Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21456

Hankkeen nimi: Pelkosenniemen työmarkkinat ja muutoksen tuulet

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pelkosenniemen kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191866-5

Jakeluosoite: Sodankyläntie 1A, 98500 PELKOSENNIEMI

Puhelinnumero: 040 507 6286

Postinumero: 98500

Postitoimipaikka: Pelkosenniemi

WWW-osoite: http://www.pelkosenniemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Petri Tenhunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinokoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.tenhunen(at)pelkosenniemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401950488

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pelkosenniemen korkea työttömyysaste on pienestä työttömien kokonaismäärästä huolimatta vaikea voitettava. Tämän takia tarvitaan alueella uudenlaisia tehostettuja toimenpiteitä työttömien ja työnantajien kohtaamiseen. Tarvitaan uutta tuulta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä lisävoimia kenttätyöhön ja uuden mallin luomiseen.
Hanke on valmisteltu yhteistyössä kunnan viranomaistahojen kanssa, hallinto-osasto, sosiaaliosasto ja elinkeino-osasto. Tarvekartoitusta on tehty nuorisotoimen sekä työpaja Sykkeen kanssa yhteistyössä.
Hankkeen tavoitteena on löytää uusi malli, millä saadaan:
1. Työllisyyttä edistävien palvelukokonaisuuksien ja ennen kaikkea verkoston – kehittäminen.
2. Alueen elinkeinoelämän työntekijä- ja osaamistarpeiden tunnistaminen
3. Uusien työmahdollisuuksien ja pätkätöiden tehostettu välittäminen ja niistä tiedottaminen.
4. Henkilöasiakkaiden osaamistarpeiden tunnistaminen sekä osaamisen vahvistaminen yritysten tarpeita vastaavaksi.
5. Hankkeen kohderyhmälle rakennetaan valmennusohjelma, joka tukee henkilökohtaista työllistymissuunnitelmaa. Hankkeen asiakkaat ovat kokoajan kuitenkin työmarkkinoiden käytettävissä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina asiakkaina ovat nuoret työttömät sekä yli vuoden työttömänä olleet, joille tarvitaan vaikka lyhytaikaista työkokemusta. Osaltaan myös pitkäaikaistyöttömät, joilla tarvittavaa osaamista tai sitä voitaisiin koulutuksen kautta saada.
Näitä nuoria ja alle 50v. työttömiä kunnassa on tällä hetkellä työttömänä n.30 henkeä. Yi 50v. 38 henkeä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat mikro- ja pienyritykset, joita kunnan yrityskannasta on n. 95%, ja jotka haastatteluissa ja kohtaamisissa tuottavat työpanoksellaan tietoa osaamistarpeista sekä muista yleisistä vaatimuksista eri tehtäviin.
Yrityksiä alueella on noin 60, joihin on mahdollisuus saada työkokeiluja tai lyhytaikaisia työmahdollisuuksia. Kohderyhmänä on myös kyläyhdistykset sekä muutama muu yhdistys jolla voi olla työmahdollisuuksia tarjottavana.
Kohderyhmänä on myös seurat ja yhdistykset eli haastetaan heidät myös mukaan miettimään mistä saadaan nuorille työmahdollisuuksia. Samalla he voivat myös vaikuttaa omaan viihtyvyyteensä. Kyläyhdistysten taholta on jo tullut yhteydenottoja että he kaipaisivat monenlaista apua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 102 648

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 102 636

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 311

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 128 295

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin

Kunnat: Pelkosenniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sodankyläntie 1 A

Postinumero: 98500

Postitoimipaikka: Pelkosenniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 88

