Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21447

Hankkeen nimi: Yritysyhteistyön kehittäminen kasvualoilla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harri Niska

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.niska(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0442651291

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1
Savonia Ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vaikuttavuus on osa Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa. Vaikuttavuus muodostuu tieteellisesti korkeatasoisesta tutkimuksesta ja ajantasaisesta koulutuksesta, mutta myös kiinteistä yhteyksistä alueen elinkeinoelämään. Rakenteilla olevat innovaatioekosysteemit tekevät todeksi avoimen toimintakulttuurin, mutta ne mahdollistavat myös uusien käytäntöjen luomisen mm. tutkijoiden, opiskelijoiden, yritysten, muiden organisaatioiden välillä. Tämä hanke lisää avoimuutta ja tiivistä vuorovaikutusta alueella toimivien yritysten ja oppilaitosten välillä sekä mahdollistaa tulevaisuudessa mm. yhteisten hankkeiden toteuttamisen (esim. Business Finlandin co-innovation, Horisontti-hankkeet) ja strategiset yrityskumppanuudet.

Hankkeen tavoitteena on edistää eri korkeakoulujen koulutus- ja tutkimusinfrojen sekä laitteiden hyödyntämistä yritysten ja korkeakoulujen käytössä. Hankkeen taustalla on pitkällä aikavälillä saadut kokemukset yritysten kanssa tehdystä yhteistyöstä (mm. aiemmat hankkeet esim. InFotonics, BioMater, Smarc) sekä nykyisin käynnissä olevat AIKO-hankkeet TKI-infrojen hyötykäytön lisäämisestä. AIKO-hankkeissa kartoitetaan koulutusoganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää fyysistä ympäristöä, teknologioita, laitteistoja ja erityisosaamista, joita voidaan hyödyntää yrityksille suunnatussa testaus- ja demonstraatiotoiminnassa. Aiemmin tehty yritysyhteistyö pitää saada systemaattiseksi: tähän ei ole nykyisin resursseja. Toimintaa voidaan tällöin laajentaa niin luonnonteiden ja kuin terveystieteiden aloille. Tavoitteena on ylimaakunnallisen itäsuomalaisen konseptin / toimintakeskittymän rakentaminen, jossa mukana ovat kiinteästi mukana myös alueiden ammattikorkeakoulut.

Hankkeen tavoitteena on luoda kumppanuusmalli, missä alueen yritykset ja korkeakoulut toimivat tiiviimmässä yhteistyössä. Tavoitteena on ohjata opiskelijoita tekemään opinnäytteet yrityksissä, parantaa opiskelijoiden työllistymistä valmistumisen jälkeen ja luoda pohjaa yritysten tuleville palvelutilauksille. Hankkeessa myös etsitään ja kehitetään uusia opetuksen toteutustapoja yhdessä yritysten kanssa. Esimerkkinä tästä voisi olla yrityksissä toimivat eri koulutusasteen yhteiset opiskelijaryhmät (esim. UEF, Karelia-amk/Savonia-amk, Riveria/Sakky).

Kumppanuusmalli rakentaa perustaa myös tuleville yhteisille hankkeille (esim. Business Finlandin co-innovation ja Horisontti-hankkeet) ja strategisille yrityskumppanuuksille. Hankkeessa luotava kumppanuusmalli muodostuu kiinteäksi osaksi Savilahden alueen yrittäjyys- ja innovaatiopalvelukokonaisuutta.

Hankkeen tuloksena yritykset saavat selkeän käsityksen siitä, mitä oppilaitoksilla on tarjota yrityksille, ja miten osaamista ja laiteinfraa voidaan hyödyntää yritysten liiketoiminnassa ja tuotekehityksessä. Tämä lisää yritysten kilpailukykyä ja innovaatioaktiivisuutta. Hankkeen toiminnan seurauksena yritykset tietävät korkeakoulujen kontaktihenkilöt ja sen, millaista koulutettua työvoimaa on saatavilla, ml. kansainvälisen osaamisen hyödynnettävyys yrityksissä. Hankkeen päätyttyä on olemassa selkeä toimintamalli yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle.

Hankkeessa luotu ja vakiinnutettu kumppanuusmalli palvelee laajasti ja kattavasti alueiden korkeakouluja ja tehtävää yritysyhteistyötä. Kumppanuusmalli on monistettu tässä hankkeessa pilotoitujen toimialojen lisäksi myös muille maakuntien kärkialoille.

Korkeakoulut saavat hankkeen myötä vakiintuneita yrityskontakteja, opinnäyteaihioita ja harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä sekä tutkimusyhteistyötä. Korkeakoulut saavat myös yritysyhteyksien kautta tiedon yritysten osaamistarpeista ja voivat sitä kautta muokata opintosuunnitelmiaan yritysten tarpeita vastaavaksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensivaiheessa metsäbiotalouden ja ympäristön sekä materiaali- ja koneteknologian ja terveysteknologian toimialoilla toimivat yritykset. Oppilaitosten tutkijat ja opiskelijat. Luotua toimintakonseptia voidaan "monistaa" muille maakuntien kärkialoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut alueen julkiset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Hankkeen toimintamalli tuottaa tietopohjaa toimintojen linjausten tueksi, mm. kaupungeille, kehittämisyhtiöille, Tiedepuistolle ja rahoittajille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 718 877

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 926

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 026 966

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 175 608

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Joensuun, Keski-Karjalan, Koillis-Savon, Pielisen Karjalan, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Lieksa, Lapinlahti, Tuusniemi, Tohmajärvi, Polvijärvi, Siilinjärvi, Vesanto, Rääkkylä, Sonkajärvi, Rautavaara, Kontiolahti, Kiuruvesi, Keitele, Liperi, Kuopio, Tervo, Nurmes, Kaavi, Suonenjoki, Rautalampi, Joensuu, Outokumpu, Valtimo, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Vieremä, Kitee, Juuka, Ilomantsi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 41

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Useat alat ovat miesvaltaisia, mutta entistä enemmän tulee naispuolisia asiantuntijoita (esim. terveysteknologia-ala). Toimintaympäristö on muuttumassa tältä osin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmat sukupuolet voivat osallistua tasapuolisesti hankkeen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa noudatetaan sukupuolten tasa-arvoa kaikilta osin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 3
Materiaalitehokkuus, hiilineutraalisuus, uudet teknologiat
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Materiaalitehokkuus, hiilineutraalisuus, uudet teknologiat
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Ympäristö huomioitu kokonaisuutena.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Ympäristö huomioitu kokonaisuutena.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Ympäristö huomioitu kokonaisuutena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 4
Materiaalitehokkuus, tehokkaat tuotantoprosessit, uusi tieto, kiertotalous
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 5
Materiaalitehokkuus, tehokkaat tuotantoprosessit, uusi tieto, kiertotalous
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Kilpailukyky, uusi tieto, tuotantoprosessit, asiantuntijatarjonta, koulutus- ja työelämävastaavuus
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Verkostot ja tuotantokonseptit
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Kokonaisprosessien kehittyminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Alueen elinkeinoelämän kehittyminen
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke-edistää kaikkinaista tasa-arvoa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeen vaikuttavuus alueellisesti laaja-alaista
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 8 8
Uudet teknologiat ja asiantuntijuuden lisääntyminen ja kehittyminen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-