Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21449

Hankkeen nimi: Lukemattomat mahdollisuudet

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: (02) 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ritva Hyttinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ritva.hyttinen(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 907 2891

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen kaupunki / Seinäjoen kaupunginkirjasto, 1928736-3
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3
Turun kaupunki/kaupunginkirjasto, 0204819-8
Jyväskylän yliopisto, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työ- ja opiskelu-uralta syrjäytyminen on yhä vakavampi nuoriin aikuisiin kohdistuva uhka. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti syrjäytymisen ehkäiseminen ja koulutukseen hakeutumisen tukeminen syrjäytymisuhkia torjumalla ovat keskeisiä tavoitteita koulutusasteen nostamisessa ja työllisyyden edistämisessä. Lukutaidon merkitys ei ole digitalisaation myötä vähenemässä vaan päinvastoin, se on osaltaan luomassa uutta lukutaidottomuutta, jonka torjuminen on välttämätöntä.

Lukemattomat mahdollisuudet -hanke kehittää laaja-alaisen asiantuntijaverkoston kanssa vuorovaikutteisessa yhteistyössä siirtymävaiheessa olevien työikäisten nuorten aikuisten (16–35 v.) lukutaitoa tukevan Lukujamit-toimintamallin. Se on sisällöllisesti rikas kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää laajasti lukutaito-ohjauksessa. Toimintamalli rakennetaan kiinteässä yhteistyössä varsinaisen kohderyhmän kanssa ja näin Lukujamit on jo lähtökohtaisesti nuoren aikuisen näkökulmaa ymmärtävä konsepti. Toimintamallin sisällöissä hyödynnetään hankkeessa tuotettua tietoa ja ymmärrystä lukemattomuudesta ja lukuhaluttomuudesta.

Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa luodaan yleisille kirjastoille entistä aktiivisempi rooli, jolla se vastaa yleisiä kirjastoja koskevan lainsäädännön vaateeseen. Yleisen kirjaston tehtävä on edistää yhteiskuntarauhaa demokraattisessa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa osallistamalla yksilöitä ja yhteisöjä sekä tarjoamalla kaikille tasavertaisen mahdollisuuden päästä tietoon ja aineistoihin. Lukutaidon edistäminen on osallistamista sanan varsinaisessa merkityksessä. Hankkeessa kirjastoammattilaisia koulutetaan lukutaito-ohjaajiksi. Lukutaito-ohjaajat ovat perehtyneet heikon lukutaitotason nostamiseen ja soveltavat Lukujamimallia aktiivisesti. Lukutaito-ohjauksen ja Lukujamien kautta yleisille kirjastoille sanoitetaan selkeä rooli moniammatillisissa verkostoissa, joiden toiminnan tarkoituksena on tukea siirtymävaiheessa olevia työikäisiä hakeutumaan tai jatkamaan koulutukseen tai työelämään.

Lukemattomat mahdollisuudet -hanke tarttuu myös heikon lukutaidon aiheuttamaan kirjaston käyttämättömyyteen mielenkiintolähtöisellä työskentelyllä, jolla nuoret aikuiset otetaan mukaan sekä kehittämään uusia kirjastopalveluita että päivittämään vanhoja vastaamaan heidän tarpeitaan.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
- Lukujamimallin ideointi, suunnittelu ja toteutus,
- Lukutaito-ohjaajien koulutus,
- Mielenkiintolähtöinen kirjastopalveluiden kehittäminen ja päivittäminen
- Lukutaidottomuuden ja lukemattomuuden solmujen avaaminen
- Ammatillisten ja moniammatillisten verkostojen luominen lukemattomuuden ehkäisemiseksi ja siirtymävaiheiden sujuvoittamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

