Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21443

Hankkeen nimi: Mentoring NEETs. Generational Intelligent Mentoring of NEET Young

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: PL 68 (Patteristonkatu 3 D)

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Poikolainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.poikolainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8832

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on sukupolviälykkään mentorointimallin kehittäminen Nuorten työpajatoimintaan ja muihin nuorten palveluihin yhteistyössä kansainvälisen yhteistyöverkoston (3 maata: Suomi, Puola, Bulgaria) kanssa. Mentorointimalli kehitetään sellaiseksi, että sitä voidaan soveltaa erilaisissa ja eri tyyppisissä nuorten palvelumalleissa. Yleisenä tavoitteena on tehostaa eurooppalaisten NEET-nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Sukupolviälykkään NEET-nuorten mentorointimallin avulla pyritään tavoittamaan ja tukemaan niitä nuoria, jotka eivät voi nykyisin hyödyntää täysimääräisesti nuorten palveluja. Mentorointimallin tavoitteena on toimia yhtenä potentiaalisena työkaluna NEET-nuorten työllistymisen ja koulutukseen hakeutumisen apuna. Mentorointisuhteen olleessa dialoginen, myös mentorille koituu hyötyä mentorointimalliin osallistumisesta. Hankkeessa tavoitellaan myös mentorin hyvinvoinnin tukemista, sillä suhteen dialogisuudella on vaikutusta aktorin (NEET-nuoren) lisäksi mentoriin.

Aiemmin elämänkulussa sukupolvelta toiselle siirtynyt kulttuurinen perimätieto on nykyisin hajautunutta, eikä yhtenäisiä käsityksiä hyvinvointia tukevista elämäntavoista (koulutus, työelämä) ole enää samassa merkityksessä kuin muutama vuosikymmen sitten. Sukupolviäly (generational intelligence) viittaa sukupolvien väliseen yhteyteen, ja tarkoittaa sukupolvien välistä empaattista molemminpuolista suhtautumista eli ymmärrystä ja toimintaa muun kuin oman sukupolven konteksteissa. Suomessa nuorisotyön yhtenä lähtökohtana on tukea nuorten itsenäistymistä, koulutuspolun löytämistä tai työelämään sijoittumista niin, ettei nuoren lapsuuden perhettä nähdä keskeisenä tukiverkostona ja yhteistyökumppanina. Nuoret tarvitsevat ylisukupolvista tukea elämänkulkunsa rakentamiseen, jolloin kyse voi olla joko nuoren omasta lähipiiristä tai muiden edellisten sukupolvien edustajista koostuva mentori tai -ryhmä.

Sukupolviälykäs NEET-nuorten mentorointi -hankkeessa jaetaan kokemuksia mentoroinnin käytännöistä eri maissa sekä etsitään nuorten elämäntilanteen tukemiseen soveltuvia mentoroinnin työkaluja ja innovaatioita. Toimenpiteitä ja tavoitteita määritellään yhdessä hanketoimijoiden kanssa.

