollisuuden ja sitä tukevien teknologioiden kilpailukyvystä. Perinteinen tekniikan alan osaaminen on keskittynyt insinööritaidon kehittämiseen ja sitä kautta syntyvien tuotannollisten ja toiminnallisten innovaatioiden kehittämiseen markkinoille. Globaalin kilpailun aikakautta on eletty jo 30 vuotta. Koulutuksen rakenteet, suurin osa kouluttavista organisaatioista ja sitä kautta kouluttamiseen liittyvistä oletuksista perustuu tuon ajanjakson alkupään ratkaisuihin, jotka vastaavat enää vain osittain yrityselämän vaatimuksiin. Perinteinen korkeakoulutuksen rakenne tukee parhaiten hitaasti kehittyviä muutoksia. Kasvavaan tietyn alan tarpeeseen pystytään vastamaan olennaisesti hitaammin kuin mitä taantuvia tarpeita leikataan. Tietotekniikan koulutuksen aaltoliike on hyvä esimerkki tästä 2000-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Yritysten tarpeisiin vastaaminen tuottaa useimmiten ratkaisuja, joita voidaan toistaa kertaluonteisesti vain lyhyellä ajanjaksolla. Pysyvää, pidempiä aikaista ja molemmin puolin kannattavaa koulutusmallia muuttuviin tarpeisiin ei ole toistaiseksi pystytty luomaan. Tähän on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat korkeakoulujen oman talouden perustuminen määrällisiin suoritteisiin (op) ja tutkintoihin. Nopea koulutusvaste on jätetty kouluttavien konsulttiyritysten vastuulle. Heiltä puolestaan puuttuu kyky ja motivaatio rakentaa pitkäkestoisia koulutusyhteenliittymiä.
Skaala-hankkeessa kehitetään toisen kehitysvaiheen koulutusmallia, jota hyödyntämällä yksittäiset yritykset voivat saada käyttöönsä uutta osaamista edistäviä koulutussisältöjä riippumatta yrityksen sijainnista Suomessa. Koulutuksen toteuttamisen ytimessä on viiden ammattikorkeakoulun ja yhden yliopiston muodostama verkostomaisesti toimiva korkeakoulutuksen muoto, joka pystyy vastaamaan kone,- metalli,- sähkö,- energia-, prosessi-, teknologia- ja ohjelmistoteollisuuden osaamisen uudistamiseen ripeästi, tarkasti ja laadukkaasti.
Skaala-hankkeessa keskitytään tuottamaan lisää osaamista aiemmin suoritettujen tutkintojen täydennykseksi ja osaamisen uudistamiseksi. Tässä hankkeessa myös vältetään nykyisten yritysyhteistyömallien suurimmat kompastuskivet: liian laaja koulutus suhteessa tarpeeseen ja liian pintapuolinen oppimisen analysointi sekä arviointi. Liian laajan koulutussisällön vastapainoksi Skaala-hankkeessa keskitytään rajaamaan ja kuvaamaan tarpeet yhteistyössä yritysten ja mukana olevan kouluttajaverkoston yhteistyönä. Näin koulutukset ovat kestoltaan, laajuudelta ja kustannuksiltaan kestävällä tasolla. Oppimisen osalta puolestaan huomioidaan paremmin subjektiivinen oppimiskokemus eli hyöty, jonka yksilöt koulutuksesta saavat sekä keinot, jolla niitä voidaan arvioida.
Skaala-hankkeen tulokset hyödyttävät positiivisen rakennemuutoksen yrityksiä valituilla teollisuuden aloilla, joissa tällaisesta mallille katsotaan olevan eniten tarvetta. Skaala-hankkeen lopputuloksen, koulutusmallin, ei ole tarkoitus vastata yleisiin ja kaikille toimialoille sopiviin tarpeisiin, vaan rajauksen on erityisesti vientiteollisuuden yritykset sekä niihin tiivisti liittyvä ohjelmisto- ja tietoliikennealan yritykset.
Hankkeen toteutetaan yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Lahden ammattikorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun, Centria ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke toteutetaan 1.8.2018-31.12.2020 välisenä aikana.
Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat työelämässä olevat, alaa vaihtavat, uusia työelämähaasteita etsivät tai muutoin uutta osaamista tarvitsevat henkilöt, joiden osaamisella voidaan edesauttaa kasvu- ja rakennemuutosalojen yritysten kehittymiseen ja kansainvälistymiseen. Erityisesti kohteena ovat sellaiset ihmiset, joilla on jo joko aiemman tutkinnon tai työkokemuksen tai näiden yhdistelmän kautta perusosaaminen, jonka päälle uutta osaamista rakennetaan.
Kohderyhmään kuuluvat myös sellaiset työelämään kesken opintojen siirtyneet henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoaan loppuun. Erityisesti korkeasuhdanteen aikana tämä kohderyhmä on tärkeä ketterän täydentävän osaamisen kohteena, jota kautta voidaan myös nopeuttaa tutkintojen loppuun suorittamista.
Hankkeen pariin haetaan näistä kohderyhmistä sellaisia henkilöitä, joiden kautta osaamistarpeet yrityksissä kiinnittyvät myös ihmisten henkilökohtaisiin kehittymistarpeisiin. Lisäksi näin saadaan osaamiskartoitukseen yritystason lisäksi henkilötasoinen näkemys.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat osaamistarpeita omaavat yritykset. Kohdejoukko on rajattu koskemaan vain aloja, joissa on selkeää halua ja vaatimuksia toteuttaa kouluttautuminen eri tavalla:
A) Konepajateollisuus, ratkaisujen tuottaminen uusille asiakasryhmille, oman yritysprofiilin radikaali muutos.
a. Erityispiirteenä suhdanneherkkä kasvu
b. Henkilöstön ikääntyminen (uudistumistarve)
c. Koulutustarpeiden esiin nostaminen useiden vuosien tauon jälkeen.
B) Metalliteollisuus, erityisesti uudet teknologiat ja yritykset, joilla on tarve ottaa selkeitä kehityshyppyjä.
a. Uudet valmistusteknologiat
b. Uudet teknologiaratkaisut
c. Uudet asiakasryhmät
d. Kasvun käynnistyminen lähtee 2-3 onnistuneesta isosta kaupasta, koulutustarpeeseen pystyttävä reagoimaan lähes ”yön yli”-tilanteessa
C) Sähkö- ja energiateknologiayritykset sekä energiateollisuuden asiakasyritykset, joissa uuden teknologian käyttöönotto on edellytyksenä kilpailukyvylle, teknologiatoimittajilla myös uusille markkinoille pääsy.
a. Erityisesti kestävät energiaratkaisut teollisuudessa, liikenteessä ja rakentamisessa.
b. Ammattikorkeakoulutasoisen osaamisen ja yliopistotasoisen osaamisen ero iso, mutta yrityksissä on tarve mahdollistaa hybridejä
osaamisprofiileja yksilöille.
c. Suunnitteluosaamiseen tarvitaan merkittävästi uutta osaamista ja näkemystä myös vaiheessa, jossa kasvua ei vielä ole (kaupat voittamatta).
D) Prosessiteollisuus, perushaasteena pysähdyksissä ollut koulutustoiminta ja osaamisen uudistuminen, johon on herätty vasta 2015 jälkeisenä aikana.
a. Merkittäviä osaamisen uudistamisia liittyen uusiin teknologioihin.
b. Osaamisen parasta ennen-päiväykset mennet (viesti yrityksistä)
c. Osaamisen päivittyminen edellytys olemassa ololle – perusprosessien tasolla halvemmat kilpailijat menevät ohi ilman erikoistumista.
d. Laite- ja suunnitteluosaaminen merkittävässä uudistamisen tarpeessa.
E) Teknologia- ja ohjelmistoteollisuus
a. Teknologiateollisuus kattaa tässä yhteydessä uudelleen nousevan komponentti- ja alihankintatoiminnan yli toimialarajojen.
