Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21461

Hankkeen nimi: Esko - Kohti tasa-arvoisempaa työelämää

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 28.2.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Kauppakatu 32

Puhelinnumero: 044 7485307

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna-Riitta Junnonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna-riitta.junnonen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

IntoPajat ry, 1506327-4
Laptuote-säätiö sr, 1092018-5
TyönVuoksi ry, 1464587-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Esko-hankkeen kohderyhmänä ovat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen riskissä olevat nuoret miehet.

Hankkeen tavoitteena on:
1. Saada työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen riskissä olevat nuoret miehet etenemään työllisyyden polulla
2. Ottaa käyttöön menetelmä /menetelmiä, joilla erityisesti nuorten miesten hyvinvoinnin vajeet ja voimavarat pystytään tunnistamaan nykyistä paremmin ja sitä kautta kohdentamaan tehokkaammin heidän tarpeitaan vastaavia, voimavaroja vahvistavia ja työllistymistä sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä edistäviä toimenpiteitä
3. Tuottaa asiakaslähtöisesti tietoa työllisyyden esteistä, erilaisia toimenpiteitä tarvitsevista asiakasryhmistä (asiakassegmentointi ja profilointi) ja mahdollisista puuttuvista palveluista sekä käytettyjen menetelmien soveltuvuudesta kohderyhmälle

Määrällisenä tavoitteena on, että n. 20 % kohderyhmästä on siirtynyt kuntouttavaan työtoimintaan, 10 % on hakeutumassa koulutukseen, 30 % on ohjautunut saamaan asiantuntija-apua työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista merkittävästi haittaavan (mielenterveys-, päihde- yms.) tekijän hoitamiseksi, 20 % kohdalla jatkosuunnitelman tekeminen meneillään, 20 % jatkosuunnitelma edelleen auki

Toimenpiteet:
1. Työllisyyden polulla etenemiseksi
- Kartoitetaan nuoren nykytilanne yksilökohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti hyvinvointimittarin avulla
- Järjestetään yksilökohtaisia tapaamisia, joissa kartoitetaan keskustellen henkilön nykytilanne. Tässä on tärkeää nuoren ”oman äänen” ja kokemuksen kuuleminen omasta tilanteestaan. Päävastuulliset toteuttajat: TyönVuoksi, Laptuote ja IntoPajat ja heidän yksilövalmentajansa (tapahtuu heidän omissa tiloissaan tai nuoren kanssa erikseen sovitussa muussa paikassa). 1.8. alkaen hankkeen toimenpiteitä toteuttavat Laptuote ja TyönVuoksi, sillä Intopajat yhdistyivät Työnvuoksen kanssa samaksi organisaatioksi.

- Kohderyhmän tavoittamiseksi tehdään yhteistyötä kumppaneiden kanssa, mm. Ohjaamot, aikuissosiaalityö. Tässä Socom päävastuullinen; sopii yhteistyö- ja ohjautumiskäytännöt näiden kohderyhmää tavoittavien toimijoiden kanssa

- Kartoituksen tuottaman tiedon pohjalta mietitään yksilökohtaisissa tapaamisissa yhdessä asiakkaan kanssa jatkotoimenpiteitä, jotta asiakkaan voimavarat vahvistuisivat ja hän saisi tarvettaan vastaavaa tukea ja palvelua etenemissä kohti työllisyyttä. Jatkotoimenpiteet voivat koostua varsinaisten työllistymiseen ohjaavien toimenpiteiden lisäksi nuoren omista, elämänhallintaa parantavista toimenpiteistä arjessa, nuoren mielenkiinnon ja taipumusten mukaisten koulutusmahdollisuuksien etsimisestä, olemassa oleviin palveluihin (mielenterveys-, päihde-, sosiaali-) ohjauksesta avun saamiseksi johonkin ensisijaisesti työllistymistä estävään ongelmaan. Osallistutaan myös työnvarjostus-tapahtumiin ja/tai käydä tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin.

- Ohjataan ja tuetaan nuorta em. suunniteltujen jatkotoimenpiteiden toteutuksessa yksilökohtaisesti sekä vertaisryhmissä

- Järjestetään vertaistapaamisia nuoria miehiä voimaannuttavan tukiverkoston aikaansaamiseksi. Nuoret tulevat toimintaa em. yksilötapaamisten kautta. Toiminnan sisältö suunnitellaan yhdessä yksilövalmentajan ja nuorten kanssa. Vertaistapaamisiin voivat osallistua myös yli 50-vuotiaat työttömät.

2. Kohderyhmälle soveltuvan menetelmän /menetelmien käyttöön saamiseksi
- hyödynnetään hyvinvointimittaria yksilön voimavaroja ja hyvinvoinnin vajeita tunnistavana menetelmänä
- arvioidaan menetelmän soveltuvuutta kohderyhmälle ja verrataan sen toimivuutta ja hyötyjä suhteessa aikaisemmin käytössä olleisiin menetelmiin
- arviointitieto kerätään (ryhmä)haastattelulla yksilökohtaista nykytilan kartoitusta tehneiltä työntekijöiltä sekä kokemusasiantuntijaryhmältä/asiakkailta

