Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21468

Hankkeen nimi: Tule töihin - tehostetun tuen malli heikossa työmarkkina-asemassa oleville työttömille työnhakijoille

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: Mannerheimintie 166

Puhelinnumero: 0295246000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Wessman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.wessman(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295246892

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

VMP Varamiespalvelu (markkinointinimi) / Bework Oy, 0346501-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat tarvitsevat julkisten työ- ja elinkeinopalveluiden tarjoaman tuen rinnalle tehostettua työllistymisen tukea. Tarve on tiiviimmälle kontaktipinnalle työnantajiin, työnhaun ja työelämätaitojen tuelle sekä osaamisen tunnistamiselle suhteessa työtehtäviin. Lisäksi työnantajapuolen haasteena on se, ettei työnantajataho ei tunnista riittävästi heikoimmin työllistyvän työvoiman osaamista eikä saa rekrytoinnissa riittävästi tukea TE-toimistolta.
Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa Tule töihin - tehostetun tuen toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa oleville työttömille työnhakijoille yhteistyössä henkilöstöpalvelualan toimijan kanssa. Hankkeessa rakennettavassa mallissa huomioidaan tulevien sote-, ja kasvupalvelurakenteiden muutokset.

Hankkeen tavoitteina on lisätä työttömien työnhakijoiden työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia positiivisen diskriminaation keinoin. Hanke parantaa alueellista kohtaanto-ongelmaa, tehostaa asiakasohjausta ja -osallisuutta, lisää ammattilaisten osaamista kohderyhmän työllistämisessä ja osaamisen tunnistamisessa, parantaa työttömän työnhakijan oman osaamisen tunnistamista ja työelämätaitoja suhteessa avoimeen työtehtävään sekä lisää tulevien kasvupalvelutoimijoiden välistä yhteistyötä.

TOIMENPITEET
Hankkeessa rakennetaan palvelujärjestäjätahon ja henkilöstöpalvelualan toimijan yhteinen toimintamalli. Malli koostuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoihin erikostuneesta työhönvalmentajatiimistä. Tiimi kehittää työnhakijoiden työllistämisprosessia, asiakasohjausta, asiakkaiden osaamisen ja työkyvyn tunnistamisen käytäntöjä. Lisäksi hankkeessa arvioidaan toimintamallin toteuttamisen kustannuksia, kulujen optimointia ja tehokkuutta sekä skaalautuvuutta uudessa kasvupalvelurakenteessa. Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka arvioi hankkeen vaikutusta ja vastaa toimintamallin levittämisestä. Osatoteuttajana on VMP Varamiespalvelu. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Uudenmaan TE-toimisto.

TULOKSET
Hanke tavoittelee 400 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa työtöntä työnhakijaa, jotka ovat iältään 30-54 -vuotiaita. Heistä kolmasosan oletetaan työllistyvän hankkeen aikana. Hankkeen aikana työllistymättömät saavat itselleen henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman, ohjauksen muihin palveluihin, sekä ajantasaiset ja kehittyneet työnhakutaidot.
Hankkeen tuloksena on rakennettu toimiva prosessi kohderyhmän asiakkaiden työllistämiseksi sekä tiivis yhteistyö tulevien palvelujärjestäjien sekä henkilöstöpalvelualan toimijoiden välillä. Hankkeen seurauksena TE-toimiston sekä tulevan palvelujärjestäjätahon heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osaaminen ja työkyky tunnistetaan aiempaa kattavammin ja asiakkaat työllistyvät aiempaa paremmin. Samalla työnantaja saa tarvittavan tuen rekrytoinnissa ja sen jälkeen. Heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistäminen tulee kilpailukykyisemmäksi muiden vapailta markkinoilta hankitun työvoiman kanssa ja heitä on työllistetty
aiempaa tehokkaammin.

