|
|
|
Hankekoodi: S21444
Hankkeen nimi: VALO – Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy
Organisaatiotyyppi: Pieni yritys
Y-tunnus: 1735895-7
Jakeluosoite: Kauppakatu 32, 2 krs.
Puhelinnumero: 044 748 5307
Postinumero: 53100
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.socom.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna-Riitta Junnonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna-riitta.junnonen(at)socom.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa etsitään keinoja syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden vahvistamiseksi. Syrjäytymisellä ja syrjäytymisvaaralla tarkoitetaan tässä elämän eri osa-alueiden ongelmien kasautumista, osattomuuden kokemusta ja epätasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua ja valita. Syrjäytyminen voi olla seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, ja se saattaa olla ylisukupolvista.
Syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palvelupolulle aiheutuu notkelmia kolmessa vaiheessa: 1) perhe ei ole tietoinen tarjolla olevista palveluista, 2) perheen kohtaava ammattilainen ei tunnista perheen hyvinvointivajetta tai osaa ohjata perhettä sektorirajat ylittävässä palveluverkostossa oikeaan palveluun, tai 3) perhe ei koe tarjottua palvelua sopivaksi tai hyödylliseksi omassa tilanteessaan. Vähävaraisten perheiden osallisuuden mahdollisuudet ovat rajalliset, ja eriarvoisuus näkyy esimerkiksi lasten harrastus- ja koko perheen vapaa-ajanmahdollisuuksien puutteena. Heikommassa asemassa olevat perheet tarvitsevat tukea yhteiskunnalliseen osallisuuteen oikea-aikaisten palveluiden muodossa, inhimillisen kasvun osallisuuteen perheen voimavarojen löytämisen ja käyttöönoton muodossa, ja sosiaalisten suhteiden osallisuuteen harrastusmahdollisuuksien ja vertaiskohtaamisen avulla.
Hankkeen tavoitteet on jaettu neljään teemaan:
1. Lapsiperheiden hyvinvointivajeen ja syrjäytymisvaaran varhainen tunnistaminen
2. Syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden palveluihin ohjautuminen
3. Perheiden voimavarojen löytäminen ja osallisuuden vahvistaminen
4. Kansainvälinen yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien perheiden osallisuuden vahvistamiseksi
Oikea-aikaiset ja hyödyllisiksi koettujen palvelujen avulla voidaan käynnistää ns. hyvän kehä, jossa ongelman ratkaiseminen johtaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuessa myös henkilön työ- ja toimintakyky paranee ja perheiden omat voimavarat saadaan käyttöön. Perheissä tämä voi tarkoittaa toisen tai molempien vanhempien työkyvyn tai työssäkäynnin mahdollisuuksien paranemista ja etenemistä työllisyyden polulla. Palvelupolkuja ja - profiileja sekä perheiden kanssa työskentelevät ammattilaisten tiedonvälitystä ja yhteistyötä kehittämällä voidaan edesauttaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja sitä kautta tehokkaampia palveluprosesseja kohderyhmälle. Lisäksi toimenpiteet vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Hankkeen tuloksena Kaakkois-Suomen lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyöverkosto on tiivistynyt ja tietoisuus palveluverkostosta ja rooleista on lisääntynyt. Varhaiskasvatuksessa yhteiset tiedontuotannon ja kirjaamisen keinot ovat käytössä ja tukevat lapsiperheiden hyvinvoinnin seurantaa (yksilö- sekä väestötasolla) ja palveluiden suunnittelua.
Ammattilaisilla on uusia työkaluja tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat lapsiperheet ja ohjata heidät oikeaan suuntaan palvelupolulla.
Kids Draw-malli on kehitetty eri toimijoiden tarpeiden mukaiseksi ja se on integroitunut osaksi perheiden kanssa tehtävää toimintaa. Mallia on kehitetty ja kokeiltu yhdessä kansainvälisen kumppanin kanssa ja kokemuksia on vertailtu.
Syrjäytymisvaarassa olevat lapsiperheet ovat saaneet oikea-aikaisia palveluita ja löytäneet uusia harrastamisen mahdollisuuksia. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoittamisen kautta on löydetty hyvän kehän käynnistävät voimavarat. Tarve lastensuojelun ja erityisen tuen palveluille vähenee.
Kansainvälisen yhteistyön ansioista on vertailtu ja saatu kokeiltavaksi uusia hyviä käytäntöjä perheiden osallisuuden ja palveluiden parantamiseksi ja on löydetty ratkaisu yhteisiin ongelmiin. Kansainvälisen yhteistyön toimenpiteet on esitelty yhteisessä julkaisussa. Kansainvälisen yhteistyön lisäarvo on tunnistettu ja verkosto myöhemmälle yhteistyölle on luotu.
