Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21465

Hankkeen nimi: LYHTY - LYHyiden TYöpoissaolojen ennaltaehkäisy

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 1.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: (06) 868 0200

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja-Liisa Hiironen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja-liisa.hiironen(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405727769

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LYHTY hanke luo uuden toimintamallin alueen työhyvinvoinnin palveluiden kehittämiseen ja sitä kautta edesauttaa työntekijöiden työhyvinvointia, työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä työurien pidentymistä. Hanke tähtää tutkimaan ja kehittämään tekoälyyn ja BigDataan pohjaavan ratkaisun, jonka avustuksella voidaan luoda uusia palveluita, jotka purevat ammatinkuva-lyhyt sairauspoissaolo syy-yhteyteen. Ratkaisun avulla mahdollistetaan palveluiden kehittämisen lisäksi ennakointi sekä luodaan pohjaa uudenlaisille yhteistyökuvioille.

Hankkeen tavoitteena on vähentää lyhyitä sairauspoissaoloja, ehkäistä pidempiä sairauspoissaoloja sekä mahdollistaa ennakointi ja sopeutuminen yrityksissä, näistä toimenpiteistä arvioidaan saavutettavan 10-30% tuottavuuden kasvu, alasta riippuen. Hanke pyrkii luomaan tieteellisesti kestävän mallin, jota voidaan jatkossa hyödyntää eri ammattialoilla työhyvinvoinnin tukemiseen laaja-alaisesti sekä tekoälyjärjestelmän, joka kykenee tukemaan yrityksen HR-toimintaa tietojohtamisessa.

Toimenpiteissä hanke hyödyntää jo kerättyä aineistoa lyhyistä sairauspoissaoloista, sekä kerää uutta anonymisoitua aineistoa hankkeen käyttöön. Hankkeen kehitystyö yhdistää kerätyn aineiston ammattikohtaisiin tietoihin työnkuormittavuudesta sekä analysoi näitä tietoja tekoälyn avulla. Tiedon analysoinnissa hyödynnetään hankkeessa mukana olevien terveystoimijoiden kokemuksia. Lisäksi hankkeessa mukana olevat yritykset luovat tekoälyn antamiin suosituksiin pohjaten uusia työhyvinvoinnin palveluita. Näitä uusia palveluita pilotoidaan osana yritysten työntekijöiden hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä toimivat ensisijaisesti työterveys/terveysalan mikro-, pien- ja keskisuuret toimijat.

Konkreettiset hanketavoitteet:
- Sairaspoissaoloja ennakoiva toimintamalli
- Ammattiryhmäkohtaiset palvelumallit lyhyiden sairaspoissaolojen ennaltaehkäisemiseen
- Innovatiiviset big dataa/tekoälyä hyödyntävät liikeideat työhyvinvoinnin toiminta-alalle
- Uudet yhteistyömallit työhyvinvointialan pk-yritysten keskuudessa

Kehittämistavoitteet:
- Tietojohtamisen kautta lisääntynyt yritysten tuottavuus ja työhyvinvointi
- Ennalta ehkäisevän toimintamallin kautta pidentyneet työurat ja parempi työelämä
- Asiakasyritysten sopeutuminen vielä tunnistamattomiin työhyvinvoinnin ongelmakohtiin.

Lyhyellä aikavälillä hankkeen tuloksena luodaan sairaspoissaoloja ennakoiva toimintamalli, joka kykenee analysoimaan lyhyiden sairauspoissalojen syy-yhteyttä ammattiin ja luo näin pohjaa uusien palveluiden kehittämiseen. Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on luoda uusia innovatiivisia big dataa/tekoälyä hyödyntäviä liikeideoita työhyvinvoinnin toiminta-alalle.

Pitkällä aikavälillä tietojohtaminen pystyy käyttämään uudenlaista tietoa yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Uuden toimintamallin kautta työurat pidentyvät, mikä puolestaan vaikuttaa niin henkilön hyvinvointiin, että yrityksen kilpailukykyyn. Lisäksi pitkällä aikavälillä yritysten tulee sopeutua vielä tunnistamattomiin työhyvinvoinnin ongelmakohtiin.

