|
|
|
Hankekoodi: S21453
Hankkeen nimi: Siltoja siirtymiin
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0203929-1
Jakeluosoite: PL 87, Suoratie 1
Puhelinnumero: 040 199 4131
Postinumero: 32801
Postitoimipaikka: Kokemäki
WWW-osoite: http://www.sataedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Pauliina Merikivi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pauliina.merikivi(at)sataedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 199 4131
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Päätavoitteena on siirtymävaiheiden sujuvoittaminen valmistavan koulutuksen, ammatillisten opintojen ja työelämän välillä. Sujuvilla siirtymillä lisätään maahanmuuttajien ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumista ammatilliseen koulutukseen, lyhennetään opiskeluaikoja ja pidennetään työuraa. Siirtymävaiheiden haasteiden ratkaisut vähentävät kokonaisprosessin kestoa ja nopeuttavat työllistymistä.
Konkreettisina tavoitteina on:
Tavoite 1. Kehittää siirtymävaiheiden malleja eli siltoja seuraaviin vaiheisiin:
a)Mallit hakeutumisvaiheesta valma-opintoihin ja/tai ammatilliseen koulutukseen
b)Mallit valma-opinnoista ammatilliseen koulutukseen
Tavoite 2. Polutus-työkalu uraohjauksen tueksi
Hankkeessa luodaan ennakoiva, opiskelijoiden siirtymävaihe-valmiuksia kartoittava työkalu, jonka perusteella osa-taan hyvissä ajoin ohjata opiskelijat sopivien, hankkeessa luotujen tukimuotojen (=siltojen) piiriin.
Tavoite 3. Sujuva yhteistyö toimijoiden välille
Siltojen rakentaminen edellyttää sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Tavoitteena on synnyttää hyvää ja kehittävää yhteistyötä:
a) hakeutumisvaiheessa kotokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välille
b) valman ja ammatillisen koulutuksen välille, kun toimijat ovat organisaation eri yksiköistä
Toimenpiteinä ovat:
1. Kartoitus tarkemmista tarpeista ja toimivista malleista
2. Sujuvien siirtymävaiheiden mallien (siltojen) kehittäminen kokeilujen kautta
3. Polutus-työkalun luominen
4. Verkostoyhteistyön luominen toimijoiden välille
5. Mallinnus ja levitystyö
Tuloksena on kokonaisvaltainen malli sujuvista siirtymistä hakeutumisvaiheesta valmaan ja ammatillisiin opintoihin.
Kohderyhmän osaaminen ja oppimisvalmiudet parantuvat, keskeyttämiset ja syrjäytyminen vähenevät, urapolut nopeutuvat ja yksilöllisyys mahdollistuu aiempaa paremmin. Työllistyminen lisääntyy ja oman paikan löytäminen yhteiskunnassa helpottuu.
Hankkeella on vaikutusta opettajien ja uraohjaajien osaamisen kehittymiseen uusien työkalujen sekä kokeilukulttuurin omaksumisen kautta.
Konkreettisina tuloksina ovat:
- Kartoitusten tulokset
- kokeilujen tulokset
- kuvaukset silloista eli siirtymiä sujuvoittavista käytännöistä (levitettäviä, valtakunnallisia, mallinnettuja, kuvattuja ja omaan organisaatioon juurrutettuja)
- Polutus-työkalu, johon kehitetyt mallit kootaan.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat:
• ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat tai jo opiskelemaan päässeet maahanmuuttajat ja muut aliedustettuihin ryhmiin kuuluvat nuoret sekä aikuiset.
• opettajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat valmassa, ammatillisessa koulutuksessa (kaikki tutkinnot) sekä kotokoulutuksessa.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
• muut ammatillisen koulutuksen opiskelijat
• työelämän edustajat
• TE-toimistot, sosiaalitoimi
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 470 084
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 448 856
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 619 652
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 591 670
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 766
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon verkkokokouksia sekä edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä. Tämä vähentää matkustamiseen ja paperinkulutukseen liittyvää energiankäyttöä ja päästöjä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Sähköisten oppimisympäristöjen ja verkkokokousten käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja siten ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole Natura 2000-ohjelman kohteisiin liittyviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Sähköisten materiaalien hyödyntäminen vähentää paperitulosteiden ja painotuotteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tuloksena maahanmuuttajat ja muut aliedustetut ryhmät saadaan sujuvammin siirtymään ammatillisen koulutukseen ja työelämään. Tällä on merkittävää vaikutusta hankeverkoston alueelliseen elinkeinorakenteeseen varmistaen osaltaan tarvittavan työvoiman saantia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 4 |
| Hankkeen tulokset ovat pitkälti aineettomia tuotteita ja ohjausmalleja, joilla kehitetään kohderyhmän siirtymiä koulutuksesta toiseen sekä työelämään. Lisäksi tuotetaan opettajien, uraohjaajien ja työelämän ohjausosaamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| Hankkeen vaikutuksena on sekä toimijoiden että kohderyhmän matkustamisen vähentäminen digitaalisia menetelmiä hyödyntämällä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista, sujuvia siirtymiä yksilöllisellä polulla eteenpäin aina työelämään ja siellä pysymiseen asti. Tutkimuksissa on myös todettu koulutuksen edistävän kokonaisvaltaisesti sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä terveyttä ja hyvinvointia (THL 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus). | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke edistää kohderyhmän tasa-arvoista mahdollisuutta päästä koulutukseen, suorittaa ammatillinen tutkinto ja siirtyä koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Koulutukseen päässeillä on merkittävä tasa-arvoa edistävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee kohderyhmän luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Hanke edistää miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia yksilöllisiin urapolkuihin ja kodin ulkopuoliseen työelämään siirtymiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hanke edistää kohderyhmän osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Opetus- ja ohjaushenkilöstön kyky kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmiin kuuluvia opiskelijoita sekä työntekijöitä paranee. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista. Mm. Karalahden (2014) tutkimuksessa todetaan, miten perheen koulutustaso ja myönteinen asenne opiskeluun ovat vahvaa sosiaalista pääomaa, joka vaikuttaa yhteiskunnalliseen asemaan ja opiskelumenestykseen. Hanke tukee tämän periytyvän sosiaalisen pääoman tuottamista kohderyhmän osalta, jolla sitä ei lähtökohtaisesti välttämättä kaikissa ryhmissä ole. Nuoria koskeva syrjäytymistieto-tutkimuksen mukaan nuorten yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt viime vuosina yhteisön eri tasoilla. Julkaisussa todetaan, että on merkityksellistä huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sen seurannasta toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kansallisten vähemmistöjen kohdalla. Inklusiivisen yhteiskunnan tulee luoda sellaisia koulutusmahdollisuuksia, jotka perustuvat yhdenvertaisuuden edistämiselle ja esteettömyydelle. Tätä hankkeen tulokset edistävät erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 6 |
| Hanke parantaa kohderyhmän osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena pääomana, joka on maahanmuuttajille tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuuriympäristö rikastuu maahanmuuttajien kouluttautumisen ja työllistymisen myötä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Kohderyhmän ympäristöosaamisen lisääntyy ammatillisen osaamisen kehittymisen kautta. | ||
Siltoja siirtymiin -hanke toimi 1.10.2018-31.3.2021 Satakunnan, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen päätoteuttaja oli Sataedu, Satakunnan Koulutuskuntayhtymä. Osatoteuttajina olivat Länsirannikon koulutus Oy Winnova, Tampereen kaupunki/Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Oy EduVamia Ab ja Vaasan kaupunki/Vamia. Valtakunnallinen hanke kuului toimintalinjaan 4 (koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen), erityistavoitteeseen 9.1. (siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen). Hankkeen päätavoitteena oli siirtymävaiheiden sujuvoittaminen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen, valmistavan koulutuksen, ammatillisten opintojen ja työelämän välillä. Kohderyhmänä olivat nuoret ja aikuiset maahanmuuttajat sekä muut siirtymävaiheissa tukea tarvitsevat opiskelijat tai opintoihin hakeutuvat. Hankkeen sivusto siltojasiirtymiin.com toimii loppujulkaisuna, joka esittelee hanketoimintaa, hyviä käytänteitä ja laaditut mallit.
