|
|
|
Hankekoodi: S21447
Hankkeen nimi: Yritysyhteistyön kehittäminen kasvualoilla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistonranta 1
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arttu Taponen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arttu.taponen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 439 0172
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vaikuttavuus on osa Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa. Vaikuttavuus muodostuu tieteellisesti korkeatasoisesta tutkimuksesta ja ajantasaisesta koulutuksesta, mutta myös kiinteistä yhteyksistä alueen elinkeinoelämään. Rakenteilla olevat innovaatioekosysteemit tekevät todeksi avoimen toimintakulttuurin, mutta ne mahdollistavat myös uusien käytäntöjen luomisen mm. tutkijoiden, opiskelijoiden, yritysten, muiden organisaatioiden välillä. Tämä hanke lisää avoimuutta ja tiivistä vuorovaikutusta alueella toimivien yritysten ja oppilaitosten välillä sekä mahdollistaa tulevaisuudessa mm. yhteisten hankkeiden toteuttamisen (esim. Business Finlandin co-innovation, Horisontti-hankkeet) ja strategiset yrityskumppanuudet.
Hankkeen tavoitteena on edistää eri korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusinfrojen sekä laitteiden hyödyntämistä yritysten ja korkeakoulujen käytössä. Hankkeen taustalla on pitkällä aikavälillä saadut kokemukset yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä (mm. aiemmat hankkeet esim. InFotonics, BioMater, Smarc) sekä nykyisin käynnissä olevat AIKO-hankkeet TKI-infrojen hyötykäytön lisäämisestä. AIKO-hankkeissa kartoitetaan koulutusoganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää fyysistä ympäristöä, teknologioita, laitteistoja ja erityisosaamista, joita voidaan hyödyntää yrityksille suunnatussa testaus- ja demonstraatiotoiminnassa. Aiemmin tehty yritysyhteistyö pitää saada systemaattiseksi: tähän ei ole nykyisin resursseja. Toimintaa voidaan tällöin laajentaa niin luonnonteiden ja kuin terveystieteiden aloille. Tavoitteena on ylimaakunnallisen itäsuomalaisen konseptin / toimintakeskittymän rakentaminen, jossa mukana ovat kiinteästi mukana myös alueiden ammattikorkeakoulut.
Hankkeen tavoitteena on luoda kumppanuusmalli, missä alueen yritykset ja korkeakoulut toimivat tiiviimmässä yhteistyössä. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita tekemään opinnäytteet yrityksissä, parantaa opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen ja luoda pohjaa yritysten tuleville palvelutilauksille. Hankkeessa myös etsitään ja kehitetään uusia opetuksen toteutustapoja yhdessä yritysten kanssa. Esimerkkinä tästä voisi olla yrityksissä toimivat eri koulutusasteen yhteiset opiskelijaryhmät (esim. UEF, Karelia-amk/Savonia-amk, Riveria/Sakky).
Kumppanuusmalli rakentaa perustaa myös tuleville yhteisille hankkeille (esim. Business Finlandin co-innovation ja Horisontti-hankkeet) ja strategisille yrityskumppanuuksille. Hankkeessa luotava kumppanuusmalli muodostuu kiinteäksi osaksi Savilahden alueen yrittäjyys- ja innovaatiopalvelukokonaisuutta.
Hankkeen tuloksena yritykset saavat selkeän käsityksen siitä, mitä oppilaitoksilla on tarjota yrityksille, ja miten osaamista ja laiteinfraa voidaan hyödyntää yritysten liiketoiminnassa ja tuotekehityksessä. Tämä lisää yritysten kilpailukykyä ja innovaatioaktiivisuutta. Hankkeen toiminnan seurauksena yritykset tietävät korkeakoulujen kontaktihenkilöt ja sen, millaista koulutettua työvoimaa on saatavilla, ml. kansainvälisen osaamisen hyödynnettävyys yrityksissä. Hankkeen päätyttyä on olemassa selkeä toimintamalli yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle.
Hankkeessa luotu ja vakiinnutettu kumppanuusmalli palvelee laajasti ja kattavasti alueiden korkeakouluja ja tehtävää yritysyhteistyötä. Kumppanuusmalli on monistettu tässä hankkeessa pilotoitujen toimialojen lisäksi myös muille maakuntien kärkialoille.
Korkeakoulut saavat hankkeen myötä vakiintuneita yrityskontakteja, opinnäyteaihioita ja harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä sekä tutkimusyhteistyötä. Korkeakoulut saavat myös yritysyhteyksien kautta tiedon yritysten osaamistarpeista ja voivat sitä kautta muokata opintosuunnitelmiaan yritysten tarpeita vastaavaksi.
Ensivaiheessa metsäbiotalouden ja ympäristön sekä materiaali- ja koneteknologian ja terveysteknologian toimialoilla toimivat yritykset. Oppilaitosten tutkijat ja opiskelijat. Luotua toimintakonseptia voidaan "monistaa" muille maakuntien kärkialoille.