16–35 vuotiaat siirtymävaiheessa olevat työikäiset nuoret aikuiset, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen sekä työelämän ulkopuolelle heikon lukutaidon takia. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin osallistuvien kirjastojen henkilöstö sekä yhteistyöoppilaitosten, kuten ammatti-instituuttien ja aikuiskoulutuskeskusten opettajat ja opinto-ohjaajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat valtakunnallisella tasolla kirjastoammattilaiset, ammatti-instituuttien ja aikuiskoulutuskeskusten opettajat ja opinto-ohjaajat sekä työttömien yhdistysten ja maahanmuuttajayhdistysten toimijat. Välilliset kohderyhmät hyötyvät hankkeen lopputuloksista sekä uusista kirjastopalveluista ja kehitetystä toimintamallista. Laajemmassa mittakaavassa yleisten kirjastojen asiakkaat hyötyvät tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 436 211

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 264 119

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 630 815

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 352 159

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 435

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa suurempi kuin missään muussa OECD-maassa. Vuoden 2015 PISA-tutkimuksessa 15-vuotiaat tytöt olivat poikia noin vuoden edellä lukutaidossa. Heikolle taitotasolle pojista jää 16 %, kun tytöistä heikkoja lukijoita on 7 %. Pojista erinomaisen lukutaidon tason saavuttaa vain 9 %, tytöistä taas 19 %. Toimenpiteissä, esimerkiksi Lukujameissa huomioidaan sukupuolten erot ja tarpeet jo suunnitteluvaiheessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan sukupuolinäkökulma tarjoamalla kohderyhmälle sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoinen toimijajoukko (kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan toimijat). Toimenpiteissä, esimerkiksi lukutaitojameissa huomioidaan molempien sukupuolten tarpeet jo suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaikka hanke toimenpiteillään pyrkiikin varmistamaan molempien sukupuolten tasa-arvoisen osallistumisen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät välittömästi vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Lukutaidon kohentuminen mahdollistaa hakeutumisen koulutukseen / töihin. Lukemisen taitotason koheneminen mahdollistaa hakeutumisen työelämään tai opiskelemaan. Työkykyisiä työntekijöitä kouluttautuu rakennemuutosaloille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Hankkeen päätavoitteena on kehittää aineettomia palveluja kohderyhmälle, jotka skaalataan eri kaupunkeihin. Hankkeen toimintamalli aktivoi siirtymävaiheessa olevia nuoria aikuisia, joiden lukutaidon kehittyminen toimenpiteiden ansiosta johtaa parempaan osallisuuteen ja työllistymisnäkymiin yhteiskunnassa, siten vahvistaen paikallistaloutta. Lisäksi kirjastojen palvelut kehittyvät ja kasvavat.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 5
Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suoraan kohderyhmän hyvinvointiin, osallisuusvalmiuksiin ja osallistumismahdollisuuksiin. Hanke edistää kohderyhmän tasa-arvoisia mahdollisuuksia työ- ja koulutusuralle hakeutumiseen, vähentää elinympäristön olosuhteiden eroista johtuvaa eriarvoistumista ja tukee nuorten yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisessa integroitumisessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen toimentpiteillä ei ole suoranaisia vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 3
Hankkeen toiminnoilla vähennetään kohderyhmän eriarvoisuutta ja tuetaan yhteiskunnallista osallistumista lukutaitoa vahvistamalla. Toimenpiteillä pyritään vähentämään kohderyhmän heikentyneen lukutaidon vaikutuksia oman elämän suuntaamisen mahdollisuuksiin. Toimenpiteitä toteutetaan ruohonjuuritasolla ja juurrutetaan osaksi yleisten kirjastojen palveluita, ja näin ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Toimenpiteillä pyritään tukemaan heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien osallistumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Toimenpiteet tukevat kohderyhmän tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien kehittymistä.
Kulttuuriympäristö 3 5
Toimenpiteet vahvistavat kirjastoja ja kirjastojen palvelujen kehittyminen puolestaan niiden osallisuutta yhteiskunnan ja kulttuuriperinnön kehittäjinä ja edistäjinä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteet eivät lisää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-