|
|
|
Hankekoodi: S21465
Hankkeen nimi: LYHTY - LYHyiden TYöpoissaolojen ennaltaehkäisy
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 1.4.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1097805-3
Jakeluosoite: Talonpojankatu 2
Puhelinnumero: (06) 868 0200
Postinumero: 67100
Postitoimipaikka: Kokkola
WWW-osoite: http://www.centria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Liisa Hiironen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-liisa.hiironen(at)centria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405727769
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
LYHTY hanke luo uuden toimintamallin alueen työhyvinvoinnin palveluiden kehittämiseen ja sitä kautta edesauttaa työntekijöiden työhyvinvointia, työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä työurien pidentymistä. Hanke tähtää tutkimaan ja kehittämään tekoälyyn ja BigDataan pohjaavan ratkaisun, jonka avustuksella voidaan luoda uusia palveluita, jotka purevat ammatinkuva-lyhyt sairauspoissaolo syy-yhteyteen. Ratkaisun avulla mahdollistetaan palveluiden kehittämisen lisäksi ennakointi sekä luodaan pohjaa uudenlaisille yhteistyökuvioille.
Hankkeen tavoitteena on vähentää lyhyitä sairauspoissaoloja, ehkäistä pidempiä sairauspoissaoloja sekä mahdollistaa ennakointi ja sopeutuminen yrityksissä, näistä toimenpiteistä arvioidaan saavutettavan 10-30% tuottavuuden kasvu, alasta riippuen. Hanke pyrkii luomaan tieteellisesti kestävän mallin, jota voidaan jatkossa hyödyntää eri ammattialoilla työhyvinvoinnin tukemiseen laaja-alaisesti sekä tekoälyjärjestelmän, joka kykenee tukemaan yrityksen HR-toimintaa tietojohtamisessa.
Toimenpiteissä hanke hyödyntää jo kerättyä aineistoa lyhyistä sairauspoissaoloista, sekä kerää uutta anonymisoitua aineistoa hankkeen käyttöön. Hankkeen kehitystyö yhdistää kerätyn aineiston ammattikohtaisiin tietoihin työnkuormittavuudesta sekä analysoi näitä tietoja tekoälyn avulla. Tiedon analysoinnissa hyödynnetään hankkeessa mukana olevien terveystoimijoiden kokemuksia. Lisäksi hankkeessa mukana olevat yritykset luovat tekoälyn antamiin suosituksiin pohjaten uusia työhyvinvoinnin palveluita. Näitä uusia palveluita pilotoidaan osana yritysten työntekijöiden hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä toimivat ensisijaisesti työterveys/terveysalan mikro-, pien- ja keskisuuret toimijat.
Konkreettiset hanketavoitteet:
- Sairaspoissaoloja ennakoiva toimintamalli
- Ammattiryhmäkohtaiset palvelumallit lyhyiden sairaspoissaolojen ennaltaehkäisemiseen
- Innovatiiviset big dataa/tekoälyä hyödyntävät liikeideat työhyvinvoinnin toiminta-alalle
- Uudet yhteistyömallit työhyvinvointialan pk-yritysten keskuudessa
Kehittämistavoitteet:
- Tietojohtamisen kautta lisääntynyt yritysten tuottavuus ja työhyvinvointi
- Ennalta ehkäisevän toimintamallin kautta pidentyneet työurat ja parempi työelämä
- Asiakasyritysten sopeutuminen vielä tunnistamattomiin työhyvinvoinnin ongelmakohtiin.
Lyhyellä aikavälillä hankkeen tuloksena luodaan sairaspoissaoloja ennakoiva toimintamalli, joka kykenee analysoimaan lyhyiden sairauspoissalojen syy-yhteyttä ammattiin ja luo näin pohjaa uusien palveluiden kehittämiseen. Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on luoda uusia innovatiivisia big dataa/tekoälyä hyödyntäviä liikeideoita työhyvinvoinnin toiminta-alalle.
Pitkällä aikavälillä tietojohtaminen pystyy käyttämään uudenlaista tietoa yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Uuden toimintamallin kautta työurat pidentyvät, mikä puolestaan vaikuttaa niin henkilön hyvinvointiin, että yrityksen kilpailukykyyn. Lisäksi pitkällä aikavälillä yritysten tulee sopeutua vielä tunnistamattomiin työhyvinvoinnin ongelmakohtiin.