HORISONTAALISTEN PERIAATTEIDEN HUOMIOIMINEN HANKKEESSA

Sukupuolten tasa-arvo: Hankkeessa huomioidaan miesten suurempi osuus työnhakijoina sekä työttömyyden pidempi kesto asiakasohjauksen kehittämisessä. Hankkeessa voidaan myös edistää eri ammattialojen ja ammattien sukupuolittuneisuuden purkamista. Hankkeessa ei ohjata asiakkaita nais- ja miesenemmistöisille aloille sukupuolen mukaan. Hankkeessa tullaan keräämään tietoa kohderyhmän työllistymisestä sukupuolittain. TE-toimistossa, joka poimii asiakkaita voidaan arvioida sitä, onko sukupuolella merkitystä siinä osallistuvatko henkilöt hankkeeseen ja pyrkiä toimimaan sen mukaan.
Yhdenvertaisuus: Hankkeessa kehitettävä toimintamalli lisää kohderyhmän yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla ja tulevien maakuntien palveluissa. Kehitettävä toimintamalli huomioi ryhmän erityistarpeet ja tukee näitä ryhmiä työelämäosallisuudessa sekä työnhakutaidoissa. Hankkeen viestinnässä huomioidaan esteettömyys, esimerkiksi kuviin kirjataan sisältö tekstein ja videoihin lisätään tekstitys. Hankkeen tapahtumissa huomioidaan esteettömyys.
Kestävä kehitys: Hankkeen hankinnoissa pyritään huomioimaan eettisyys ja ekologisuus. Hankkeessa pidetään kotimaisia hankintoja etusijalla ja suositaan esimerkiksi ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja. Kokouksissa vältetään kertakäyttömateriaalien käyttämistä. Hankkeessa suositaan sähköisiä aineistoja aina kun mahdollista. Hankkeesta kertyvä tieto ja kehitettävä toimintamalli luovat myös pohjaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen pitkällä aikavälillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdentuu Etelä-Suomessa sijaitsevan Uudenmaan maakunnan alueelle. Kohdekuntia ovat Helsinki sekä Lohja. Hankkeen kohderyhmä on eritystavoitteen 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen mukainen. Erityistavoite kohdistuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien ja työllistymisen parantamiseen.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat 30-54 vuotiaat työttömät työnhakijat. Kohderyhmää ei rajata toimialaosaamisen ja koulutustaustan mukaan.

Ikäryhmä valittiin hankkeen kohderyhmäksi, sillä ryhmälle räätälöidyistä työkaluista on kentällä pulaa. Kohderyhmä on myös parhaassa työiässä eli oikein tuettuna työvuosia voi olla edessä monia. Lisäksi tärkeänä seikkana pidettiin sitä, että ryhmää tuettaessa saavutetaan paras hyöty yhteiskunnallisella ja yksilöllisellä tasolla (katso lisää hyödyistä kuva liite 3). Ryhmän työllistämisen kehittämiseksi ei myöskään ole tällä hetkellä meneillään kehittämishankkeita. Uudenmaan Alueella meneillään olevat kehittämishankkeet kohdistuvat ennemminkin työikäisten ääripäihin tai tiettyyn ammattiryhmään. Sama koskee laajemmin koko Suomea.

Hanke kohdistetaan asiakkaisiin, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa. Asiakkaina voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai vammaisia henkilöitä. Työnhakijat poimitaan TE-toimiston 3. palvelulinjalta. Palvelulinjan 3 (Tuetun työllistämisen palvelut) asiakkailla on työllistymisen tuen ja osaamisen kartoittamisen tarvetta ja osalla on realistiset mahdollisuudet työllistyä. Linjan asiakkaat tarvitsevat kuitenkin tukea työllistymiseen, kuten esimerkiksi työnhaun taitoja sekä kontaktia työelämään, mitkä ovat tämän hankkeen keskiössä. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti sellaiset heikossa työmarkkina-asemassa olevat, jotka hyötyvät työelämävalmiuksien kehittämisestä kuntouttavan toiminnan sijaan. Työllistämisen tukea kohdistetaan siihen joukkoon, jolla työkykyä on jäljellä.

Edellä mainitut kentän tarpeet nousivat esiin Uudenmaan TE-toimiston kanssa käydyssä hankevalmistelussa. Taustoituksessa hyödynnettiin Uudenmaan TE-toimiston asiakasanalyysiä, joka tehtiin tätä hakemusta varten (ks. liite 5 Uudenmaan asiakasanalyysi).

Lohja ja Helsinki valittiin paikkakunniksi TE-toimiston arvion perusteella. Sen mukaan näillä paikkakunnilla hakemuksen kannalta relevantit ikäryhmittäiset kohderyhmät ovat isoja ja sopivat hankkeen tarkoituksiin. Lisäksi valintaan vaikutti se, että VMP:lla sijaitsee toimipisteet niin ikään näillä alueilla.

