Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21446

Hankkeen nimi: DIGIVOIMAA - digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Komonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.komonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408420810

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mediakasvatusseura ry, 2055785-0
Etelä-Savon Liikunta ry, 1510340-8
Ammattiopisto Spesia, 2811092-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on edistää 15-29-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten digitaalista hyvinvointia, jotta heidän opiskelu- ja toimintakykynsä sekä työelämätaitonsa vahvistuisivat ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen estyisi. Nuorten digihyvinvoinnilla on yhteys siihen, miten hyvin nuoret hakeutuvat toisen asteen koulutukseen, suorittavat tutkintonsa loppuun asti ja työllistyvät opintojensa jälkeen.

Hankkeessa vahvistetaan toisen asteen ammatillisessa erityisopetuksessa, työpajatoiminnassa ja Ohjaamo-toiminnassa mukana olevien nuorten digihyvinvointia ja siten ehkäistään heidän syrjäytymistään koulutuksesta, työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Kohderyhmissä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaiset, erityisopiskelijat, työpajatoiminnassa olevat nuoret ja NEET-nuoret). Lisäksi vahvistetaan nuorten vertaisohjaajuutta digihyvinvointia lisäävänä toimintatapana sekä vahvistetaan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten digihyvinvointipedagogista työotetta ja osaamista. Hankkeessa kehitetään nuorten palvelujärjestelmän toimijoiden välistä yhteistyötä nuorten digihyvinvoinnin monialaisessa vahvistamisessa sekä kehitetään, pilotoidaan ja mallinnetaan nuorten tarpeista lähteviä digihyvinvoinnin edistämisen sisältöjä, menetelmiä ja toimintamalleja ja juurrutetaan ne osaksi alueellisia verkostoja ja eri organisaatioiden perustoimintoja. Hankkeessa syntyneitä toimintamalleja levitetään kansallisesti.

Hankkeen toimenpiteitä kohdistetaan ammattilaisille (työpaketti 1) ja nuorille (työpaketit 2 ja 3). Lisäksi toimenpiteet kohdistuvat toiminnan mallintamiseen, juurruttamiseen ja levittämiseen.

Käytännössä hankkeessa koulutetaan nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia Media Coacheiksi ja valmennetaan nuoria DigiKoutseiksi. Hankkeessa otetaan käyttöön nuorten digitaalisia hyvinvointitaitoja tukevat monialaiset työskentelymenetelmät ja toimintaympäristöt sekä toteutetaan alueelliset ja verkossa tapahtuvat digihyvinvointivalmennuksen pilotit. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan digihyvinvointivalmennusohjelma ja juurrutetaan se osaksi toteuttaja- ja pilottiorganisaatioiden toimintaa ja levitetään hankkeessa syntyneet toimintamallit alueellisesti ja kansallisesti.

Hankkeen tuloksena nuorten digihyvinvointi vahvistuu sekä heidän koulutuksellinen ja työmarkkinallinen syrjäytymisensä estyy. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten valmiudet nuorten digihyvinvoinnin edistämiseen sekä laajemmin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen niin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kuin digitaalisissa ympäristöissä vahvistuvat. Samalla myös nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten monialainen yhteistyöosaaminen vahvistuu. Konkreettisena tuloksena syntyy alueellisesti ja kansallisesti käyttöönotettava digihyvinvoinnin arviointimittaristo ja digihyvinvoinnin valmennusohjelma. Monialainen valmennusohjelma yhdistää yhteisöpedagogisia, erityispedagogisia, digitaalisen nuorisotyön, mediakasvatuksen sekä elintapaohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. Lisäksi nuorten DigiKoutsaukseen syntyy vertaisohjaajuuteen perustuva valmennusmalli. Nuorten palvelujärjestelmän toimijoiden välille syntyy pysyviä alueellisia verkostoja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja nuorten digihyvinvointia sekä monialaista yhteistyötä tukevat toimintamallit vakiintuvat osaksi eri toimijoiden yhteistyötä samoin kuin toteuttajaorganisaatioiden perustoimintaa. Hankkeen tuloksena myös työpajapedagogiikkaan syntyy uudenlaisia sisältöjä ja yksilövalmennusta sekä seinätöntä työpajatoimintaa tukeva palvelupaketti. Nuorisotyön ammatillisen toisen asteen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen syntyy opetuksessa käyttöönotettavia digihyvinvointiohjauksen sisältöjä ja menetelmiä. Digitaaliseen nuorisotyöhön syntyy uusia nuorten digihyvinvointia tukevia sisältöjä ja menetelmiä ja digihyvinvoinnista ilmiönä tuotetaan uutta tietoa.

Hankkeen vaikutuksena syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointi ja osallisuuden mahdollisuudet lisääntyvät niin virallisen kuin epävirallisenkin oppimisen ympäristöissä, mikä osaltaan lisää tasa-arvioisuutta ja mahdollisuuksia siirtymävaiheiden sujuvoittamiseen ja koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Nuorten kanssa toimivien valmiudet tukea ja mahdollistaa nuorten hyvinvointia ja osallisuutta lisääntyvät ja monialainen yhteistyö digihyvinvoinnin vahvistamisessa yleistyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat:
1) 15-29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Nämä nuoret voidaan eritellä edelleen seuraaviin ryhmiin:
1.1 Ammatillisen toisen asteen opiskelijat (mukaan lukien erityisopiskelijat) joilla on opiskeluvaikeuksia ja / tai heikko digihyvinvointi.
1.2 Työpajoilla työskentelevät nuoret
1.3 Ohjaamo-toiminnassa mukana olevat nuoret (mukaan lukien NEET-nuoret)

2) Kulttuuri-, liikunta, nuoriso-, opetus- sekä sosiaalialan työntekijät, työpajojen valmentajat, Ohjaamoissa työskentelevät ammattilaiset sekä kolmannen sektorin edustajat.