Toimenpiteet ja tulokset:
1. Kartoitus koulutuksen siirtymävaiheiden tarpeista ja toimivista malleista
Projektitoimijat laativat kartoituksen koulutuksen siirtymävaiheiden haasteista, jotka teemoitettiin siirtymävaiheita läpileikkaaviin teemoihin (mm. kielitaito, matemaattiset taidot), siirtymävaiheiden haasteisiin (haku- aloitusvaihe, opiskeluaika ja siirtymiin jatko-opintoihin ja työhön) ja jo toimiviin siirtymävaiheiden käytäntöihin oppilaitoksissa. Raportin sisältö tuki hankesuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ja antoi ideoita uusille tukitoimien kokeiluille hankkeessa. Kartoituksista laadittu raportti on luettavissa siltojasiirtymiin.com-sivulla.
2. Sujuvien siirtymävaiheiden mallit
Erilaisten tukitoimien kokeiluja tehtiin koko hankkeen ajan. Kokeiluilla tuettiin kohderyhmän opintoihin hakeutumisvaihetta, tarjottiin tukea opintojen aikana ja ohjattiin jatko-opintoihin. Suurin osa kokeiluista tuki opiskeluaikaa, esim. TVT- ja matemaattisten taitojen tuki, suomi toisena kielenä -tuki ja yhteisten tutkinnon osien tukeminen. Keskeisimmät kokeilut mallinnettiin ja vietiin hankkeen verkkosivustolle osaksi Polutustyökalua. Mallit löytyvät myös hyvinvoivaamis.fi-sivuston Menetelmäpankista.
3. Polutustyökalu ohjauksen tueksi
Hankkeessa luotiin Polutustyökalu hankkeen verkkosivustolle. Polutustyökalu kokoaa osatoteuttajien erikseen ja yhdessä laatimat mallit yhteen. Polutustyökalusta löytyvät mallit kolmen teeman alta: haku- ja aloitusvaihe, opiskeluaika ja siirtymät ammattia kohden.
4. Verkostoyhteistyön edistäminen
Kolmen maakunnan alueella toimineen hankkeen projektitoimijat verkostoituivat keskenään ja kokoontuivat säännöllisesti verkossa koko hankkeen ajan. Kokouksissa opittiin toisiltamme, suunniteltiin hankkeen toteuttamista ja sovittiin yhteisistä käytänteistä. Yhteiset materiaalit koottiin ja tiedottamista toteutettiin myös yhteisellä Teams-alustalla. Kaikki osallistuivat hankesivuston blogien ja mallien laatimiseen. Lisäksi osatoteuttajat verkostoituivat ja levittivät hanketta omissa oppilaitoksissansa sekä tekivät yhteistyötä alueellisissa työryhmissä ja muiden hankkeiden kanssa.
5. Mallinnus ja levitystyö
Mallinnus toteutettiin hankkeen loppuvaiheessa. Hanketta levitettiin oppilaitosten sisällä, sosiaalisessa mediassa ja oppilaitosten verkkosivuilla, alueellisissa verkostoissa ja Zoomin verkostojen kautta kahdessa webinaarissa ja mallien arvioinnissa. Hankkeen oma verkkosivusto siltojasiirtymiin.com toimi aluksi valtakunnallisena hanketoiminnan levityskananvana, ja kokosi lopuksi keskeisimmät tulokset. Verkkosivustolle laadittiin hankkeen aikana blogitekstejä kokeiluista, jotka ovat mallinnusten taustalla alueellisina kokeiluina sekä hyvinä käytänteinä.