3. Tuotetaan, raportoidaan ja levitetään tietoa
a) työllisyys- ja koulutuspolkujen esteistä, sukupuoleen kiinnittyvistä epäkohdista, erilaisia tarpeita ja toimenpiteitä tarvitsevista asiakasryhmistä ja mahdollisista puuttuvista palveluista sekä käytetyistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta kohderyhmälle
- aineistona käytetään nuorten miesten yksilökohtaisissa tapaamisissa saatua tietoa sekä koulutusorganisaatioiden ja työllisyyspalveluiden edustajia sekä kokemusasiantuntijoita haastattelemalla koottua tietoa
- levitetään saatua tietoa mm. verkostojen, sähköisen viestinnän ja loppuseminaarin kautta
Tulokset:
- Hankkeeseen osallistuneet kohderyhmän edustajat ovat edenneet omalla työllistymisen polullaan
- Käytännön työhön on otettu uusi työmenetelmä/hyvinvointimittari, jonka avulla voidaan tunnistaa yksilön voimavaroja ja hyvinvoinnin vajeita tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tai sinne putoamisvaarassa olevien henkilöiden (nuorten miesten) kohdalla. Työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä edistävät toimenpiteet pystytään suuntaamaan entistä paremmin kunkin henkilön tarpeita vastaavasti.
- On tuotettu tietoa a) tekijöistä, jotka ovat tällä hetkellä koulutus- tai urapolkujen esteenä b) hankkeessa pilotoiduista menetelmistä sekä c) erilaisista asiakasryhmistä ja heidän erityispiirteistään (asiakassegmentit ja profiilit).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä: 120 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa alle 30-vuotiasta miestä Etelä-Karjalasta

Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työmarkkinoiden ulkopuolelle putoamisen vaarassa olevat nuoret miehet. Varsinainen kohderyhmä on 120 työtöntä tai työelämän ulkopuolella olevaa alle 30-vuotiasta miestä Etelä-Karjalasta. Myös yli 50 –vuotiaat miehet ovat kohderyhmää.

Vanhempia miehiä toivotaan hankkeeseen myös tuomaan ja jakamaan kokemustietoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on em. varsinaisen kohderyhmän kanssa työskentelevät, palveluiden tuottajat ja oppilaitokset. Esimerkiksi opinto-ohjaajat eri oppilaitoksissa, jossa huolena on nuorten miesten sijoittuminen koulun jälkeen
Kohderyhmän kanssa työskentelevät, työelämävalmiuksia, työ- ja ammattitaitoa sekä yksilöllistä toimintakykyä edistävää valmennusta tarjoavat toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 126 670

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 60 844

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 164 896

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 690

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Parikkala, Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pääasiallinen tavoite on sukupuolen mukaisen työ- ja koulutusurien eriytymisen lieventäminen, joten toimintaympäristön analyysi on tehty tarkasti. Analyysin pohjalta voidaan sanoa, että Kaakkois-Suomessa kuten muuallakin Suomessa, miesten työttömyysluvut ovat huomattavasti naisten työttömyyttä korkeampia. Huolestuttavaa on miessukupuolelle kasautuvat ongelmat työllisyyteen, koulutukseen tai muuten palveluihin ohjautuvuudessa. Tällainen kehitys aiheuttaa vakavia haittoja, joiden vaikutukset ovat laajoja ja yhteiskunnalle sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Kohderyhmänä on työelämän ulkopuolella tai syrjäytymisvaarassa olevat miehet, joiden ongelmat voivat olla moninaisia eikä miehet ole välttämättä tottuneet puhumaan asioistaan yhtä avoimesti kuin naiset, joten vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke pyrkii tarkastelemaan yhteiskunnan epä-tasa-arvoisia rakenteita sekä sukupuolittuneita ongelmia ja osaltaan vaikuttamaan näiden rakenteiden purkamiseen tiedon lisäämisen keinoin. Hankkeen viestinnässä ja tiedottamisessa tasa-arvon edistäminen on keskeinen näkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Sähköiset välineet (videoneuvottelut, some, Skype, sähköpostikokoukset) vähentävät hankkeessa liikkumisen tarvetta ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Nuorten miesten saaminen osalliseksi yhteiskuntaan tukee koko alueen kehitystä. Uusien menetelmien kehittäminen on tarpeen tilanteessa, jossa yhä suurempi joukko nuorista miehistä on vaarassa joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pienetkin askeleet kohti työ- ja muuta yhteiskuntaelämää tukevat paikallista hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja ovat vastavoimaa rakennemuutoksen vaikutuksille Etelä-Karjalassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa testataan uutta menetelmää ja tuotetaan tästä menetelmästä tietoa. Hankkeessa kerätyt tiedon pohjalta tunnistetaan ja luodaan erilaiset asiakassegmentit ja palvelupolut. Hankkeessa tuotetaan tutkimuksellinen aineisto kohderyhmällä kokeillusta menetelmästä ja sen tuottamista tuloksista.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hankkeen toimenpiteet pilotoidaan ympäri maakuntaa, ei vain keskusta-alueella, jolloin liikkumisen tarve palvelun perässä vähenee ja palvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla myös pienillä paikkakunnilla asuville.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeessa käytetään digitaalista mittaria, jolla kohderyhmän hyvinvointia voidaan tarkastella ja tulosten avulla kiinnittää huomiota hyvinvoinnin voimavaroihin ja vajeisiin. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat tavallisia kohderyhmässä, joten oikeanlaisen avun piiriin ohjaamiseen kiinnitetään huomiota. Varhainen puuttuminen parantaa ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ja osaltaan edistää hyvinvointia. Työllisyys on yksi elämänlaatua ja hyvinvointia voimakkaasti tukevista asioista, ja tukeminen sitä kohti on hankkeen keskeinen tavoite.
Tasa-arvon edistäminen 5 6
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistämällä tällä hetkellä heikommassa asemassa olevien aseman kohentumista ja palvelujen kehittämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta kiinnittämällä huomiota tällä hetkellä heikossa asemassa olevien miesten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-