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työttömistä suurin osa on miehiä. Ei olla saatu tarkempaa luetteloa TE-toimistosta sillä he eivät saa antaa kunnalle luetteloa työttömistä. Tiedetään kuitenkin että suurin työttömien ryhmä on yli 50 -vuotiaat metsurimiehet. Nuorissa sukupuoli vaihtelee vuotuisesti. Tällä hetkellä nuorissakin pääosa on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa ei ole erityisiä toimenpiteitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Toimenpiteet kohdistetaan sekä naisin että miehiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on niin miesten kuin naistenkin työllistyminen. Tehtävän mallin on tarkoitus palvella tasapuolisesti niin miehiä kuin naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Mikäli saadaan paikallisa töihin niin vähemmän kuluu esim. polttoaineita työssä käyntiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Mikäli työpaikoille tulee työntekjät läheltä niin ilmaston kuormitus on vähäisempää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 3
Työttömien määrän laskeminen, nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Paikallisen työvoiman käyttämisen kasvattaminen. Välillisesti voi työllistää myös muun paikkakunnan työnhakijoita esim. niin että paikallisista ei löydy työpaikkaan tekijää mutta TE -toimiston kautta se täytetään toiselta paikkakunnalta tulevan työntekijän voimin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Mallin avulla löydetään tehokkaampi tapa tehdä työvoimapalveluita, joka palvelee työnhakijoita myös uudessa maakuntamallissa varsinkin jos sote-uudistus menee läpi. Mallin tarkoitus on myös löytää työlle tekijä ilman kuntarajoja.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Pyritään saamaan alueen nuoret työllistymään alueelle pidempiaikaisesti ja ympärivuotisesti. Matkailun työpaikoissa olisi tärkeää löytää työlle pitkäaikainen työntekijä. Paikallisuus lisää työhön sitoutumista. Paikallisen työntekijän liikumminen on ekologisempaa ja vähäisempää kuin muualta tulevan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Elämänlaatu ja hyvinvointi kasvaa kun päästään työnsyrjään kiinni.Uusi malli myös antaa lisää tietoa ja koulutusmahdollisuuksista alueella ja lisää elämänlaatua ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 3
Hanke ei ole varsinainen tasa-arvoa edistävä hanke niin välillisesti se voi vaikuttaa miesten tasa-arvon edistämiseen kun työttömistä suurin osa on miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 2 2
Kulttuuriympäristö ja perinteet säilyvät paremmin jos sellaiset nuoret jotka haluvat jäädä alueelle töihin ja asumaan, myös siihen pystyvät. Myös matkailupalveluissa toivotaan paikallisia osaajia esim. oppaiksi jne..
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pelkosenniemen työmarkkinat ja muutoksen tuulet -hanke lähti etsimään ratkaisuja Pelkosenniemen työttömyyden ongelmiin. Työttöyysaste on ollut korkea ja työttömien sekä työnantajien kohtaaminen haastavaa. Hankkeessa pyrittiin löytämään oikeanlainen toimintamalli työllisyysasteen parantamista.

Hankkeen aikana perehdyttiin nykytilanteeseen, sen haasteisiin ja ongelmiin. Hankkeessa tutustuttiin eri sidosryhmien tapoihin toimia yksin, sekä yhdessä. Lisäksi hankkeessa tutustuttiin yrittäjien sekä työnantajien tarpeisiin ja toimintatapoihin ja pyrittiin löytämään erilaisia ratkaisuja heidän tarpeisiinsa.

Tutustuttiin pienen kunnan työttömyysrakenteeseen, työttömien koulutus- ja työtaustaan, sekä mentaalipuoleen.

Pienten kuntien erityisenä haasteena on työttömien vähäinen koulutus ja työkokemus, eräänlainen kunnianhimon puute, sekä tietty lannistuneisuus. Työnteko ei ole palkitsevaa, sitä ei koeta merkitykselliseksi, sen tuomaa rahallista korvausta ei koeta tärkeäksi ja ponnistelut näiden eteen koetaan liian haastaviksi ja raskaiksi. Oman osaamisen arvottaminen on usein joko täysin nollassa tai liian korkea, koska todellista perspektiiviä asiaan ei ole. Myös sosiaaliset haasteet vähentävät työllistymisen mahdollisuutta. Usein se oma pieni ympyrä koetaan turvalliseksi, ruokaa saa luonnosta ja vapaa-aikaan halutaan myös panostaa ajallisesti. Työllistyminen toiseen kuntaan koetaan liian raskaaksi, eikä se tuo riittävästi merkitystä vaivaansa nähden.
Työttömien koulutusrakenne ja asenne eivät vastaa mitenkään sitä tarvetta, mitä matkailukunnassa on. Matkailualan yritysten tarpeet ovat tällä hetkellä aivan liian kaukana työttömien rakenteesta, joten hankesuunnitelmaan oli tehtävä muutos tämän toteamisen jälkeen.