Toiminta-alueen valintaan vaikuttivat myös maakunnan strategiat. Uudenmaan alueella oleva muutostarve kohdistuu juuri työn tarjontaan ja kysyntään. Haasteena Uudellamaalla on kohtaanto-ongelmat sekä pitkäaikaistyöttömät. Myös elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset koskettavat ensimmäisinä ja rajuimmin Uuttamaata.

Kohderyhmän valinnassa on huomioitu tuleva Kasvupalvelu-uudistus. Palvelulinja on TE-toimiston nykyistä toimintaa, eikä sen jatkumisesta sellaisenaan ole takuita. Tämän vuoksi tässä hankkeessa pidetään tärkeänä tunnistaa toimintamallista hyötyvä kohderyhmä lähettävästä tahosta riippumatta ja kehittää sekä tehostaa heidän työllistymisensä prosesseja asiakaslähtöisesti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toissijaiset kohderyhmät, johon hanke vaikuttaa:
● maakunnan Kasvupalvelut
● tulevien työvoimapalvelujen tarjoajat ja kehittäjät
● tulevien Kasvupalveluiden työhönvalmentajat, työvalmentajat, uraohjaajat, työkykykoordinaattorit,
● henkilöstöpalvelualan työhönvalmentajat, hr-koordinaattorit
● työnantajat ja henkilöstö,
● muut henkilöstöpalvelualan yritykset,
● kunnat,
● järjestöt,
● muut toimialaan liittyvät organisaatiot,
● heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön lähipiiri

