Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21447

Hankkeen nimi: Yritysyhteistyön kehittäminen kasvualoilla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arttu Taponen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arttu.taponen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 439 0172

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vaikuttavuus on osa Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa. Vaikuttavuus muodostuu tieteellisesti korkeatasoisesta tutkimuksesta ja ajantasaisesta koulutuksesta, mutta myös kiinteistä yhteyksistä alueen elinkeinoelämään. Rakenteilla olevat innovaatioekosysteemit tekevät todeksi avoimen toimintakulttuurin, mutta ne mahdollistavat myös uusien käytäntöjen luomisen mm. tutkijoiden, opiskelijoiden, yritysten, muiden organisaatioiden välillä. Tämä hanke lisää avoimuutta ja tiivistä vuorovaikutusta alueella toimivien yritysten ja oppilaitosten välillä sekä mahdollistaa tulevaisuudessa mm. yhteisten hankkeiden toteuttamisen (esim. Business Finlandin co-innovation, Horisontti-hankkeet) ja strategiset yrityskumppanuudet.

Hankkeen tavoitteena on edistää eri korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusinfrojen sekä laitteiden hyödyntämistä yritysten ja korkeakoulujen käytössä. Hankkeen taustalla on pitkällä aikavälillä saadut kokemukset yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä (mm. aiemmat hankkeet esim. InFotonics, BioMater, Smarc) sekä nykyisin käynnissä olevat AIKO-hankkeet TKI-infrojen hyötykäytön lisäämisestä. AIKO-hankkeissa kartoitetaan koulutusoganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää fyysistä ympäristöä, teknologioita, laitteistoja ja erityisosaamista, joita voidaan hyödyntää yrityksille suunnatussa testaus- ja demonstraatiotoiminnassa. Aiemmin tehty yritysyhteistyö pitää saada systemaattiseksi: tähän ei ole nykyisin resursseja. Toimintaa voidaan tällöin laajentaa niin luonnonteiden ja kuin terveystieteiden aloille. Tavoitteena on ylimaakunnallisen itäsuomalaisen konseptin / toimintakeskittymän rakentaminen, jossa mukana ovat kiinteästi mukana myös alueiden ammattikorkeakoulut.

Hankkeen tavoitteena on luoda kumppanuusmalli, missä alueen yritykset ja korkeakoulut toimivat tiiviimmässä yhteistyössä. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita tekemään opinnäytteet yrityksissä, parantaa opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen ja luoda pohjaa yritysten tuleville palvelutilauksille. Hankkeessa myös etsitään ja kehitetään uusia opetuksen toteutustapoja yhdessä yritysten kanssa. Esimerkkinä tästä voisi olla yrityksissä toimivat eri koulutusasteen yhteiset opiskelijaryhmät (esim. UEF, Karelia-amk/Savonia-amk, Riveria/Sakky).

Kumppanuusmalli rakentaa perustaa myös tuleville yhteisille hankkeille (esim. Business Finlandin co-innovation ja Horisontti-hankkeet) ja strategisille yrityskumppanuuksille. Hankkeessa luotava kumppanuusmalli muodostuu kiinteäksi osaksi Savilahden alueen yrittäjyys- ja innovaatiopalvelukokonaisuutta.

Hankkeen tuloksena yritykset saavat selkeän käsityksen siitä, mitä oppilaitoksilla on tarjota yrityksille, ja miten osaamista ja laiteinfraa voidaan hyödyntää yritysten liiketoiminnassa ja tuotekehityksessä. Tämä lisää yritysten kilpailukykyä ja innovaatioaktiivisuutta. Hankkeen toiminnan seurauksena yritykset tietävät korkeakoulujen kontaktihenkilöt ja sen, millaista koulutettua työvoimaa on saatavilla, ml. kansainvälisen osaamisen hyödynnettävyys yrityksissä. Hankkeen päätyttyä on olemassa selkeä toimintamalli yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle.

Hankkeessa luotu ja vakiinnutettu kumppanuusmalli palvelee laajasti ja kattavasti alueiden korkeakouluja ja tehtävää yritysyhteistyötä. Kumppanuusmalli on monistettu tässä hankkeessa pilotoitujen toimialojen lisäksi myös muille maakuntien kärkialoille.

Korkeakoulut saavat hankkeen myötä vakiintuneita yrityskontakteja, opinnäyteaihioita ja harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä sekä tutkimusyhteistyötä. Korkeakoulut saavat myös yritysyhteyksien kautta tiedon yritysten osaamistarpeista ja voivat sitä kautta muokata opintosuunnitelmiaan yritysten tarpeita vastaavaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensivaiheessa metsäbiotalouden ja ympäristön sekä materiaali- ja koneteknologian ja terveysteknologian toimialoilla toimivat yritykset. Oppilaitosten tutkijat ja opiskelijat. Luotua toimintakonseptia voidaan "monistaa" muille maakuntien kärkialoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut alueen julkiset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Hankkeen toimintamalli tuottaa tietopohjaa toimintojen linjausten tueksi, mm. kaupungeille, kehittämisyhtiöille, Tiedepuistolle ja rahoittajille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 718 877

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 622 421

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 026 966

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 889 172

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Joensuun, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Varkauden, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Sonkajärvi, Rääkkylä, Outokumpu, Kuopio, Joensuu, Kontiolahti, Tohmajärvi, Liperi, Keitele, Lieksa, Tervo, Kiuruvesi, Rautalampi, Tuusniemi, Rautavaara, Nurmes, Siilinjärvi, Lapinlahti, Polvijärvi, Vesanto, Kaavi, Suonenjoki, Juuka, Varkaus, Pielavesi, Leppävirta, Kitee, Ilomantsi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 41

