Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21455

Hankkeen nimi: Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 8060

Puhelinnumero: 020 6360 010

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ely-lappi.fi/lappi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Anneli Huikuri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.huikuri(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295037049

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Monialaista, verkostomaista työllisyyden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntoutuksen tukea tarvitsevat henkilöt eivät Lapissa saa riittävästi palvelutarpeensa mukaisia räätälöityjä palveluja. Joko asiakkaan tarvitsemia palveluja ei ole tunnistettu tai palveluja ei ole tarjolla riittävällä tasolla tai asiakkaiden palveluihin ohjauksessa on puutteita, jolloin palveluja jää hyödyntämättä täysimääräisesti. Tieto eri organisaatioiden työllistämistä edistävästä palvelutarjonnasta, saatavuudesta ja laadusta on pirstaleista ja puutteellista. Tarvitaan taitoa ja tietoa löytää ja yhteen sovittaa työllistymisen kannalta oleelliset palvelut sekä myös etuudet. Myös monialaisen palvelutarpeen arvioon ja määrittelyyn tarvitaan osaamisen nostoa.

Hankkeessa yhteiskehitetään ja yhteen sovitetaan monialaisia, verkostomaisia palveluja TYP:n asiakkaiden työllistymiseksi ja koulutukseen suuntautumiseksi. Kohderyhmänä ovat Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työllistymis- tai kouluttautumisvaiheen toimijat eri organisaatioissa sekä asiakkaat.

Hanke käynnistetään selvitysosiolla, jossa laaditaan nykytila-analyysi olemassa olevista palveluista, asiakastarpeista, palvelupuutteista, hyvistä käytänteistä sekä erilaisten kokeilujen ja kehittämishankkeiden tuloksista. Selvitykseen sisällytetään myös toimintaympäristöanalyysiä sukupuolinäkökulmasta. Selvityksessä tunnistetaan yhdyspintoja kuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden välillä ja etsitään keinoja asiakaslähtöisen ja joustavan palvelukokonaisuuden luomiseksi. Selvitetään, miten yrittäjiä ja muita työnantajia voidaan tukea kohderyhmän työllistämisessä ja työssä pärjäämisessä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi tarkastellaan erilaisia palveluprosesseja ja palvelujen tuottamisen yhteistyömalleja ja toteutustapoja sekä vaikuttavien hankintojen edellytyksiä ja määrittelyjä.

Selvitysosion perusteella ja jälkeen rakennetaan foorumit ja menetelmät yhteiskehittämiseen, palvelujen yhteen sovittamiseen ja asiakkaiden osallistamiseen kehittämistyöhön. Monialaista palvelutarpeen arviointia kehitetään ja vahvistetaan osaamista asiakkaan tuen tarpeen määrittelyssä. Palveluja pilotoidaan ja kokeillaan asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi ja kehitetään palvelujen vaikuttavuuden arviointia. Osaamista lisätään vaikuttavissa toimenpidehankinnoissa kohderyhmälle ja kehitetään hankintojen kriteeristöjä. Lisätään työnantajien ja yrittäjien valmiuksia tarjota erilaisia työsuhteita, osittaa työtä ja uudenlaisia työn tekemisen tapoja kohderyhmälle yhteiskehittämisen kautta. Kehitetään tukimuotoja työssä pysymiseksi ja pärjäämiseksi. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa luodaan räätälöityjä koulutuspolkuja. Kehitetään yhdessä ja ennakoivasti työnjakoa ja roolitusta eri organisaatioiden ja toimijoiden tehtävien yhteensovittamiseksi ja toimivien palveluketjujen varmistamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Viestitään hankkeen tuloksista ja hyvistä käytänteistä ja juurrutetaan ne maakuntaan ja yhteistyökumppaneiden palveluihin.

Hankkeen tuloksina saadaan uusia asiakkaan palvelutarpeen mukaan suunnattuja palveluprosesseja ja työllistymisen hyviä käytäntöjä. Osaaminen palvelujen järjestämisessä, vaikuttavissa hankinnoissa, tuotannossa ja asiakaspalvelussa kehittyy. Kohderyhmän työllisyys paranee vaikuttavampien yhteispalvelujen ja aiempaa tiiviimmän ja uudenlaisen oppilaitos-ja työnantajayhteistyön kautta. Asiakasosallisuus on lisääntynyt, palveluja on kehitetty interaktiiviseen suuntaan ja palvelut kohdentuvat oikea-aikaisesti asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Asiakas ottaa itse vastuuta oman tilanteensa eteenpäin viemisestä. Maakunnan palvelutuotantoa pystytään tehostamaan, koska palvelujen hyödyntämisastetta saadaan nostettua yhteisellä kehittämisellä, osaamisen nostolla, yhteen sovittamisella ja poluttamisella. Palveluja kehittävien, järjestävien ja tarjoavien henkilöstön verkostotyö on kehittynyt ja yhteistyön foorumit ovat toiminnassa. Hankkeen asiakaskohderyhmän työllisyys tai koulutukseen osallistumisaste on parantunut.