Toimenpiteet

TP 1. Selvitys käytössä olevista nuorten mentorointikäytännöistä hankekonsortioon kuuluvissa maissa
Tehdään systemaattinen analyysi aiemmin toteutetuista mentorointihankkeista, joiden kohderyhmään on kuulunut 19-29-vuotiaita nuoria. Analyysin huomio kiinnitetään hyvin onnistuneisiin kokeiluihin ja hankkeisiin, joista voidaan siirtää hyviä käytäntöjä tähän hankkeeseen. Toisaalta analyysissa tuodaan esiin seikat, joihin pitää kiinnittää huomio suunniteltaessa mentorointityöpajojen konkreettista toimintaa. Tiedonhankintaa tehdään maakunnallisesti esim. haastatellen tai kyselyin nuorten parissa työskenteleville. Maakunnallisen tiedon lisäksi analysoidaan myös mentorointitoimintaa ja -kokeiluja laajemmin. Kansainvälisen konsortion osapuolet osallistuvat työpakettiin 1, jonka toimenpiteet Xamk koordinoi. Työpaketti 1 toimii pohjatyönä työpaketin 3 suunnittelulle.
TP 2. Katsaus NEET-nuorten tilanteesta Suomessa ja kumppanimaissa
Toteutetaan systemaattinen katsaus perustuen aikaisempaan tutkimukseen ja erityyppisiin tilastotietoihin: NEET-määrittelyyn liittyvät yhtäläisyydet ja erot, NEET-tilanteen kesto, toimenpiteiden kartoittaminen. Konsortion jäsenet osallistuvat tähän tahoillaan Xamk koordinoidessa katsauksen laatimista.
TP 3. Sukupolviälykkäät mentorointityöpajat,
Käynnistetään erityyppiset työpajat yhteistyöverkoston kanssa sopien mentoroinnin reunaehdot (esim. kuinka usein mentorointi tapahtuu, millaista mentorointimuotoa kokeillaan). Erilaiset sukupolviälykkään mentorointikokeilut ovat mahdollisia. Niissä voidaan käyttää mm. luovia tai toiminnallisia menetelmiä riippuen mentoreiden ja aktoreiden tarpeista sekä yhteistyöverkostojen toimintamahdollisuuksista. Rekrytoidaan mentorit ja perehdytetään heidät mentorointiin Xamkin suunnittelemalla koulutuksella. Mentorointityöpajakokeilut kootaan ja analysoidaan. Mallinnetaan kokemukset mentorointityöpajoista toisaalta nuorten ja toisaalta mentoreiden näkökulmasta.
TP 4. Online-mentorointimallin työstäminen
Mentorointityöpajojen lisäksi kehitetään verkossa toteutettavaa mentorointimallia, joka kokeillaan ja arvioidaan eri toimijoiden kanssa. Online-mentorointi on mahdollisuus sellaisissa tapauksissa, kun joko mentorin tai aktorin liikkuminen yhteiseen mentorointitapaamiseen on hankalaa liikuntavaikeuksien tai pitkän välimatkan vuoksi.
TP 5. Sukupolviälykkään mentoroinnin digitaalisen oppaan laadinta
Laaditaan työpaketissa 1 saatuun taustatietoon ja työpaketeissa 3 & 4 saatuihin kokemuksiin pohjaava sukupolviälykkään mentoroinnin opas.
TP 6. Selvitys nuorten palveluiden rakenteesta ja toimintatavoista Suomessa ja kumppanimaissa: hyvät käytännöt.
Toteutetaan systemaattinen vertaileva selvitys nuorten palveluiden rakenteista ja toimintatavoista hankkeeseen osallistujamaissa. Selvityksessä myös analysoidaan ja etsitään ratkaisuja, miten sukupolviälykäs mentorointi voidaan liittää osaksi palvelurakenteita ja toimintatapoja. Tässä työpaketissa jaetaan mentorointikokemuksia ja hyväksi todettuja käytäntöjä hankeosallistujien kesken kansainvälisesti.
TP 7. Hankearviointi kv-hankkeen laadun varmistamiseksi

Työpakettien sisältöjä täsmennetään ja tarkennetaan yhdessä konsortioon osallistuvien toimijoiden kanssa.


Tulokset

TP 1: Laaditun selvityksen avulla saadaan kokonaiskuva mentorointikäytännöistä kansallisesti että kumppanimaissa. Selvitys on lopputuotoksena julkaisu (digitaalinen ja perinteinen)
TP 2: On toteutettu katsaus NEET-nuorten tilanteesta Suomessa ja kumppanimaissa. Katsaus on lopputuotoksena julkaisu, joka saatavissa myös verkkoversiona.
TP 3: Erilaisten sukupolviälykkäiden mentorointikokeilujen kokemusten perusteella on luotu malleja, jotka dokumentoidaan esim. visuaalisen julkaisun muotoon.
TP 4: On laadittu malli online-mentorointiin ja koottu siitä saadut kokemukset osaksi työpaketin 5 digitaalista opasta.
TP 5: On laadittu digitaalinen opas sukupolviälykkääseen mentorointiin. Digitaalinen opas kokoaa työpakettien 3 ja 4 kokeilujen toteutuksen ja tulokset niin, että ne on siirrettävissä uusiin toimintaympäristöihin.
TP 6: On laadittu selvitys nuorten palveluiden rakenteesta ja toimintatavoista Suomessa ja kumppanimaissa. Selvityksessä nostetaan esille jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja etsitään ratkaisua sukupolviälykkään mentoroinnin liittämiseen olemassa oleviin palvelurakenteisiin.
TP 7. Systemaattinen hankearviointi on tehty ja raportoitu.

