Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21442

Hankkeen nimi: HARKKA - Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: PL 222

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Tervaskanto-Mäentausta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.tervaskanto-maentausta(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3596192

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

LAB ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, 2553600-4
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen sekä Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköt, 0245895-5
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5
Lapin yliopisto, 0292800-5
Savonia ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on harjoitteluympäristöjä ja-käytäntöjä kehittämällä varmistaa opiskelijoiden sujuva siirtyminen työelämään sekä riittävä harjoittelu terveysalalla vaadittavaan potilasturvalliseen ja ammatilliseen osaamiseen kehittyvässä palvelujärjestelmässä. Väestön terveys- ja hyvinvointitarpeet muuttuvat esim. väestörakenteen ja elintapasairauksien myötä. Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle ja palvelujärjestelmälle. Korkeakoulujen tulee varmistaa koulutuksen laatu ja osaamisvaatimukset varmistamalla riittävät harjoittelumahdollisuudet maan laajuisesti opiskelijoiden sujuvaan opiskeluun ja siirtymiseen työelämään. Alueelliset erot ihmisten olosuhteissa ja palvelujen tarjonnassa edellyttävät, että projekti toteutetaan kansallisena ja saavutetaan toimintamalli, joka kattaa maan eri osat. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä tulee kehittää ja luoda uusia toimintamalleja varmistamaan laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia taitoja.

Hankkeen tavoitteena on laajentaa mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia harjoitteluympäristöjä opintojen ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi. Työssäkäynnin opinnollistaminen sekä erilaiset autenttiset, digitaaliset ja teknologiatuetut ympäristöt tarjoavat aiempaa joustavamman tavan harjoitteluun ja osaamisvaatimusten saavuttamiseen sekä opintojen etenemisen säätelyyn. Erilaisia harjoitteluympäristöjä auditoidaan ja arvioidaan, innovoidaan ja kokeillaan etäharjoittelun mahdollisuuksia. Harjoittelun painopistettä siirretään sote-uudistuksen mukaisesti peruspalveluiden vahvistamiseen. Moniammatillisten tiimitaitojen harjoittelua ja harjoittelun ohjauskäytäntöjä kehitetään yhdessä korkeakoulujen eri tutkinto-ohjelmien ja palvelun tuottajien kesken.

Keskeisenä tuloksena syntyy osuvia harjoitteluympäristöjä mahdollistamaan terveysalan opiskelijoiden viiveetön valmistuminen ammattiin ja sujuva siirtymisen työelämään. Suomeen muodostuu valtakunnallisesti tasalaatuinen koulutusmalli, joka käsittää harjoittelun erilaisissa harjoitteluympäristöissä sekä uusissa digitaalisissa etäpalveluihin pohjautuvassa harjoittelussa. Harjoittelua laajennetaan uusiin palvelujärjestelmän toimintaympäristöihin mahdollistamaan laadukas terveysalan koulutus ja osaaminen tulevaisuuden asiakkaiden ja palvelujärjestelmän tarpeisiin. Yhteistyössä syntyvät yhdenmukaiset toimintatavat opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen.

Hankkeessa tiivistetään yhteistyötä korkeakoulujen ja uudistuvan asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kanssa. Hankkeen osatoteuttajat muodostuvat edustavasta joukosta ammattikorkeakouluja eri puolilta Suomea, sekä kahdesta yliopistosta. Yhteistyössä kehitetään koko maata koskeva toimintamalli terveysalan opiskelijoiden kliinisten ja moniammatillisten taitojen harjoitteluun erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki kansalliset ja myös kansainväliset terveysalan korkeakoulut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on terveysalan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat korkeakouluopiskelijat. Hankkeen kohderyhmänä ovat opettajat, harjoittelun ohjaajat ja työelämän ammattilaiset. Harjoittelussa keskeisenä tavoitteena on oppia työelämässä tarvittavia moniammatillisia tiimityötaitoja, joten kohteena on myös moniammatilliset hoitotiimit erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on tiivistää ja kehittää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työelämän palveluntuottajien kesken.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Uudistuvan palveluympäristön yritykset, organisaatiot ja järjestöt muodostavat myös tärkeän välillisen kohderyhmän. Syntyvät sote maakunnat harjoittelukenttänä tulevat muodostamaan keskeisen välillisen kohderyhmän. Hanke koskettaa myös välillisesti kaikkia asiakkaita ja toimijoita nykyisissä ja uudistuvissa harjoitteluympäristöissä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 720 690

