Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21466

Hankkeen nimi: UUSILLE URILLE - nuorten työelämätaitojen vahvistaminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 0406233082

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Rantaniva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.rantaniva(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406233082

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin seutukirjasto, 0165116-3
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, 0207390-8
Etelä-Savon Koulutus OY, 2249317-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke kohdentuu toisen asteen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulun toimintaympäristöihin. Samalla erityistä huomiota kiinnitetään nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta kahteen keskeiseen nivelvaiheeseen; toisen asteen koulutuksen alkuvaiheeseen (koulutukseen kiinnittyminen) sekä toiselta asteelta työelämään tai jatkokoulutukseen sijoittumiseen. Hankkeen päätavoitteena on edistää eteläsavolaisten nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä ja sitä kautta vahvistaa heidän asemiaan ja aktiivisuuttaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Hanke jakautuu seuraaviin osatavoitteisiin:
1. Nuorten digiajan työelämätaitojen ja työllistymisen vahvistaminen ja työuran alun tukeminen
2. Työllistymistä edistävien ohjauskäytänteiden ja valmennusmenetelmien pilotointi, mallintaminen ja juurruttaminen oppilaitosten ja organisaatioiden toimintakulttuuriin
3. Oppilaitosten henkilöstön ja nuorten kanssa työskentelevien ohjaustaitojen vahvistaminen


Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
1. Otetaan käyttöön nuorten työelämätaitoja tukevat ohjaus- ja valmennusmenetelmät sekä toimintaympäristöt ja toteutetaan työelämävalmennuspilotteja.
2. Valmennetaan oppilaitosten henkilöstöä ja nuorten kanssa työskenteleviä "Työelämäkoutseiksi".
3. Mallinnetaan työelämätaitojen valmennusmenetelmät "Työelämätaitaja"- ja ”Duuniin”-valmennuksiksi ja juurrutetaan ne osaksi toteuttajaorganisaatioiden toimintaa.
4. Levitetään hankkeessa syntyneet toimintamallit alueellisesti.

Hankkeen toimenpiteet jaetaan kahteen työpakettiin. Työpaketti 1 on nuorille ja ammattilaisille suunnatut toimenpiteet ja työpaketti 2 on toimintamallien mallintamiseen, juurruttamiseen ja levittämiseen liittyvät toimenpiteet.

Hankkeen kohderyhminä ovat:

1) Toisen asteen opiskelijat (ammattiopistot, lukiot)
2) Ammattikorkeakouluopiskelijat
3) Ohjaamojen asiakkaat
4) Nuorten kanssa työskentelevät opettajat, ohjaajat ja muu henkilöstö, kirjaston työntekijät


Hankkeen tuloksena:

1. Nuorten osaaminen ja työelämätaidot vahvistuvat sekä heidän työllistymis- ja jatkokouluttautumismahdollisuutensa paranevat
2. Nuoria työllistyy alueen yrityksiin
3. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten ohjaukselliset valmiudet nuorten työelämätaitojen edistämiseen sekä laajemmin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen niin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kuin digitaalisissa ympäristöissä vahvistuvat.
4. Oppilaitosten uraohjauspalvelut ja niiden sisällöt kehittyvät
5. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten monialainen yhteistyöosaaminen vahvistuu.
6. Syntyy alueellisesti ja kansallisesti käyttöönotettava "Työelämätaitaja"- ja "Duuniin"-valmennusohjelmat.
7. Nuorten työelämätaitoja tukevat ohjaus- ja valmennusmallit vakiintuvat osaksi eri toimijoiden yhteistyötä samoin kuin toteuttajaorganisaatioiden perustoimintaa.
8. Oppilaitosten ja työelämän välinen vuorovaikutus lisääntyy ja yhteistyö vahvistuu entisestään.
9. Nuorten työelämätaidoista ilmiönä tuotetaan uutta tietoa.

Hankkeessa luotavan työelämätaitajavalmennuksen ratkaisut tukevat koulutuksellista tasa-arvoa ja vastaavat erityisryhmien (heikot työelämävalmiudet omaavat, huonoista elämäntavoista kärsivät, keskeyttämisuhan alaiset, maahanmuuttajataustaiset, sosiaalisesti arat opiskelijat) tarpeisiin ja tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattomia ratkaisuja. Hankkeen vaikutuksena parannetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia ja työkykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat:

1) Toisen asteen opiskelijat (ammattiopistot, lukiot)
2) Ammattikorkeakouluopiskelijat
3) Nuorten työpajojen ja Ohjaamojen asiakkaat
4) Nuorten kanssa työskentelevät opettajat, ohjaajat ja muu henkilöstö, kirjaston työntekijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Etelä-Savon yritykset, järjestöt ja muut nuoria työllistävät ja nuorten parissa
toimivat tahot. He toimivat yhteistyökumppaneina nuorten työelämävalmennuksessa. Lisäksi heille tiedotetaan hankkeen toiminnasta ja tuloksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 484 533