Molemmat lyhyen ja pitkän aikavälin tulokset tähtäävät lyhyiden sairaspoissaolojen aiheuttamien kustannuksien pudottamiseen sekä sitä kautta lisäämään työtehokkuutta.
-Hankkeen yhteistyöverkoston mikro ja pk-yritykset, jotka kehittävät uusia työhyvinvoinnin palveluita (Työpaketeissa 2 ja 3).
-Yhteistyöverkoston pilotteihin osallistuvat henkilöt
-Uudet yritykset, jotka suunnittelevat liiketoiminnan käynnistämistä työhyvinvoinnin alalle
-Muut työhyvinvointia edistävät yritykset.
-Välillisesti hankkeesta hyötyvät kaikki kansalaiset, jotka käyttävät työhyvinvoinnin palveluita.
-Yhteistyöverkostoyritysten omat asiakkuusyritykset
-Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin julkisessa ja yksityisessä työterveyshuollon toiminnassa
-Lisäksi eri toimialojen yritykset hyötyvät, kun big datan käytön mahdollisuudet madaltuvat liiketoiminnan kehittämisessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 883
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 261 883
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 280 677
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 280 677
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa
Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Kokkolan
Kunnat: Pietarsaari, Kokkola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 35
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Tuetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. käyttäen video- ja puhelinpalavereita. Hankkeen tavoitteena on terveyden edistäminen joka osaltaan auttaa luonnonvarojen säästämistä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa pyritään käyttämään ja pilotoimaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja, jolloin välillisesti päästöt vähenevät. Hankkeen tavoitteena on terveyden edistäminen joka osaltaan auttaa vaikutta ilmaston muutoksen hidastumiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kasvillisuu- teen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000–ohjelman kohteisin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja, mikä vähentää materiaalien tulostus- ja lähettämistarvetta. Käytetään mahdollisimman paljon erilaisia sähköisiä sovelluksia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Pilotoidaan, testataan ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joilla on selkeä vaikutus palveluiden monipuolisempaan rakenteeseen sekä uusien palveluiden kehittymiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hanke pohjautuu big dataan ja digitaaliseen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen, jolloin syntyy aineeton palvelu. Hankkeessa pilotoidaan työhyvinvointiin liittyviä ennakoivia työkaluja, joilla on vaikutus yksilön työllistymiseen, työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke pohjautuu big dataan, jolloin liikkuminen ja logistiikka jäävät vähemmälle. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Parantunut työhyvinvointi edistää henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia, työssäjaksamista, työuraa ja työmotivaatiota. Hyvinvointi heijastuu myös laajemmin esimerkiksi hänen perhesuhteeseen ja taloudelliseen tasapainoon. Hyvinvoinnin edistäminen on erittäin merkittävä osa hankkeen sisältöä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa kannustetaan ylittämään raja-aitoja, jotka saattavat vaikuttaa joidenkin ryhmien käyttämiin työhyvinvointi työkaluihin. Tässä tapauksessa kannustetaan testaamaan mm. fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä pilotointeja ilman ennakko oletuksia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Tässä hankkeessa keskitytään pk- ja mikroyrityksiin. Tämä tukee heidän toimintaa työhyvinvoinnin alalla suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Hankkeen tavoitteena on pilotoida toimintoja, jotka lisäävät yritysten palveluita koko hankealueella yrityksen sijainnista riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hankkeessa on vahva toimijaverkosto, jonka myötä eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön mahdollisuudet ovat merkittävät. Kulttuuriympäristö käsittää tässä hankkeessa myös yrityskulttuurin, joka hankkeen toimintojen kautta monipuolistuu ja tuo uudenlaisia mahdollisuuksia heidän yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hanke ei tuota suoraa ympäristöosaamista | ||
Pitkiä sairauspoissaoloja on tutkittu paljon, kun taas lyhyistä, 1 – 10 päivää kestävistä sairauspoissaoloista syineen, kestoineen ja ajoittumisineen, on hyvin vähän tutkimustietoa kehittämistoimenpiteiden pohjaksi. Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat monella tavalla niin yksilöitä, työyhteisöjä kuin myös työnantajien taloutta. Lyhyiden sairauspoissaolojen on havaittu ennustavan pitkiä sairauspoissaoloja, mikä osaltaan tekee lyhyistä sairauspoissaoloista merkittävän tutkimus- ja kehittämiskohteen.
