Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21444

Hankkeen nimi: VALO – Lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.10.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Kipparinkatu 1

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Kaljunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.kaljunen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447485300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa etsitään keinoja syrjäytymisvaarassa ja haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden osallisuuden vahvistamiseksi. Syrjäytymisellä ja syrjäytymisvaaralla tarkoitetaan tässä elämän eri osa-alueiden ongelmien kasautumista, osattomuuden kokemusta ja epätasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua ja valita. Syrjäytyminen voi olla seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, ja se saattaa olla ylisukupolvista.
Syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palvelupolulle aiheutuu notkelmia kolmessa vaiheessa: 1) perhe ei ole tietoinen tarjolla olevista palveluista, 2) perheen kohtaava ammattilainen ei tunnista perheen hyvinvointivajetta tai osaa ohjata perhettä sektorirajat ylittävässä palveluverkostossa oikeaan palveluun, tai 3) perhe ei koe tarjottua palvelua sopivaksi tai hyödylliseksi omassa tilanteessaan. Vähävaraisten perheiden osallisuuden mahdollisuudet ovat rajalliset, ja eriarvoisuus näkyy esimerkiksi lasten harrastus- ja koko perheen vapaa-ajanmahdollisuuksien puutteena. Heikommassa asemassa olevat perheet tarvitsevat tukea yhteiskunnalliseen osallisuuteen oikea-aikaisten palveluiden muodossa, inhimillisen kasvun osallisuuteen perheen voimavarojen löytämisen ja käyttöönoton muodossa, ja sosiaalisten suhteiden osallisuuteen harrastusmahdollisuuksien ja vertaiskohtaamisen avulla.
Hankkeen tavoitteet on jaettu neljään teemaan:
1. Lapsiperheiden hyvinvointivajeen ja syrjäytymisvaaran varhainen tunnistaminen
2. Syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden palveluihin ohjautuminen
3. Perheiden voimavarojen löytäminen ja osallisuuden vahvistaminen
4. Kansainvälinen yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien perheiden osallisuuden vahvistamiseksi
Oikea-aikaiset ja hyödyllisiksi koettujen palvelujen avulla voidaan käynnistää ns. hyvän kehä, jossa ongelman ratkaiseminen johtaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistuessa myös henkilön työ- ja toimintakyky paranee ja perheiden omat voimavarat saadaan käyttöön. Perheissä tämä voi tarkoittaa toisen tai molempien vanhempien työkyvyn tai työssäkäynnin mahdollisuuksien paranemista ja etenemistä työllisyyden polulla. Palvelupolkuja ja - profiileja sekä perheiden kanssa työskentelevät ammattilaisten tiedonvälitystä ja yhteistyötä kehittämällä voidaan edesauttaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja sitä kautta tehokkaampia palveluprosesseja kohderyhmälle. Lisäksi toimenpiteet vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Hankkeen tuloksena Kaakkois-Suomen lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyöverkosto on tiivistynyt ja tietoisuus palveluverkostosta ja rooleista on lisääntynyt. Varhaiskasvatuksessa yhteiset tiedontuotannon ja kirjaamisen keinot ovat käytössä ja tukevat lapsiperheiden hyvinvoinnin seurantaa (yksilö- sekä väestötasolla) ja palveluiden suunnittelua.
Ammattilaisilla on uusia työkaluja tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat lapsiperheet ja ohjata heidät oikeaan suuntaan palvelupolulla.
Kids Draw-malli on kehitetty eri toimijoiden tarpeiden mukaiseksi ja se on integroitunut osaksi perheiden kanssa tehtävää toimintaa. Mallia on kehitetty ja kokeiltu yhdessä kansainvälisen kumppanin kanssa ja kokemuksia on vertailtu.
Syrjäytymisvaarassa olevat lapsiperheet ovat saaneet oikea-aikaisia palveluita ja löytäneet uusia harrastamisen mahdollisuuksia. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoittamisen kautta on löydetty hyvän kehän käynnistävät voimavarat. Tarve lastensuojelun ja erityisen tuen palveluille vähenee.
Kansainvälisen yhteistyön ansioista on vertailtu ja saatu kokeiltavaksi uusia hyviä käytäntöjä perheiden osallisuuden ja palveluiden parantamiseksi ja on löydetty ratkaisu yhteisiin ongelmiin. Kansainvälisen yhteistyön toimenpiteet on esitelty yhteisessä julkaisussa. Kansainvälisen yhteistyön lisäarvo on tunnistettu ja verkosto myöhemmälle yhteistyölle on luotu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevat lapsiperheet sekä syrjäytymisvaarassa/heikossa asemassa olevia lapsiperheitä työssään kohtaavat ammattilaiset kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa sekä järjestöissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen lapsiperheet sekä lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 54 251