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 418 514

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 646 042

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 017

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan

Kunnat: Mikkeli, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 615

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riski on erityisen suuri nuorilla miehillä. OECD:n uusimman tutkimuksen mukaan nuorten miesten syrjäytyminen on Suomessa huolestuttavan suurta myös kansainvälisissä vertailuissa. Suomessa yli viidennes 20-24-vuotiaista nuorista miehistä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja määrä on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Nuorten alle 25-vuotiaiden naisten osalta syrjäytymisen kasvu on ollut maltillisempaa ja alle OECD:n keskiarvon, mutta silti 20-24-vuotiaista nuorista naisista yli 15 % on koulutuksen ulkopuolella ja työttömänä. Myös Etelä-Savossa nuorten miesten työttömyysaste on suurempi verrattuna naisiin, joten hankkeessa keskitytään nuorten miesten työllistymisen edistämiseen ja tunnistetaan ne alat, joilta työllistyminen on haasteellista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat yhtä lailla nuoriin miehiin ja naisiin ja heidän työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämiseen. Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan myös sukupuolittuneet erot työelämätaidoissa ja niiden vahvistamisen tarpeessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuden purkaminen on erittäin tärkeää, mutta ei tämän hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 2
Hankkeen aikana käytetään ekologisesti kestäviä materiaaleja aina, kun siihen on mahdollisuus. Tarpeetonta paperitulostusta vältetään ja suositaan sähköisiä materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Alueellisessa hankkeessa suositaan verkkoneuvotteluvälineitä kokouksissa ja näin vältetään turhaa matkustamista. Matkustettaessa suositaan julkisia kulkuneuvoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa pyritään edistämään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia, joten sen välilliset ja välittömät vaikutukset elinkeinorakenteeseen ovat merkittäviä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanketyöskentelyssä on muutoinkin luontevaa käyttää mahdollisimman paljon erilaisia verkkoratkaisuja (Some). Tavoitteena on, että tieto ja informaatio liikkuvat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeeen toiminta parantaa jo välittömästi hankkeen aikana että välillisesti toimintatapojen muutoksen kautta opiskelijoita ja heidän osallisuuttaan, työllistymistään ja tiedon saamistaan. Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Heidän työelämätaitojaan vahvistamalla voidaan merkittävästi vahvistaa heidän osallisuuttaan ja ehkäistä syrjäytymistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke kohdentui toisen asteen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulun toimintaympäristöihin. Samalla erityistä huomiota kiinnitettiin nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta kahteen keskeiseen nivelvaiheeseen; toisen asteen koulutuksen alkuvaiheeseen (koulutukseen kiinnittyminen) sekä toiselta asteelta työelämään tai jatkokoulutukseen sijoittumiseen. Hankkeen päätavoitteena oli edistää eteläsavolaisten nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä ja sitä kautta vahvistaa heidän asemiaan ja aktiivisuuttaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Hanke jakautui seuraaviin osatavoitteisiin:
1. Nuorten digiajan työelämätaitojen ja työllistymisen vahvistaminen ja työuran alun tukeminen
2. Työllistymistä edistävien ohjauskäytänteiden ja valmennusmenetelmien pilotointi, mallintaminen ja juurruttaminen
oppilaitosten ja organisaatioiden toimintakulttuuriin
3. Oppilaitosten henkilöstön ja nuorten kanssa työskentelevien ohjaustaitojen vahvistaminen

Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä:
1. Pilotoitiin ohjaus- ja valmennuskäytänteitä ja -menetelmiä nuorten työelämätaitojen vahvistamiseksi sekä toisella asteella että ammatillisessa korkeakoulutuksessa Etelä-Savon alueella.
2. Valmennetiin näitä menetelmiä ja käytänteitä myös oppilaitosten henkilöstölle sekä nuorten kanssa työskenteleville.
3. Mallinnetaan nämä valmennuspilottien tuloksena syntyneet työelämätaitojen valmennusmenetelmät "Matkalla tulevaisuuden työelämään"-materiaalikokonaisuudeksi, joka juurrutettiin osaksi toteuttajaorganisaatioiden toimintaa sekä julkaistiin verkossa valtakunnallisesti saataville.

Hankkeen kohderyhminä olivat:
1) Toisen asteen opiskelijat (ammattiopistot, lukiot)
2) Ammattikorkeakouluopiskelijat
3) Ohjaamojen asiakkaat
4) Nuorten kanssa työskentelevät opettajat, ohjaajat ja muu henkilöstö, kirjaston työntekijät

Hankkeen tuloksena:
1. Nuorten osaaminen ja työelämätaidot vahvistuivat sekä heidän työllistymis- ja jatkokouluttautumismahdollisuutensa
paranivat
2. Nuoria on työllistynyt alueen yrityksiin
3. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten ohjaukselliset valmiudet nuorten työelämätaitojen edistämiseen
sekä laajemmin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen niin kasvokkaisessa
vuorovaikutuksessa kuin digitaalisissa ympäristöissä vahvistuivat.
4. Oppilaitosten uraohjauspalvelut ja niiden sisällöt kehittyivät
5. Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten monialainen yhteistyöosaaminen vahvistui.
6. Syntyi alueellisesti ja kansallisesti käyttöönotettava "Matkalla tulevaisuuden työelämään" materiaalipankki ura- ja tulevaisuusohjaukseen.
7. Nuorten työelämätaitoja tukevat ohjaus- ja valmennusmallit vakiintuivat osaksi eri toimijoiden yhteistyötä samoin kuin
toteuttajaorganisaatioiden perustoimintaa.
8. Oppilaitosten ja työelämän välinen vuorovaikutus lisääntyi ja yhteistyö vahvistui entisestään.
9. Nuorten työelämätaidoista ilmiönä tuotettiin uutta tietoa.