Centria-ammattikorkeakoulun toteuttamassa, Euroopan sosiaalirahaston ja Työsuojelurahaston rahoittamassa LYHTY –hankkeessa (lyhyiden työpoissaolojen ennaltaehkäisy, 1.11.2018 – 1.4.2022) etsittiin syitä erityisesti niille poissaolojen aiheuttajille, joita ei ole vielä laajasti tunnistettu. Kun näitä syitä tunnistetaan ala- ja ammattikohtaisesti, voidaan työterveyshuollossa ja hyvinvointiyrittäjien toimesta luoda ennaltaehkäiseviä työkaluja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. LYHTY-hankkeessa tavoitteena oli lyhyisiin sairauspoissaoloihin liittyvien alakohtaisten, jopa ammattiryhmäkohtaisten, syiden etsiminen ja löytäminen.
Hankkeessa käytetty pitkittäisaineisto sisältää yhteensä 50 808 sairauspoissaolojaksoa vuosilta 2017-2020. Osa datasta on saatu työterveyshuollosta, josta saatiin alakohtaista tietoa, mutta ei ammattiryhmäkohtaista tietoa. Osa datasta on saatu työnantajilta, joiden tiedot lyhyistä sairauspoissaolojaksoista eivät useimmiten sisältäneet diagnoositason tietoa sairauspoissaolon syystä. Kunkin alan osalta kuvattiin lyhyesti aineisto, aineiston analysointi sekä esitettiin lyhyiden sairauspoissaolojen yleisimmät syyt, kesto ja ajoittuminen sekä nostettiin alalle tyypillisiä, mahdollisia sairauspoissaoloon liittyviä tekijöitä. Må bra -mittarin avulla kerättiin kotihoidon henkilöstöltä kunkin työpäivän päätteeksi tietoa omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Työkalu osoittautui reaaliaikaisuutensa vuoksi erittäin kiinnostavaksi ja toimivaksi: nyt voitiin tarvittaessa lähes reaaliaikaisesti reagoida kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin. Aineistojen analysoinnissa käytettiin tekoälyä. Näin voitiin tunnistaa toistuvia kaavoja ja pinnan alta löytyviä syitä juuri lyhyille poissaoloille. Tekoälyn avulla kehitettiin myös ennakointityökalua lyhyiden sairauspoissaolojen ajoittumisen ennustamiseen.
Lyhyiden sairauspoissaolojen syyt osoittautuvat hyvin samankaltaisiksi alasta riippumatta: erilaiset infektiot, useimmiten hengitysteiden infektiot, aiheuttivat valtaosan lyhyistä sairauspoissaoloista. Yleisimmin lyhyet sairauspoissaolot kestivät 1 tai 2 päivää. Lyhyet sairauspoissaolot ajoittuivat suurelta osalta alkuvuoteen ja loppusyksyyn. Opetus- ja asiantuntijatyössä poissaolopiikki ajoittui myös toukokuulle. Työnantajien näkökulmasta tulokset ohjaavat kiinnittämään huomiota etenkin siivoukseen, tehostetun siivouksen ajoittamiseen sekä käsihygienian. Hyvinvointiyrittäjien näkökulmasta tulokset ohjaavat kehittämään palveluita yhteisesti kaikkien alojen henkilöstölle, mutta erityisesti mielen hyvinvointiin liittyviä palveluja opetus- ja asiantuntijatyötä sekä raskasta tehdastyötä tekeville sekä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia edistäviä palveluja etenkin raskasta tehdastyötä tekeville. Hankkeen aikana hyvinvointiyrittäjät kehittivät palvelupilotteja, joita testattiin hankkeen aikana ja joiden kehittäminen ja testaaminen jatkuu vielä hankkeen päätyttyä. Koronapandemia vaikutti hankkeen toteutukseen yli 2 vuoden ajan. Suurimmat vaikutukset näkyivät toimenpiteiden siirtymisenä eteenpäin, palvelupilottien testaamisen vaikeutumisena sekä palvelupilottien suuntaamisena digitaalisiksi.