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 307 294

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 188 566

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 120

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 650

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteutuskumppaneina on terveysalan koulutusta tarjoavia korkeakouluja. Sukupuolijakauma vaihtelee jonkin verran koulutusohjelmittain. Kaikissa koulutusohjelmissa enemmistö opiskelijoista on kuitenkin naisia. Lääketieteen koulutuksessa jakauma on hieman tasaisempi naisten ja miesten suhteen. Sukupuolijakaumaa korkeakoulujen opiskelijoista ja työntekijöistä seurataan vuosittain.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Välillisesti hanke liittyy myös sukupuolinäkökulmaan. Terveysalan on naisvaltainen. Koko alan merkitys tulevaisuuden yhteiskunnassa tulee korostumaan. Alalle ennustetaan työvoimapulaa väestörakenteen muuttuessa. Naisvaltaisen alan koulutus ja asema yhteiskunnassa tulee tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Korkeakouluissa toimii kestavän kehityksen työryhmiä, jotka systemaattisesti seuraavat ja arvioivat toimintaa kestävän kehityksen näkökulmalta (esim. paperin käyttö, jätemäärät ym.). Digitaaliset oppimisympäristöt vähentävät ympäristöpäästöjä ja tukevat siten kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Digitaaliset ympäristöt vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Terveysalan palveluissa ja koulutuksessa syntyy biologisia jätteitä. Korkeakoulut kierrättävät jätteitä ja noudattavat yleisiä ohjaita biologisten jätteiden suhteen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 2
Sähköiset työskentely ympäristöt ja digitalisaatio vähentävät erityisesti paperijätteen syntyä korkeakouluissa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Vaikutus välillistä riippuen energialähteistä ym.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Uudistuvlla sote-palvelujärjestelmällä voidaan tehostaa ihmisten hoitoa yhteistyöllä ja kohdennetuilla palveluilla. Yhteistyö harjoittelun toteuttamissa on olennaisen osa riittävän työvoiman tuottamisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Palvelut ovat aineettomia tuotteita jota terveysala pääasiassa tuottaa.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Etäpalvelut tulevat lisääntymään edelleen samoin etäopiskelu. Ympäristöpäästöjen kannalta ne edistävät esteetöntä osallistumista opiskeluun. Opiskelijat valmistuvat ajallaan ja siirtyvät joustavasti työelämään.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke liittyy terveys-ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen menossa olevan uudistuksen suuntaisesti. Osaava työvoima ja kehittävät palvleut mahdollistavat kestävyyttä yhdenvertaisuutta palveluihin myös tulevaisuudessa
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Kehittämällä joustavia harjoittelu ja opiskelumahdollisuuksia lisätään opiskleijoiden tapa-arvoisia mahdollisuuksia työllistyä. Kehittyvät palvelut ja niiden tasa-arvoinen saatavuus edellyttää koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeessa on edustettuna korkeakouluja Suomen eri alueilta. Kehittämistyön tuloksia voidaan räätälöidä erilaisten alueiden ja ihmisten tarpeisiin tasa-arvoisesti
Kulttuuriympäristö 5 5
Kts. ed.
Ympäristöosaaminen 8 8
Korkeakouluissa ympäristöosaaminen ja kestävä kehitys ovat yhteisiä painopistealueita. Ympäristöosaaminen integroituu myös opiskelijoiden harjoitteluun.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-