3) Nuorisotyötä opiskelevat toisen asteen sekä korkea-asteen opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä toimivat erityisesti

1) Nuorten palveluja tuottavat organisaatiot ja toimijat, kuten kansalaisjärjestöt, nuorisopalvelut ja kirjastot.

2) Korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijat, jotka suorittavat ohjaustaitoihin sekä nuorten kohtaamiseen liittyvää koulutusta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 52 849

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 13 259

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 534 588

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 16 811

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 450

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riski on erityisen suuri nuorilla miehillä. OECD:n uusimman tutkimuksen mukaan nuorten miesten syrjäytyminen on Suomessa huolestuttavan suurta myös kansainvälisissä vertailuissa. Suomessa yli viidennes 20-24-vuotiaista nuorista miehistä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja määrä on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Nuorten alle 25-vuotiaiden naisten osalta syrjäytymisen kasvu on ollut maltillisempaa ja alle OECD:n keskiarvon, mutta silti 20-24-vuotiaista nuorista naisista yli 15 % on koulutuksen ulkopuolella ja työttömänä. Digihyvinvoinnin osalta tutkimuksissa on todettu riskitekijöiden eriytyvän vahvasti sukupuolittain. Nuorilla miehillä on todettu olevan vajeita digitaalisten taitojen hallinnassa sekä ajankäytön hallinnassa esimerkiksi tietokonepelaamisen suhteen. Nuoret naiset taas kokevat miehiä enemmän kiusaamista ja häirintää digitaalisissa ympäristöissä. Myös ns. FOMO-ilmiö (fear of missing out) on yleisempää naisilla kuin miehillä; nuoret ikään kuin päivystävät somekanavissa toivoen, etteivät silloin jää mistään tärkeästä paitsi.(Resilience for the Digital World. Research into children and young people’s social and emotional wellbeing online 2016.)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke pyrkii huomioimaan toiminnassaan tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet digitaalisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tytöillä nämä tarpeet liittyvät tutkimusten mukaan usein digitaalisen identiteetin vahvistamiseen, pojilla digiympäristöjen kuormittavuuden hallintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden purkaminen on erittäin tärkeää, mutta ei tämän hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hankkeen aikana käytetään ekologisesti kestäviä materiaaleja aina, kun siihen on mahdollisuus. Tarpeetonta paperitulostusta vältetään ja suositaan sähköisiä materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Alueellisessa hankkeessa suositaan verkkoneuvotteluvälineitä kokouksissa ja näin vältetään turhaa matkustamista. Matkustettaessa suositaan julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Hankkeessa pyritään edistämään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia, joten sen välilliset ja välittömät vaikutukset elinkeinorakenteeseen ovat merkittäviä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja mallinnetaan digitaalisia palveluja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Tällaisena palveluiden hyödynnettävyys on suuri.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja mallinnetaan digitaalisia palveluja, joihin nuoret voivat osallistua verkkovälitteisesti, niin että liikkumisen haasteet eivät estä osallistumista. Hanketyöskentelyssä on muutoinkin luontevaa käyttää mahdollisimman paljon erilaisia verkkoratkaisuja (Some). Tavoitteena on, että tieto ja informaatio liikkuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on edistää syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten digihyvinvointitaitoja ja osallisuutta digitalisoituvassa vähentää osaltaan syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 9 10
Hanke parantaa nuorten tasavertaisuutta digitaalisessa osaamisessa, mikä osaltaan ehkäisee digitaalista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Juuri syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on todettu olevan puutteita digitaalisessa osaamisessa. Samalla hankkeessa huomioidaan ja edistetään sukupuolisensitiivisesti sekä tyttöjen että poikien digitaalista hyvinvointia. Digitaalinenkin syrjäytyminen eriytyy sukupuolittain erilaisten osaamisten vajeiden kasautuessa eri sukupuolille. Digitaalinen hyvinvointi on tärkeää jokaiselle nuorelle, mutta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla siinä on todettu olevan erityisiä vajeita. Siten he tarvitsevat erityistä tukea sen kehittämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 10
Digitaalisuus ja digiosaaminen ovat merkittävä osa nykyistä nuorisokulttuuria ja työelämää. Nuorten digihyvinvointitaitojen vahvistamisella voidaan edistää merkittävästi nuorten yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta. Samoin erilaisten marginaalissa olevien nuorten ryhmien (NEET-nuoret, erityisopiskelijat, maahanmuuttajat, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret) valtakunnallinen aktivoiminen ja vuorovaikutuksen lisääminen mm. DigiKoutsi-toiminnalla edistää nuorten välistä kulttuurista ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Hanke vahvistaa myös nuorten kanssa työskentelevien digitaitoja, mikä osaltaan edistää yhdenvertaisuutta eri työntekijäryhmien kohdalla ja välillä.
Kulttuuriympäristö 10 10
Hanke sijoittuu nuorten näkökulmasta keskeiseen kulttuuriympäristöön eli digitaaliseen kulttuuriin. Hanke antaa nuorille valmiuksia selviytyä teknologisoituvassa digitaalisessa kulttuurissa tukemalla monipuolisesti heidän digihyvinvointiaan. Digitaalisen kulttuuriympäristön näkökulmasta keskeiset valmiudet kiinnittyvät tällöin teknologisiin valmiuksiin, verkkoyhteisöissä toimimiseen ja sosiaaliseen mediaan.
Ympäristöosaaminen 0 3
Kaikessa hankkeen toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen edistäminen. Hankkeen digitaalisuus edistää ympäristöä säästävää ajattelua ja toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-