b. Teknologiateollisuus on tässä yhteydessä niputettu yhteen ohjelmistoteollisuuden kanssa, koska merkittävä osa uusista tehtävistä edellyttää
insinööripohjaista teknologiatuntemusta yhdistettynä ohjelmisto- ja tiedonhallintaosaamiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 704 714
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 674 889
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 892 429
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 854 659
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 100
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys ekologisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys ekologisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys ekologisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys taloudellisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys taloudellisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 3 |
| Välitön vaikutus: yritysten toimintaedellytykset paranevat Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys taloudellisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys taloudellisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta ymmärrys taloudellisen kestävyyden näkökulmista lisääntyy. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Välillinen vaikutus: kasvaneen osaamisen kautta yrityksissä työskentelevä henkilöstö voi ja jaksaa paremmin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Välillinen vaikutus: naisille avautuu uusia mahdollisuuksia osallistua pääsääntöisesti miesvaltaisille aloille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Suomalaisen osaamisen uudistumisen tarve on todettu useissa strategioissa niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Osaamisen uudistamisessa korkeakouluilla ja niiden tuottamalla koulutuksella nähdään olevan merkittävä rooli, mutta perinteinen korkeakoulutuksen rakenne on tukenut parhaiten hitaasti kehittyviä muutoksia, joten kehitystä on suunnattava joustavampiin koulutusmuotoihin. SKAALA-hankkeessa keskityttiin positiivisen rakennemuutoksen pk-yrityksien tarpeisiin ja yrityksien nopeisiin koulutustarpeisiin vastaamiseen joustavasti ja ketterästi kestävät ratkaisut huomioiden. Mukana hankkeessa olivat LAB-ammattikorkeakoulu, LUT yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Centria ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.
Hankkeessa kehitettiin koulutusmalli, jota hyödyntämällä yritykset voivat saada käyttöönsä uutta osaamista edistäviä koulutussisältöjä riippumatta yrityksen sijainnista Suomessa. Koulutuksen toteuttajana voi olla yksi tai useampi korkeakoulu korkeakouluverkostosta, jolloin pystytään vastaamaan laajasti eri kohderyhmänä olleiden teollisuudenalojen, kuten kone-, metalli-, sähkö-, energia-, prosessi-, teknologia- ja ohjelmistoteollisuus, toimivien yritysten koulutustarpeisiin. Verkostomaista koulutusmallia käyttäen yrityksen tarpeeseen voi vastata se korkeakoulu, jolla on parhaat valmiudet koulutus sillä hetkellä järjestää.
Osana korkeakoulujen yhteisen koulutusmallin suunnittelua kartoitettiin kohderyhmään kuuluvien kasvualojen pk-yritysten tarpeet ja suunniteltiin sekä toteutettiin verkoston tarjoamat koulutukset tarvekartoituksen perusteella. Yrityshaastatteluita tehtiin yli 90 ja lyhyitä koulutuksia suunniteltiin 40 ja haasteellisista ajoista huolimatta 35 koulutusta saatiin pilotoitua. Koulutuksien aiheet olivat liiketalouden ja tekniikan aloilta. Koulutuksissa pilotoitiin useita eri koulutusmalleja, kuten lähi-, etä- ja hybridikoulutusta. Kussakin mallissa oli omat vahvuudet ja heikkoudet. Pilottien perusteella hybridimalli osoittautui haastavimmaksi saada tiiviisti mukaan sekä paikallaolijat että verkon päässä olevat. Lähikoulutuksessa keskustelu oli hedelmällisintä, mutta taas etäkoulutus mahdollisti sijaintiriippumattoman osallistumisen. Lisäksi osassa koulutuksia päästiin pilotoimaan osatavoitteena suunniteltua uudenlaista opinnollistamismallia, jossa lyhyillä koulutuksilla hankittu osaaminen täydennetään työssä hankitulla osaamisella.
Hankkeen kokemuksista julkaistiin ”Käsikirja verkostomallisten koulutusten kehittäjille”, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat toteuttaa jatkuvan oppimisen koulutuksia verkostossa muiden toimijoiden kanssa. Käsikirja on suunnattu sekä korkeakoulujen opettajille ja asiantuntijoille, että koulutusyrityksille. Käsikirjassa käydään läpi koulutusverkoston kaikki osa-alueet koulutusmalleista opinnollistamiseen ja palveluprosessiin. Käsikirja löytyy digitaalisesti SKAALA-hankkeen nettisivuilta (www.skaala-koulutukset.fi). Samalta sivustolta löytyy myös hankkeessa toteutettu ”Koulutusmallien kehittämishankkeiden arviointiselvitys”, jossa arvioidaan kahdentoista kehittämishankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta.