|
|
|
Hankekoodi: S21467
Hankkeen nimi: Yhteisen hyvän alusta
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Alustapalvelu Sociala Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2880867-7
Jakeluosoite: Åkerlundinkatu 2
Puhelinnumero: 0505623403
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.sociala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanna Hauta-aho
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna.hauta-aho(at)sociala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405018751
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sote- ja kasvupalvelumarkkinat ovat murroksessa ja palveluntuottajien toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yhteisen hyvän alusta -hanke toteutuu kolmen maakunnan alueella, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, ajalla 1.10.2018-30.9.2020. Hankkeessa haetaan ratkaisuja tunnistettuihin järjestötaustaisten palveluntuottajien tarpeisiin ja haasteisiin. Hanke edistää järjestöjen mahdollisuuksia toimia julkisten ja yksityisten palveluntuottajien rinnalla vahvana ja valinnanmahdollisuuksia lisäävänä toimijana osana sote- ja kasvupalvelutuottajien monituottajamallia, mikä on myös lainsäätäjän julkilausuttu tavoite.
Yhteisen hyvän alusta -hankkeessa kehitetään järjestötaustaisten palveluntuottajien yhteinen toimintamalli, jonka käyttöönottoa ja johon sitoutumista tuetaan digitaalisella alustalla, muutostuella ja koulutuksella. Parhaimmillaan tästä kokonaisuudesta syntyy järjestöjen yhteinen palvelualusta ja ekosysteemi, jotka parantavat palvelutuottajien valmiuksia ja sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksessa ja näkyvät palvelujen tuottavuudessa, tuloksellisuudessa, vaikuttavuudessa ja laadussa. Vahvistamalla järjestötaustaista palvelutuotantoa, edistetään myös alue- ja paikallistaloutta.
Yhteisen hyvän alusta -hankkeen tavoitteena on
1) tarjota Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella järjestötaustaisille palveluntuottajille kilpailukykyä ja innovaatio-osaamista vahvistavaa muutostukea ja koulutusta,
2) kehittää yhdessä järjestöjen kanssa asiakasarvoa lisäävä ja palvelujen laatua sekä tuottavuutta vahvistava alustapalvelu ja
3) rakentaa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhdessä vertaisoppimista ja yhteistä liiketoimintaa tukeva ekosysteemi.
Hankkeen keskeisinä toimintatapoina ovat järjestöille ja muille sote- ja kasvupalvelutoimijoille järjestetyt yhteiskehittelypajat Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Yhteiskehittelypajoissa nivoutuvat asiantuntijuuden ja tiedon jakaminen, palvelutuottajien, palvelujen ja prosessien kartoittaminen, yhteisen alustan kehittäminen ja organisaatioiden sekä yhteistyön vahvuuksien tunnistaminen. Yhteiskehittelypajojen rinnalla järjestötoimijoille tarjotaan jatkuvaa muutostukea osaamisen ja muutosvalmiuden vahvistamiseksi.
Hankkeen kohderyhmänä ovat itä-suomalaiset, järjestötaustaiset palveluntuottajat, yhdistykset ja järjestöjen omistamat yhteiskunnalliset yritykset. Näitä ovat mm. Joroisten Palveluasunnot ry, Kehitysvammaisten ja Vanhusten Tuki ry, Hopearanta ry, Mikkelin Kotikaari ry, Juvan Vanhaintuki ry sekä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toiminnot Pohjois-Karjalassa. Palveluntuottajia kokoavina yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry. Hankkeessa hyödynnetään myös Alustapalvelu Sociala Oy:n kantaosakkaiden (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Suomen Mielenterveysseura ry, Sovatek-säätiö ja Mielen ry) monipuolista osaamista ja laajaa verkostoa. Lisäksi hanke tekee Pohjois-Savon liiton, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutiimin kanssa hankkeen tavoitteita tukevaa yhteistyötä tiedotuksen, yhteiskehittelyn ja asiantuntijuuden jakamisen osalta.
Hankkeen päätoteuttaja on järjestöjen omistama, yhteiskunnallinen yritys Alustapalvelu Sociala Oy. Sillä on kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta. Alustapalvelu Sociala Oy:llä on erityistä osaamista palveluliiketoiminnasta, järjestöistä, strategisesta johtamisesta ja laadunhallinnasta sekä prosessien ja palvelujen systemaattisesta kehittämisestä. Hankkeen osatoteuttajana toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, joka tarjoaa hankkeen kohderyhmälle erityisesti innovaatiotoimintaan, vaikuttavuusarviointiin, asiakaspolkuihin ja palveluintegraatioon liittyvää osaamista.
Hanke toimii kolmen itäsuomalaisen maakunnan alueella, Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Vuonna 2017 näiden maakuntien alueella toimi sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavia järjestöjä 159 kpl. Vastaavia palveluja tuottavia yrityksiä oli 1454 kpl, joista toki osa oli yhteiskunnallisia yrityksiä. Järjestöissä oli yhteensä 259 toimintayksikköä, jotka tuottivat yhteensä 718 palvelua. Näitä palveluja ovat mm. päivätoiminta, asumispalvelut, varhaiskasvatus, kotipalvelu, laitoshoito, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja/tai kätilön palvelut, fysioterapeuttien toiminta, avopalvelujen lääkäripalvelut ja terapeuttinen toiminta. (Soste ry 2018, Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut 2017). Keskimäärin Suomessa järjestöpalvelutuottajaa kohden on noin 40 työntekijää, joten Itä-Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 6000 sote-työntekijää.
Yhteisen hyvän alusta -hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa toimivat järjestöt, jotka tuottavat sosiaali- ja terveys- sekä kasvupalveluja. Alueen järjestötaustaisista palveluntuottajista (159 kpl) hankkeeseen odotetaan osallistuvan puolet alueen toimijoista eli noin 70 järjestöä ja järjestötaustaista yhteiskunnallista yritystä. Järjestötaustaisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä tarkoitetaan järjestöjen omistamia yrityksiä, joihin järjestö on yhtiöittänyt arvoperustaisen sote- ja kasvupalveluihin liittyvän liiketoimintaansa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveys- sekä kasvupalveluita käyttävät asiakkaat. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan sujuvia yhteistyömenetelmiä maakuntien ja järjestötaustaisten palveluntuottajien välille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 837
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 330 678
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 426 752
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 352 937
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Keski-Karjalan, Sisä-Savon, Savonlinnan, Ylä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Liperi, Kontiolahti, Puumala, Kiuruvesi, Kangasniemi, Sonkajärvi, Kaavi, Kuopio, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Outokumpu, Mikkeli, Hirvensalmi, Nurmes, Keitele, Lapinlahti, Polvijärvi, Tervo, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Joensuu, Siilinjärvi, Tohmajärvi, Vesanto, Mäntyharju, Rautavaara, Lieksa, Enonkoski, Rääkkylä, Joroinen, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Heinävesi, Juuka, Kitee, Pielavesi, Juva, Varkaus, Savonlinna, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hankkeessa luodaan toimintamalli, joka mahdollistaa järjestötaustaisten palveluntuottajien prosessien ja palvelujen digitalisoinnin, joka lisää luonnovarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Prosessien ja palvelujen digitalisointi edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä, joka vähentää ilmastonmuutokseen johtavia riskejä. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon digitaalisia työkaluja ja kiinnitetään huomiota kestäviin toimintatapoihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 1 |
| Hankkeella ei ole merkittävää välitöntä, eikä välillistäkään vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 5 |
| Hankkeella ei ole merkittävää välitöntä, eikä välillistäkään vaikutusta pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman vahvistamiseksi. Sen sijaan hankkeessa uudistetaan järjestötaustaisten palveluntuottajien menettelytapoja, prosesseja ja palveluja, huomioiden vaativat tavoitteet toimintojen digitalisoinnin mm. kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 1 |
| Hanke sijoittuu Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon ja näillä kaikilla on runsaasti Natura 2000 -ohjelmaan sijoittuvia alueita. Hankkeessa huomioidaan, että sen toiminta ei ole ristiriidassa Natura 2000 - alueen suojelutavoitteiden kanssa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 7 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hanke pyritään toteuttamaan mahdollisimman digitaalisesti, hyödyntäen sähköistä asiakirjahallintoa ja etätyöskentelyn menettelytapoja. Materiaalien, kuten julkaisujen ja esitteiden papereiden, valinnassa painotetaan laadun ohella ympäristöystävällisyyttä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 1 |
| Hanke ei edistä merkittävällä tavalla välittömästi, eikä välillisestikään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveys- sekä kasvupalveluja tuottavat järjestöt, jotka tarvitsevat muutostukea ja sparrausta säilyttäen ja vahvistaen kilpailukykyään osana muuttuvaa toimintaympäristöä. Järjestötaustaisten toimijoiden vahvistaminen on erittäin merkityksellistä kansalaisten monipuolisten palvelujen lisäksi paikallis- ja aluetalouden elinvoimaisuuden kannalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitetään maakunnittain järjestyviä sosiaali- ja terveys- sekä kasvupalveluja ja palveluketjua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 8 |
| Projektihenkilöstön ja hankkeeseen osallistuvien järjestötoimijoiden matkustamisessa kiinnitetään huomiota ekologisiin valintoihin käyttäen mahdollisuuksien julkisia kulkuvälineitä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen kohderyhmänä ovat järjestötaustaiset palveluntuottajat, joilla on osaamista ja kokemusta erityisesti monipalveluasiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Hanke edistää asiakkaiden hyvinvointi vahvistamalla asiakaspolkujen vaikuttavuutta ja laatua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävät palvelut ja prosessit edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentavat inglusiivista yhteiskuntaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävien palvelut ja prosessit edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rakentavat inglusiivista yhteiskuntaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on vahvistaa järjestötaustaista sote- ja kasvupalvelutuotantoa, joka on alueiden ja kulttuuriympäristön säilymisen kannalta merkittävässä roolissa osana erilaisten alueiden palvelurakennetta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 5 |
| Hankkeen osatoteuttaja toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu, jolla on jonkin verran ympäristöosaamista. Sillä on mm. Reilun kaupan arvonimi ja se on sitoutunut Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, joka ohjaa myös hankkeen toimintaa. | ||
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle asetetut tavoitteet haastavat järjestöjä ja julkista sektoria aikaisempaa tavoitteellisempaan ja vaikuttavampaan yhteistyöhön. Yhteiskehittämisen ytimessä ovat asiakaslähtöiset palvelupolut. Julkiset sote-palvelut tarvitsevat kehittämisen tueksi järjestöjen monipuolisen asiantuntemuksen ja osaamisen sekä palvelujen tuottamisessa että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, vertaistuen ja kansalaistoiminnan näkökulmasta.