Muut alueen julkiset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Hankkeen toimintamalli tuottaa tietopohjaa toimintojen linjausten tueksi, mm. kaupungeille, kehittämisyhtiöille, Tiedepuistolle ja rahoittajille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 718 877
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 622 421
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 026 966
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 889 172
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Joensuun, Keski-Karjalan, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Kuopio, Outokumpu, Nurmes, Keitele, Lapinlahti, Polvijärvi, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Joensuu, Siilinjärvi, Tohmajärvi, Vesanto, Rautavaara, Lieksa, Rääkkylä, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Juuka, Kitee, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 41
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 38
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 3 |
| Materiaalitehokkuus, hiilineutraalisuus, uudet teknologiat | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Materiaalitehokkuus, hiilineutraalisuus, uudet teknologiat | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Ympäristö huomioitu kokonaisuutena. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 3 |
| Ympäristö huomioitu kokonaisuutena. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Ympäristö huomioitu kokonaisuutena. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 4 |
| Materiaalitehokkuus, tehokkaat tuotantoprosessit, uusi tieto, kiertotalous | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 5 |
| Materiaalitehokkuus, tehokkaat tuotantoprosessit, uusi tieto, kiertotalous | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Kilpailukyky, uusi tieto, tuotantoprosessit, asiantuntijatarjonta, koulutus- ja työelämävastaavuus | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Verkostot ja tuotantokonseptit | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Kokonaisprosessien kehittyminen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Alueen elinkeinoelämän kehittyminen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke-edistää kaikkinaista tasa-arvoa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 3 |
| Hankkeen vaikuttavuus alueellisesti laaja-alaista | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Uudet teknologiat ja asiantuntijuuden lisääntyminen ja kehittyminen | ||
Hankkeen keskeinen kehittämistarve oli korkeakoulujen yritysyhteistyön tehokkaampi koordinointi ja yhteisen kumppanuusmallin luominen. Hankkeen tuloksena yritykset ovat saaneet selkeän käsityksen siitä, mitä korkeakouluilla on tarjota yrityksille, ja miten osaamista ja laiteinfraa voidaan hyödyntää yritysten liiketoiminnassa, tuotekehityksessä ja asiantuntijuuden kartuttamisessa.
Hankkeessa selvitettiin benchmarkkausten avulla korkeakouluissa käytössä olevia kumppanuus- ja yhteistyön toimintamalleja. Erityisenä tarkastelun kohteena olivat teknilliset yliopistot ja niissä jo käytössä olevat kumppanuus- ja yhteiskehittämisen alustat (Demola, Kampusklubi, DesignFactory, Terkko HealthHub ym.). Tämän rinnalla hankkeessa tarkasteltiin hankeorganisaatioiden yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan nykytilaa ja korkeakoulujen välisen kumppanuusyhteistyön kehittämiskohteita. Hankkeessa myös jaettiin tietoa käytössä olevista yritysyhteistyön toimintamalleista ja kehitettiin näiden pohjalta yhteistä yritysyhteistyön toimintamallia ja palvelutarjoamaa.
Hankkeen aikana pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa lukuisia käytännön projekteja sekä suurempia, talojen sisäisiä että Itä-Suomen korkeakoulujen yhteisiä palvelumalleja. Tuloksena syntyi Itä-Suomen yliopiston jatkuvaan käyttöön otettu kolmijakoinen kumppanuusmalli sekä korkeakoulujen yhteinen palvelukanava https://uuttakasvua.fi. Korkeakoulujen sisäiseen käyttöön rakennettiin palvelumalli, jossa yritysyhteistyöhön keskittyvät tiimit ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja jossa yrityksiin päin suunnattua yhteistyötä voidaan tehokkaasti koordinoida. Hankkeen aikana myös selvitettiin ja pilotoitiin yhteisiä CRM-käytänteitä, lupaavin tuloksin.
Yhdessä ekosysteemien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin useita yleisiä, yritysyhteistyötä esitteleviä tilaisuuksia sekä pilotoitiin verkostoitumista edistäviä teemoitettuja tapahtumia. Valtaosa tapahtumista sijoittui ajankohdallisesti COVID-19-pandemian vaikutusajalle, joten tapahtumat toteutettiin verkossa. Tapahtumien päätavoite oli tuoda esille paitsi korkeakoulujen palvelutarjontaa ja tutkimusinfrastruktuuria myös vahvistaa yhteistyötä eri innovaatioekosysteemien ja organisaatioiden kanssa.
Hankkeen tiivistelmän lisäksi Yrike-hankkeesta laadittiin kooste, osaksi Savonia ammattikorkeakoulun julkaisusarjaa. Tässä julkaisussa Itä-Suomen korkeakoulujen yritysyhteistyön muodot sekä hankkeen pilotoinneissa saatuja kokemuksia on koottu viiteen kokonaisuuteen:
• Ensimmäinen, ’osaaminen yritysten tarpeisiin’ sisältää yritysten osaamisen kehittämiseen liittyvät yhteistyömahdollisuudet
• Toinen, ’osaajat yritysten tarpeisiin’ kokoaa yhteen erilaiset mahdollisuudet hyödyntää korkeakoulujen opiskelijoiden ja asiantuntijoiden osaamista
• Kolmas kokonaisuus tarjoaa kootusti yritysten käyttöön korkeakoulujen infrastruktuurin sekä siihen liittyvät palvelut
• Neljäs kokonaisuus kattaa laajat mahdollisuudet tutkimukselliseen yhteistyöhön yritysten ja korkeakoulujen välillä
• Näiden lisäksi tarjolla on yksittäisiä pienempiä tapoja tehdä yhteistyötä, kuten esimerkiksi yrittäjien tai yritysten edustajien vierailut luennoilla tai puheenvuorot erilaisissa tapahtumissa
Tarkemmin näitä teemoja ja hankkeen toiminnallisuuksia avataan em. julkaisussa, joka löytyy osoitteesta https://www.theseus.fi/handle/10024/626580