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Useat alat ovat miesvaltaisia, mutta entistä enemmän tulee naispuolisia asiantuntijoita (esim. terveysteknologia-ala). Toimintaympäristö on muuttumassa tältä osin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmat sukupuolet voivat osallistua tasapuolisesti hankkeen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa kaikilta osin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Materiaalitehokkuus, hiilineutraalisuus, uudet teknologiat
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Materiaalitehokkuus, hiilineutraalisuus, uudet teknologiat
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Ympäristö huomioitu kokonaisuutena.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Ympäristö huomioitu kokonaisuutena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Ympäristö huomioitu kokonaisuutena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 4
Materiaalitehokkuus, tehokkaat tuotantoprosessit, uusi tieto, kiertotalous
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 5
Materiaalitehokkuus, tehokkaat tuotantoprosessit, uusi tieto, kiertotalous
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Kilpailukyky, uusi tieto, tuotantoprosessit, asiantuntijatarjonta, koulutus- ja työelämävastaavuus
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Verkostot ja tuotantokonseptit
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Kokonaisprosessien kehittyminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Alueen elinkeinoelämän kehittyminen
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke-edistää kaikkinaista tasa-arvoa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeen vaikuttavuus alueellisesti laaja-alaista
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 8 8
Uudet teknologiat ja asiantuntijuuden lisääntyminen ja kehittyminen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeinen kehittämistarve oli korkeakoulujen yritysyhteistyön tehokkaampi koordinointi ja yhteisen kumppanuusmallin luominen. Hankkeen tuloksena yritykset ovat saaneet selkeän käsityksen siitä, mitä korkeakouluilla on tarjota yrityksille, ja miten osaamista ja laiteinfraa voidaan hyödyntää yritysten liiketoiminnassa, tuotekehityksessä ja asiantuntijuuden kartuttamisessa.

Hankkeessa selvitettiin benchmarkkausten avulla korkeakouluissa käytössä olevia kumppanuus- ja yhteistyön toimintamalleja. Erityisenä tarkastelun kohteena olivat teknilliset yliopistot ja niissä jo käytössä olevat kumppanuus- ja yhteiskehittämisen alustat (Demola, Kampusklubi, DesignFactory, Terkko HealthHub ym.). Tämän rinnalla hankkeessa tarkasteltiin hankeorganisaatioiden yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan nykytilaa ja korkeakoulujen välisen kumppanuusyhteistyön kehittämiskohteita. Hankkeessa myös jaettiin tietoa käytössä olevista yritysyhteistyön toimintamalleista ja kehitettiin näiden pohjalta yhteistä yritysyhteistyön toimintamallia ja palvelutarjoamaa.

Hankkeen aikana pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa lukuisia käytännön projekteja sekä suurempia, talojen sisäisiä että Itä-Suomen korkeakoulujen yhteisiä palvelumalleja. Tuloksena syntyi Itä-Suomen yliopiston jatkuvaan käyttöön otettu kolmijakoinen kumppanuusmalli sekä korkeakoulujen yhteinen palvelukanava https://uuttakasvua.fi. Korkeakoulujen sisäiseen käyttöön rakennettiin palvelumalli, jossa yritysyhteistyöhön keskittyvät tiimit ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja jossa yrityksiin päin suunnattua yhteistyötä voidaan tehokkaasti koordinoida. Hankkeen aikana myös selvitettiin ja pilotoitiin yhteisiä CRM-käytänteitä, lupaavin tuloksin.

Yhdessä ekosysteemien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin useita yleisiä, yritysyhteistyötä esitteleviä tilaisuuksia sekä pilotoitiin verkostoitumista edistäviä teemoitettuja tapahtumia. Valtaosa tapahtumista sijoittui ajankohdallisesti COVID-19-pandemian vaikutusajalle, joten tapahtumat toteutettiin verkossa. Tapahtumien päätavoite oli tuoda esille paitsi korkeakoulujen palvelutarjontaa ja tutkimusinfrastruktuuria myös vahvistaa yhteistyötä eri innovaatioekosysteemien ja organisaatioiden kanssa.

Hankkeen tiivistelmän lisäksi Yrike-hankkeesta laadittiin kooste, osaksi Savonia ammattikorkeakoulun julkaisusarjaa. Tässä julkaisussa Itä-Suomen korkeakoulujen yritysyhteistyön muodot sekä hankkeen pilotoinneissa saatuja kokemuksia on koottu viiteen kokonaisuuteen:

• Ensimmäinen, ’osaaminen yritysten tarpeisiin’ sisältää yritysten osaamisen kehittämiseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet
• Toinen, ’osaajat yritysten tarpeisiin’ kokoaa yhteen erilaiset mahdollisuudet hyödyntää korkeakoulujen opiskelijoiden ja asiantuntijoiden osaamista
• Kolmas kokonaisuus tarjoaa kootusti yritysten käyttöön korkeakoulujen infrastruktuurin sekä siihen liittyvät palvelut
• Neljäs kokonaisuus kattaa laajat mahdollisuudet tutkimukselliseen yhteistyöhön yritysten ja korkeakoulujen välillä
• Näiden lisäksi tarjolla on yksittäisiä pienempiä tapoja tehdä yhteistyötä, kuten esimerkiksi yrittäjien tai yritysten edustajien vierailut luennoilla tai puheenvuorot erilaisissa tapahtumissa

Tarkemmin näitä teemoja ja hankkeen toiminnallisuuksia avataan em. julkaisussa, joka löytyy osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/626580