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 8 224

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 297 918

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 10 580

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Imatran, Kotkan-Haminan, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Hamina, Lemi, Taipalsaari, Savitaipale, Kotka, Imatra, Lappeenranta, Parikkala, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta on tehty olemassa olevien tutkimusten ja tilastojen pohjalta. Tässä on tunnistettu sukupuolten erilainen asema vanhemmuudessa. Esim. yhden vanhemman lapsiperheistä isä ja lapsi-perheiden osuus olivain 13,7 % Suomen virallisen tilaston mukaan. Valmisteluvaiheessa on tiedostettu kohderyhmänä olevien ammattilaisten osalta varhaiskasvatus- ja sosiaalialan naisvalataisuus.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valmistelussa on huomioitu, että yhden huoltajan perheissä aikuinen on pääsääntöisesti nainen. Hankekunnissa lyhytaikaisesti toimeentulotukea saaneita yksinhuoltajakotitalouksia kaikista toimeentulotukea saaneista on koko maahan verrattuna ollut vuosina 2015 ja 2016 keskimääräisesti enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi Kotkassa ja Parikkalassa (Sotkanet, id.3038). Taloudelliset ongelmat rajoittavat perheen osallistumista ja kulutusmahdollisuukisa, ja voivat johtaa perheen eriarvoistumiseen. Palvelupolkuja kehitettäessä huomioidaan sukupuolinökökulma esimerkiksi erilaisten perhemuotojen kautta. Miesten osallisuuteen vanhempana kiinnitetään hankkeessa huomiota, tämä on mahdollista esimerkiksi Kids Draw-konseptin tilaisuuksissa taiteen keinoin. Hyvinvointimittarin kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toimenpiteissä. Hankkeen tavoite on edistää tasa-arvoa ihmisten välillä ja lisätä heikommassa asemassa olevien perheiden mahdollisuuksia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Taidemenetelmissä hyödynnettään kierrätettyjä ja luontoystävällisiä materiaaleja
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Kids Draw-konseptin ja hyvinvointimittarin kehittäminen syrjäytymisvaarassa olevien lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten käyttöön, sekä välillisesti kaikkien lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten työkaluiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Sekä kansainvälinen että kansallinen yhteistyö toteutetaan pääsääntöisesti digitaalisia viestintävälineitä hyödyntäen. Pakolliset matkustamista vaativat tapaamiset on aikataulutettu ja suunniteltu kestävän kehityksen ja kustannustehokkuuden periaattein.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 8
Oikea-aikaiset kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevat palvelut sekä harrastustoiminta lisäävät kohderyhmäperheiden hyvinvointia. Pitemmällä aikavälillä osallisuus ja elämänhallinnan taidot lisääntyvät, sosiaaliset suhteet vahvistuvat.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Hankkeessa tavoitteena on tarjota tasa-arvoisia osallistumisen ja valinnan mahdollisuuksia perheen sosioekonomisesta asemasta huolimatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 6
Tulotasosta riippumattomat mahdollisuudet lasten ja perheiden harrastamiseen. Sosiaalinen osallisuus lisääntyy.Syrjäytymiskierre katkeaa jo varhaiskasvatuksen aikana.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-