Koko hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen toimintamalli nuorten työpajatoimintaan ja muihin nuorten palveluihin: sukupolviälykäs mentorointi, joka edesauttaa nuorten kouluttautumista, työllistymistä ja yleistä elämänhallintaa. Hankkeen tavoitteita ja toimintaa suunnitellaan yhdessä tulevan konsortion jäsenten kanssa. Jokaisen osahankkeen tavoitteet ovat linjassa päätavoitteiden kanssa, mutta jokaisella on myös omat erityiset painopistealueensa. Esimerkiksi Xamk tukee ja rikastuttaa mentorointitoimintaa luovilla menetelmillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat NEET-nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa työelämässä, työllistymiseen johtavassa koulutuksessa tai työharjoittelussa ja tarvitsevat tukea suunnanottoihin elämänkulussaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat paikalliset nuorisotyön ja mielenterveystyön toimijat sekä työllistymistä tukevat tahot, joiden työtä tukee hankkeen tuottama ja implementoima kokemus, tieto ja työvälineet sukupolviälykkäästä mentoroinnista. Hankkeessa mukana olevat yhteistyökumppanit (Parik-säätiö, KaksPy & Kymenlaakson Martat) ovat myös välillistä kohderyhmää, sillä heidän toimintaympäristössään tapahtunut kehittämistyö todennäköisesti jalkautuu sekä niiden että niiden verkostojen toimintaan. Kotkan Ohjaamo ohjaa nuoria hankkeeseen. Lisää yhteistyökumppaneita hankitaan rahoituspäätöksen jälkeen. Yhteistyökumppaneiden kautta hankkeessa toimivat ovat myös välillistä kohderyhmää. He ovat pääosin vapaaehtoisia, joiden hyvinvoinnin on todettu lisääntyvän toisten auttamisen myötä.  