Hankkeen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevat lapsiperheet sekä syrjäytymisvaarassa/heikossa asemassa olevia lapsiperheitä työssään kohtaavat ammattilaiset kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa sekä järjestöissä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen lapsiperheet sekä lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 569
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 224 564
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 918
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 799
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Seutukunnat: Imatran, Kotkan-Haminan, Lappeenrannan
Kunnat: Lemi, Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Hamina, Rautjärvi, Imatra, Ruokolahti, Kotka, Lappeenranta, Parikkala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Taidemenetelmissä hyödynnettään kierrätettyjä ja luontoystävällisiä materiaaleja | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Kids Draw-konseptin ja hyvinvointimittarin kehittäminen syrjäytymisvaarassa olevien lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön, sekä välillisesti kaikkien lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten työkaluiksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 7 |
| Sekä kansainvälinen että kansallinen yhteistyö toteutetaan pääsääntöisesti digitaalisia viestintävälineitä hyödyntäen. Pakolliset matkustamista vaativat tapaamiset on aikataulutettu ja suunniteltu kestävän kehityksen ja kustannustehokkuuden periaattein. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 8 |
| Oikea-aikaiset kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat palvelut sekä harrastustoiminta lisäävät kohderyhmäperheiden hyvinvointia. Pitemmällä aikavälillä osallisuus ja elämänhallinnan taidot lisääntyvät, sosiaaliset suhteet vahvistuvat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 8 |
| Hankkeessa tavoitteena on tarjota tasa-arvoisia osallistumisen ja valinnan mahdollisuuksia perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 6 |
| Tulotasosta riippumattomat mahdollisuudet lasten ja perheiden harrastamiseen. Sosiaalinen osallisuus lisääntyy.Syrjäytymiskierre katkeaa jo varhaiskasvatuksen aikana. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeessa etsittiin keinoja syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia tapoja, joilla lapsiperheet ohjautuisivat tarvitsemiensa palveluiden piiriin, ja joilla tunnistaa sekä katkaista huono-osaisuuden kierre. Hankkeen tavoitteet jaettiin neljän teeman muodostamiin työpaketteihin:
1. Lapsiperheiden hyvinvointivajeen ja syrjäytymisvaaran varhainen tunnistaminen
2. Syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden palveluihin ohjautuminen
3. Perheiden voimavarojen löytäminen ja osallisuuden vahvistaminen
4. Kansainvälinen yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien perheiden osallisuuden vahvistamiseksi
Lapset puheeksi -menetelmä- ja kouluttajakoulutusprosessi tuki varhaiskasvatuksen ammattilaisten kykyä tunnistaa varhaisessa vaiheessa syrjäytymisvaarassa olevan perheen palveluntarve ja ohjata perhettä eteenpäin palvelupolulla. Hankkeen tuloksena Kaakkois-Suomessa on otettu käyttöön koordinoitu, sektorirajat ylittävä yhteinen näyttöön perustuva menetelmä perheiden tilanteen tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen.
Varhaiskasvatuksen ja perhetyön yhteistyömallia pilotoitiin Kotkassa ja Haminassa avoimen varhaiskasvatuksen ja neuvolan perhetyön kanssa, sekä Etelä-Karjalassa Luumäen varhaiskasvatuksen ja Eksoten perhetyön kanssa. Yhteistyömallien avulla madallettiin perheiden kynnystä varhaiskasvatuksen ja perheohjauksen tai perhetyön palveluihin. Yhteistyömallit auttavat perhettä siirtymään palvelusta toiseen tuttujen ammattilaisten tuella. Piloteissa tuotettiin tiedotusmateriaalia perheille sekä ammattilaisten ohje yhteistyömallin toteuttamiseen.
Palvelumuotoilua hyödynnettiin koko hankkeen ajan kehittämisessä. Sen avulla muodostettiin polku Kotkan avoimeen varhaiskasvatukseen, kehitettiin avoimen varhaiskasvatuksen sisältöjä asiakaslähtöisesti, luotiin kuusi lapsiperheprofiilia ammattilaisten käyttöön, kehitettiin työkaluja ammattilaisten työn tueksi sekä järjestettiin Valo-pajoja lapsiperhepalveluiden ammattilaisille. Lisäksi luotiin yhteiskehittämispajan malli avoimeen varhaiskasvatukseen.
Taidetoiminnan kokeiluihin tavoitettiin laajasti alle kouluikäisten lasten perheitä. Kokeiluiden kautta syntyivät mallit lapsiperheiden taidepajaryhmistä sekä avoimista taidetapahtumista. Taidepajaryhmä-mallissa taiteilija vastaa taidetoiminnan ohjauksesta ja lapsiperhepalveluiden ammattilaiset osallistuvat ryhmän toimintaan hyödyntäen omaa osaamistaan perheiden kanssa työskentelyssä. Yksittäisten taidetapahtumien avulla kokeiltiin ja kehitettiin tapahtumakonseptia. Hanke tuotti myös taidetoiminnan ohjausvideon sekä oppaan taidekokeiluista lapsiperheiden kanssa.
Kansainvälisessä yhteistyössä bulgarialaisen EDOR-hankkeen kanssa onnistuttiin Korona-pandemiasta huolimatta yhteisten aiheiden työstämisessä. Yhteisissä työpajoissa työstettiin sekä kulttuurihyvinvointiin että kulttuuritulkkimalliin liittyviä kehittämisideoita molempien maiden näkökulmasta. Vierailut toteutuivat kerran kumpaankin kumppanimaahan, muut työskentely tapahtui digitaalisesti. Yhteinen julkaisu ”Valoa arkeen. Osallisuutta ja voimavaroja lapsiperheille” julkaistiin suomeksi ja englanniksi. VALO-hankkeen vaikutuksesta hankekumppani otti taidepajamallin osaksi omaa toimintaa.