Horisontaaliset tavoitteet:
Sukupuolten tasa-arvo: hankkeessa tehdään toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Lähtökohtaisesti on tiedossa, että asiakaskohderyhmästä suuri osa on miehiä. Koska hankkeessa on tarkoitus kehittää räätälöityjä, tarvelähtöisiä palveluja, sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on oleellista.
Taloudellinen kestävyys: monialaisten palvelujen toimijat ja asiakkaat saavat lisää osaamista ja mahdollisia uusia ratkaisuja palvelujen saatavuuden, laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ja yhdenvertaisuus: kohderyhmänä olevien asiakasryhmien tarpeita selvitetään ja palveluja kehitetään vastaamaan tarpeisiin. Asiakkaiden palvelujen saatavuus, laatu ja osuvuus paranee ja asiakasta pystytään tukemaan ja työllisyyttä nostamaan. Tällä on vaikutusta asiakaskohderyhmän talouteen ja hyvinvointiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelun (TYP) asiantuntijoista pääasiassa ne, jotka työskentelevät työhön ja koulutukseen suuntautuvien asiakkaiden kanssa. Näitä ovat kuntien työllisyys- ja elinkeinopalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, TE-toimistossa ja Kelassa toimivat työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalvelujen toteuttajat. Toiminnassa mukana olevat työnantajat, yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat sekä asiakaskohderyhmälle koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja palveluiden tuottajat.

- Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työllistymis- tai kouluttautumisvaiheessa olevat asiakkaat, jotka hyötyisivät monialaisesta tuesta: työmarkkinoille pyrkivät työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset ja miehet, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, sekä vajaakuntoiset ja osatyökykyiset sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työllistymis- tai kouluttautumisvaiheessa olevat asiakkaat laajemmin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 260 150

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 384

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 502 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 134 384

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin

Kunnat: Tornio, Pello, Muonio, Simo, Posio, Rovaniemi, Kittilä, Inari, Savukoski, Enontekiö, Sodankylä, Ranua, Ylitornio, Kolari, Salla, Pelkosenniemi, Keminmaa, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Lapin maakunnan alueella

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa tehdään toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Lähtökohtaisesti on tiedossa, että asiakaskohderyhmästä suuri osa on miehiä. Koska hankkeessa on tarkoitus kehittää räätälöityjä, tarvelähtöisiä palveluja, sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on oleellista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työllisyyden edistämisessä otetaan huomioon sukupuolten väliset erot ja erilaiset monialaisen tuen tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta naisten ja miesten erilaiset tarpeet otetaan huomioon hankkeessa tehtävässä suunnittelu- ja kehittämistyössä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeessa selvitetään myös digitaalisten palvelujen tarpeita, nykyistä hyödynnettävyyttä ja pyritään parantamaan palvelujen saatavuutta, laatua ja osuvuutta myös teknologisia ratkaisuja edistämällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Verkostotyössä etäneuvottelujen ja -kokousten pitäminen on arkipäivää. Myös henkilöstön osaamisen nostotilaisuuksissa hyödynnetään etäyhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus vähäinen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus vähäinen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus vähäinen
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Vaikutus vähäinen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus vähäinen
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Alueen elinkeinorakennetta kehitetään osana hanketta, jossa päätavoitteena on työllisyyden nostaminen. Lapissa on aloja, joilla on jatkuvaa työvoimapulaa ja tässä hankkeessa etsitään erilaisia keinoja ja työn tekemisen malleja, joilla voitaisiin työllistää kohderyhmää nykyistä paremmin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Monialaisten palvelujen toimijat ja asiakkaat saavat lisää osaamista ja mahdollisia uusia ratkaisuja palvelujen saatavuuden, laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Etäyhteyksien hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Kohderyhmänä olevien asiakasryhmien tarpeita selvitetään ja palveluja kehitetään vastaamaan tarpeisiin. Asiakkaiden palvelujen saatavuus, laatu ja osuvuus paranee ja asiakasta pystytään tukemaan ja työllisyyttä nostamaan. Tällä on vaikutusta asiakaskohderyhmän talouteen ja hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Työllisyyden edistämisessä otetaan huomioon sukupuolten väliset erot ja erilaiset monialaisen tuen tarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 8
Hankkeessa pyritään työllisyyden asiakkaiden elämäntilanteen parantamiseen kokonaisvaltaisesti.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus vähäinen
Ympäristöosaaminen 0 1
Vaikutukset vähäiset, kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa Lapin ELY-keskuksen toiminnassa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-