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 862

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 19 029

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 488 804

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 25 371

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa analysoidaan hankkeen toimintaympäristöjen tarpeet ja haasteet sukupuolinäkökulmasta. Suomalaisen tasa-arvoperiaatteen mukaiseen toteutukseen pyritään kuitenkin niin, että tarvittaessa on mahdollista tuoda mukaan sukupuolisensitiivinen näkökulma. Nätkinin (2014)mukaan ylisukupolvinen side on vahvempi nuorilla naisilla kuin nuorilla miehillä. Tyttöjen ihmissuhteita tarkkaillaan ja kontrolloidaan enemmän, kun taas pojat tuntuvan jäävän ilman ylisukupolvista tukea ja ohjausta. NEET-nuoret ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Kymenlaaksossa vuonna 2016 koulutuksen ulkopuolella 17-24 -vuotiaista oli miehiä 11,4% ja naisia 9,6%. Viime vuosina aikana koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten naisten määrä on laskenut, kun taas miesten kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa (Sotkanet 2017). Nuorisotyöttömyys Kymenlaaksossa on yhteensä n. 24%, mutta miesten osuus on lähes 30% ja naisten osuus n. 19% (Sotkanet 2017). Kymenlaaksossa koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria miehiä oli hieman keskimääräistä enemmän. - Nuorten naisten itsemurhien määrä on Suomessa Euroopan suurin, joten on syytä ottaa mukaan hankkeeseen kaikki sukupuolet. Hankkeeseen osallistuvien kv- kumppaneiden toimintaympäristön analyysi toteutetaan kumppaneiden toimesta. Hankkeessa edellä mainittujen analyysien pohjalta toimenpiteiden sukupuolineutraalius tai –sensitiivisyys tarkentuvat. Hankkeen kohderyhmänä on vaikeasti työllistyvät NEET-nuoret, joiden elämäntilannetta määrittävät myös sukupuoleen ja sen kautta oletettuun elämänkulkuun liittyvät odotukset ja ennakkoasenteet. Suomessa tällä hetkellä on NEET-statuksen nuoria enemmän poikia kuin tyttöjä. Mentoreina toimivat aikuiset ovat peileinä, esimerkkeinä ja tukijoina nuorille, mihin vaikuttaa väistämättä myös heidän elämänhistoriansa ja sukupuolensa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikessa hanketoiminnassa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Hankkeen tavoitteena on viime kädessä nuorten työllistyminen, joten valtavirtaistamisella tarkoitetaan tässä sitä, että naiset voivat työllistyä ns. miesten aloille ja päinvastoin. Samoin mentori-aktori–työskentelyä suunniteltaessa on otettava huomioon sukupuoli niin, että mentorina toimii aina aktoria eniten tukeva aikuinen sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta päätavoitteen edistyminen vaikuttaa suoraan myös tasa-arvoa edistävästi, kun nuorten työllistyminen edistyy. Hankkeen toimenpiteisiin otetaan mukaan molempia (kaikkia) sukupuolia olevia nuoria ja aikuisia. Hankkeessa noudatetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatetta ja edistetään myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa hyödynnetään paikallisia palveluita, ja niitä pyritään kehittämään. Erityisesti tavoitteena on kehittää nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeella ehkäistään syrjäytymistä tuottamalla mentorointimalli. Mukana mallia kehittämässä ovat myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret (kohderyhmä) eli toimintamallin tulevaisuuden hyödynsaajien edustus. (http://www.rakennerahastot.fi/sosiaaliset-innovaatiot)
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen vaikutus hyvinvoinnin edistämiselle on huomattava sekä aktoreina osallistuvien nuorten että mentoreina toimivien aikuisten kannalta. Peruslähtökohdiltaan mentoroinnin tehtävä on tukea aktoria ja edistää hänen suotuisaa elämänkulkuaan (koulutus ja työllistyminen). Mentorina toimiminen antaa mahdollisuuden oman elämän ja valintojen reflektointiin, jolloin voi löytää oman hyvinvoinnin kehittämisen tilaisuuksia ja polkuja kohti koulutusta ja työllistymistä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää tasa-arvoista toimintaa siten, että se kohdistuu molempiin (kaikkiin) sukupuoliin ja edistää heikossa työllistymisasemassa olevien NEET-nuorten kouluttautumista ja työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Suomessa on kansainvälisesti katsoen ollut kohtuullisen hyvä mahdollisuuksien tasa-arvo. Siitä huolimatta ihmisten kyky mahdollisuuksien hyödyntämisessä on kuitenkin vaihdellut merkittävästi sosioekonomisen ryhmän mukaan. (Pyykkönen ym. 2017). Hanke edistää NEET-nuorten kyky- ja tahtopotentiaalin ja mahdollisuuksien käyttöönottoa, jotta heidän tasa-arvoisempi osallistumisensa yhteiskuntaan ja työelämään toteutuisi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeella on oletettua vaikutusta kohderyhmän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. NEET-nuoret ovat syrjäytymisen uhan alla, ja tällöin heidän osallistumisensa yhteiskunnalliseen elämään jää usein passiiviseksi. Niin ikään kulttuurisen osallistumisen mahdollisuudet kapenevat. Mentorointisuhteessa saadaan aikaan luottamuksen, rohkeuden ja tulevaisuuteen suuntautuneisuuden tila, jossa nuorta kannustetaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osallisuuteen. Nuorten työllistymisen onnistuessa myös yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kokemus kohenee. Hankkeessa huomioidaan myös eri kieli- ja kulttuuritaustaiset nuoret ja heidän tarpeensa, koska heidän koulumenestyksensä on yleisesti heikompaa kuin valtaväestön nuorten (Kilpi-Jakonen 2012). Yhteisöllinen toiminta edesauttaa luottamuksen syntymistä ja lisää valmiuksia kansainväliseen kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Sukupolviälykäs mentorointi on vastuuta nuorista tulevaisuuden tekijöinä. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden periytymiseen (mm. Vauhkonen, Kallio & Erola 2017), niin että omilta vanhemmilta tai suvulta puuttuvia tuen resursseja kompensoidaan sukupolviälykkäällä mentoroinnilla, jossa mentorilla on paremmat resurssit auttaa ja opastaa nuorta. Myös oman perheen välittämät toimintamallit esim. toimeentulotuki- tai koulutusasenteissa saavat korvaavia ja uusia vaihtoehtoja.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-