Molemmat lyhyen ja pitkän aikavälin tulokset tähtäävät lyhyiden sairaspoissaolojen aiheuttamien kustannuksien pudottamiseen sekä sitä kautta lisäämään työtehokkuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-Hankkeen yhteistyöverkoston mikro ja pk-yritykset, jotka kehittävät uusia työhyvinvoinnin palveluita (Työpaketeissa 2 ja 3).
-Yhteistyöverkoston pilotteihin osallistuvat henkilöt
-Uudet yritykset, jotka suunnittelevat liiketoiminnan käynnistämistä työhyvinvoinnin alalle
-Muut työhyvinvointia edistävät yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Välillisesti hankkeesta hyötyvät kaikki kansalaiset, jotka käyttävät työhyvinvoinnin palveluita.

-Yhteistyöverkostoyritysten omat asiakkuusyritykset

-Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös laajemmin julkisessa ja yksityisessä työterveyshuollon toiminnassa

-Lisäksi eri toimialojen yritykset hyötyvät, kun big datan käytön mahdollisuudet madaltuvat liiketoiminnan kehittämisessä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 261 883

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 258 305

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 280 677

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 826

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Seutukunnat: Kokkolan, Jakobstadsregionen

Kunnat: Kokkola, Pietarsaari

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Centria-ammattikorkeakoululla on tasa-arvosuunnitelma, jota noudatetaan kaikessa toiminnassa. Tasa-arvo on huomioitu hankkeen kohderyhmän asettelussa ja tavoitteissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hyödynnetään BigDataa sukupuolen merkityksestä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Hankkeessa kannustetaan soveltamaan osaamista uusille aloille myös perinteiset nais- ja miesvaltaisuus näkökulmat ylittäen. Hankkeen kohderyhmäläiset, yhteistyöverkostot ja työntekijät otetaan tasapuolisesti mukaan hankkeen toimintaan sukupuolesta riippumatta yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa- arvon edistäminen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti niin miehiin että naisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Tuetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. käyttäen video- ja puhelinpalavereita. Hankkeen tavoitteena on terveyden edistäminen joka osaltaan auttaa luonnonvarojen säästämistä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 4
Hankkeessa pyritään käyttämään ja pilotoimaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja, jolloin välillisesti päästöt vähenevät. Hankkeen tavoitteena on terveyden edistäminen joka osaltaan auttaa vaikutta ilmaston muutoksen hidastumiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kasvillisuu- teen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta Natura 2000–ohjelman kohteisin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja, mikä vähentää materiaalien tulostus- ja lähettämistarvetta. Käytetään mahdollisimman paljon erilaisia sähköisiä sovelluksia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Pilotoidaan, testataan ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joilla on selkeä vaikutus palveluiden monipuolisempaan rakenteeseen sekä uusien palveluiden kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hanke pohjautuu big dataan ja digitaaliseen osaamiseen ja sen hyödyntämiseen, jolloin syntyy aineeton palvelu. Hankkeessa pilotoidaan työhyvinvointiin liittyviä ennakoivia työkaluja, joilla on vaikutus yksilön työllistymiseen, työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke pohjautuu big dataan, jolloin liikkuminen ja logistiikka jäävät vähemmälle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Parantunut työhyvinvointi edistää henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia, työssäjaksamista, työuraa ja työmotivaatiota. Hyvinvointi heijastuu myös laajemmin esimerkiksi hänen perhesuhteeseen ja taloudelliseen tasapainoon. Hyvinvoinnin edistäminen on erittäin merkittävä osa hankkeen sisältöä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeessa kannustetaan ylittämään raja-aitoja, jotka saattavat vaikuttaa joidenkin ryhmien käyttämiin työhyvinvointi työkaluihin. Tässä tapauksessa kannustetaan testaamaan mm. fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä pilotointeja ilman ennakko oletuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Tässä hankkeessa keskitytään pk- ja mikroyrityksiin. Tämä tukee heidän toimintaa työhyvinvoinnin alalla suhteessa suurempiin yrityksiin ja yhteiskuntaan. Hankkeen tavoitteena on pilotoida toimintoja, jotka lisäävät yritysten palveluita koko hankealueella yrityksen sijainnista riippumatta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Hankkeessa on vahva toimijaverkosto, jonka myötä eri toimijoiden kohtaamisen ja yhteistyön mahdollisuudet ovat merkittävät. Kulttuuriympäristö käsittää tässä hankkeessa myös yrityskulttuurin, joka hankkeen toimintojen kautta monipuolistuu ja tuo uudenlaisia mahdollisuuksia heidän yrityskulttuuriin ja toimintatapoihin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei tuota suoraa ympäristöosaamista

9 Loppuraportin tiivistelmä

-