Hankkeessa toteutettiin Rekrytointikampanja siksi, että alueelle tarvitaan kipeästi uutta työvoimaa matkailun tarpeisiin. Alueen yritykset kamppailevat samoista työntekijöistä, kun muutkin Lapin kunnat, joten oli kehitettävä vetovoimainen rekrytointikampanja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Kampanja toteutettiin Työmatkasi?-teemalla. Sillä heräteltiin ruuhkaisessa Etelä-Suomessa eläviä, kiireisiä työttömiä ja työssäkäyviä verkkaisemman ja mielekkäämmän elämän pariin Pelkosenniemelle.

Kampanjassa toteutettiin Pelkosenniemi.fi-sivustolle uuden kuntalaisen tietopaketti, sekä kaksi eripituista mainosvideota. Toinen lyhyempi 15 sek video näytettiin Helsingissä Elielinaukiolla katuvarsimainoksena samaan aikaan TE-palveluiden rekrytointikampanjan kanssa 4vk elo-syyskuun vaihteessa ja pidempi versio 20 sek lisättiin kunnan nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan. Video löytyy osoitteesta www.pelkosenniemi.fi ja Pelkosenniemen youtube-kanavalta.

Toisena toimenpiteenä tehtiin Neurologisten palveluiden pilotti. Pitkäaikaistyöttömien pitkittyneeseen työnhakuun ja vaikeuteen saada töitä on aina jokin syy ja hyvin useasti se on neurologiset haasteet. Useasti näillä pitkäaikaistyöttömillä saattaa olla jo lapsuudesta saakka olevia neurologisia haasteita, joita ei ole koskaan sen tarkemmin tutkittu ja
selvitetty tai myöhemmällä iällä kehittyneitä vaikeiden elämäntilanteiden mukanaan tuomia kasaantuneita haasteita. Nämä jäävät useasti normaalilla lääkärikäynnillä huomaamatta, eikä asiakkaat osaa edes epäillä mitään olevan vialla. Hankkeen pilotissa ostettiin tehostettuja palveluita työ- ja toimintakykyarviointien tekemiseksi erikoislääkäriltä ja tarvittavien asiakkaiden osalta neuropsykiatrisia lisätutkimuksia ja palveluja.

Pilottiin kerättiin vajaa kymmenen 25-50 vuotiasta asiakasta, joilla on takana pitkäaikaistyöttömyyttä ja suuria haasteita edetä työelämässä eteenpäin. Osa näistä asiakkaista tarvitsee jatkuvaa ns. rinnallakulkemista, jotta pystyvät edes tyydyttävään työssä suoriutumiseen, saatikka avoimeen työnhakuun.

Pilotin aikana asiakkaille tehtiin kattavat ennakkohaastattelut ja testit. Erikoislääkäri tutkii asiakkaat ennakkohaastattelujen perusteella, laatii heille tarkan lisäselvityssuunnitelman, tekee lisätestejä ja haastatteluja sekä ohjaa tarvittaessa neuropsykiatrille.

Pilotin jälkeen tehtävä jalkautetaan osaksi Pelkosenniemen kunnan työllisyydenhoitoa Pelkosenniemen sosiaalipalveluiden ja PelSavun Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän kautta ja asiakkaiden hoitopolkuja jatketaan.

Pelkosenniemelle perustettu moniammatillinen yhteistyöryhmä on kokoontunut kuukausittain yhdessä pohtimaan asiakkaiden tilaa ja mahdollisia polkuja ja tätä kautta on jo nyt saatu hyviä tuloksia aikaiseksi asiakkaiden polulla.

Kunnassa on myös tehostettu ja muokattu eri toimintamalleja uudella tavalla hankkeessa havaittujen asioiden perusteella ja tämän toivotaan saavan positiivisia eteenpäin suuntaavia tuloksia aikaiseksi jatkossa. Asiakkaiden polkuja on tehostettu ja tiivistetty, heille on rakennettu tarkat suunnitelmat ja askelmerkit, joihin jokainen eri taho sitoutuu ja näin asiakas saa parhaan mahdollisen tuen ja avun työllistymisen saralla.