Yhteisen hyvän alusta -hankkeen (1.10.2018–31.12.2020) päätavoitteena oli tarjota järjestötaustaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille kilpailukykyä ja innovaatio-osaamista vahvistavaa muutostukea ja koulutusta, kehittää järjestöjen kanssa yhdessä asiakasarvoa lisäävä, palvelujen laatua ja tuottavuutta vahvistava digitaalinen palvelualusta sekä rakentaa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhdessä vertaisoppimista ja yhteistä palvelutuotantoa tukeva ekosysteemi.
Hanke toimi kolmen itäsuomalaisen maakunnan alueella Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. ESR-rahoitteista hanketta hallinnoi Alustapalvelu Sociala Oy ja osatoteuttajana oli Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on tehty yhteistyötä niin palveluita tuottavien järjestöjen kanssa kuin kohdealueella olevien palvelujen järjestäjien kanssa. Hankkeessa järjestettiin vuosien 2019-2020 aikana Yhteisen hyvän alusta -työpajoja Joensuussa (8 kpl), Kuopiossa (7 kpl) ja Mikkelissä (6 kpl). Lisäksi osallistuttiin Savonlinnassa järjestettyihin järjestötapahtumiin. Covid-19 pandemien myötä alueelliset Yhteisen hyvän alusta -työpajat siirtyivät kaikkien maakuntien yhteisiksi fasilitoiduiksi webinaareiksi, joita järjestettiin kolme tilaisuutta. Lisäksi hankkeessa järjestettiin syksyllä kolme kaikille avointa Sylvester -webinaaria.
Yhteisen hyvän alusta -työpajat 2019-2020:
- Järjestöjen selviytymisohjelma ja toimintaympäristö (Joensuu, Kuopio, Mikkeli)
- Järjestöjen yhteistyöllä lisää kilpailukykyä (Joensuu, Kuopio, Mikkeli)
- Järjestöjen brändi, palveluiden markkinointi ja asiakasymmärrys (Joensuu, Kuopio, Mikkeli)
- Palveluiden kehittäminen, laatu ja vaikuttavuus (Joensuu, Mikkeli)
- Sote -ja työllisyyspalveluiden juridiikka ja järjestöjen sopimushallinta (Joensuu, Kuopio, Mikkeli)
- Asiakasohjaus ja palvelupolut (Joensuu, Kuopio)
- Yhteensovittava johtaminen ja strategiatyö (Joensuu, Kuopio, Mikkeli)
- Data-analytiikka ja tiedolla johtaminen (Joensuu, Kuopio)
- Digitaaliset työkalut arjessa ja liiketoiminnassa (webinaari)
- Yhteiskuntavastuullisten sote- ja työllisyyspalveluiden tulevaisuus (webinaari)
- Kohti asiakaslähtöisiä palvelupolkuja (webinaari)
Yhteisen hyvän alusta -työpajoissa oli muutostuen ja valmennuksen lisäksi vahva rooli palvelumuotoilulla ja yhteiskehittämisellä. Hankkeen aikana kartoitettiin palveluita tuottavien järjestöjen ja palveluiden järjestäjien yhteistyö- ja kehittämistarpeita. Hankkeessa kasvatettiin palveluntuottajien yhteistä ymmärrystä toimintaympäristöstä ja asiakastarpeista, ideoitiin ja kehitettiin digitaalinen ratkaisu järjestöjen palveluiden markkinointiin ja keskinäisen yhteistyön tueksi. Hankkeen aikana konseptoitiin Yhteisen hyvän alustan prototyyppi ja MVP -version (Minimum Viable Product) digitaalinen toteutus.
Palveluita tuottavien järjestöjen yhteistyömuodoiksi täsmentyi hankkeen aikana järjestöjen yhteistarjoukset ja konsortiot, yhteishankinnat, yhteiskehittäminen ja osaajaverkosto. Palveluita tuottavien järjestöjen keskinäistä vertaisoppimista ja yhteistä palvelutuotantoa tukeva ekosysteemi on hankkeen käynnistämänä rakentumassa.
Hankkeen päätyttyä Yhteisen hyvän alustaa ylläpitää ja kehittää Alustapalvelu Sociala Oy. Se on järjestöjen yhteinen voittoa tavoittelematon organisaatio ja toimii yhteiskunnallisen yrityksen periaattein. Socialan perustivat vuonna 2018 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Suomen Mielenterveysseura ry, Sovatek-säätiö ja Mielen ry.