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 296 710

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 140 195

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 653 953

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 163 914

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Lohja, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Taustaselvitysten mukaan sukupuolten tasa-arvo-ongelmat liittyvät sukupuolten välisiin palkkaeroihin, perhevastuun epätasaiseen jakamiseen, sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin, naisten hitaampaan urakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- ja mieskuviin (Pitkänen,Säkäjärvi ym. 2012, TEM). Hankkeella voidaan edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeen sukupuolten tasa-arvon analyysissä on hyödynnetty Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokran Tasan yhdessä -työkalua, jonka kysymysten avulla analyysi on tehty. Lisäksi on käytetty tilastoja eri lähteistä. Tasa-arvotiedon keskuksen asiantuntijat ovat antaneet tukea hakemukseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tällä hankkeella voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa mm. kohdentamalla toimia heikommassa asemassa olevaan sukupuoleen. Hankkeen suunnittelussa kohderyhmä on määritelty olemassa olevien tilastojen perusteella sekä hankekumppanina toimivan TE-toimiston arvioihin perustuen. Hankkeen tavoite on saada osallistujat työllistymään avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa voidaan edistää eri ammattialojen ja ammattien sukupuolittuneisuuden purkamista. Hankkeessa ei asiakkaita ohjata nais- ja miesenemmistöisille aloille sukupuolen mukaan. Hankkeessa tullaan seuraamaan ja keräämään tietoa kohderyhmästä sukupuolittain ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Hankkeeseen osallistuminen on työttömälle vapaaehtoista. TE-toimessa, joka poimii asiakkaita ja ohjaa työhönvalmentajalle, voidaan arvioida sitä, onko sukupuolella merkitystä siinä osallistuvatko henkilöt hankkeeseen ja pyrkiä toimimaan sen mukaan. Hankkeessa pyritään huomioimaan miesten suurempi osuus työnhakijoina sekä työttömyyden pidempi kesto. Kun henkilö on työhönvalmentajan palvelussa, pyritään arvioimaan syitä siihen, miksi sukupuolten tasa-arvon erot ovat esimerkiksi työttömyyden keskimääräisessä kestossa olemassa. Työnhakijat Tuoreimman tilaston mukaan Joulukuussa 2017 työttömistä työnhakijoista koko maassa oli miehiä 164 500 (56 %) ja naisia 131 100 (44 %). Uudellamaalla tilanne oli joulukuussa seuraava: Työttömiä työnhakijoita yhteensä 80 745, joista miehiä 43 692 (54%) ja naisia 37 053 (46%). Uudenmaan TE-toimiston tilaston mukaan (joulukuu 2017) Palvelulinjalla 3 oli miehiä heikommin työllistyvistä enemmistö, 56% eli 23 755 henkeä. Työnhaun keskimääräinen kesto on TE-toimiston tilaston mukaan koko toimistossa 13-26 viikkoa. Palvelulinjalla 3 miehillä se on 66 viikkoa, ja naisilla 60 viikkoa (TE-toimisto, 2017). Kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa parhaassa työiässä (25-54-v.) olevien miesten työllisyysaste on kansainvälisesti vertaillen matala ja selvästi matalampi kuin OECD-maissa keskimäärin. lähde:http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/3254793/Ty%C3%B6llisyysryhm%C3%A4n+taustaraportti/c5912fd6-fd4b-4353-b08f-94831b0a4758 Työllistyminen eri sektoreille Kun tarkastellaan Suomen tilannetta tilastoista (2014,Tilastokeskus) eri sukupuolet työllistyvät eri sektoreille seuraavasti: Naiset: Valtio 6%, Kunta 34%, Yksityinen 59%, Miehet: Valtio 5%, Kunta 10%, Yksityinen 84%. Hankkeen osatoteuttajana toimiva VMP Group etsii työpaikkoja ja työllistää työnhakijoita ensisijaisesti yksityiselle sektorille. Koulutusaste Työllisten koulutusastetta sukupuolittain tarkasteltaessa voidaan todeta, että vain perusasteen koulutus on Suomessa naisista 9,4% ja miehistä 15.1 %. Seuraava aste, eli keskiasteen koulutus on naisista 41,5% ja miehistä 48.5%. Korkeakoulutus on naisista 49.1% ja miehistä 36.4%. Työllisyyskatsauksen (joulukuu 2017) mukaan suurin joukko työttömistä on keskiasteen koulutuksella. Uudenmaan TE-toimiston asiakkaiden koulutusasteet on tilastoitu eri tavalla kuin työllisyyskatsauksessa, mutta TE-toimiston tilastoistakin valtaosa työttömistä on keskiasteen koulutettuja. Palvelulinjalla kolme valtaosa työttömistä on keskiasteen tai ylemmän perusasteen koulutuksen käyneitä. TE-toimiston Palvelulinja 3 asiakkaista miehillä on useimmin alempi tai ylempi perusasteen koulutus kuin naisilla. Alempi perusasteen koulutus jakaantuu seuraavasti: miehet 58% ja naisilla 42%. Ylempi perusasteen koulutus miehillä 61 % ja naisista 39%. Myös keskiasteen koulutuksen omaavista miehiä on valtaosa 58%. Tilanne muuttuu kun mennään korkeakouluasteisiin, siellä naisilla on suurempi osuus tutkinnon suorittaneista. Tästä voidaan todeta, että TE-toimiston 3. Palvelulinjan asiakkaiden koulutusasteen jakauma noudattelee työmarkkinatilastoja, miehistä suuremmalla osalla on alempi tutkinto kuin naisilla. Tilastoista voimme päätellä, että vähemmän opiskelleita on enemmän työttöminä. Palveluihin pääsy ja elämänlaatu THL:n väestötutkimuksissa on selvitetty mm. palveluihin pääsyä sekä elämänlaatua. Näistä kysymyksistä on saatavilla sukupuolittain tilastoja. Tarpeeseen nähden riittämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä etuudet on vastauksissa ilmoittanut sukupuolittain miehistä 53.1% ja naisista 43,2% (ATH 2017, THL). Elämänlaatunsa on ilmoittanut keskimäärin hyväksi miehistä 56.8% ja naisista 58.6% (ATH 2017, THL). Taloudellinen asema Toimeentulotukea saavista tiedetään että kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista valtaosa 44.3%, oli yksin asuvien miesten osuus, naisten osuus toimeentulotukea saavista yksin asuvista kotitalouksista oli 29.2%. (Lähde: toimeentulotuki 2016, THL)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan niin hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Hankkeen suunnittelussa sukupuolinäkökulma otettiin huomioon kohderyhmää valitessa ja hankkeen tavoitteita luodessa. Hankkeen käytännön toteutuksessa sukupuolten tasa-arvoa edistetään monin eri keinoin. Hankkeen osatoteuttajan (VMP Group) sekä kumppanin (TE-toimisto) kanssa sovitaan hankkeen käynnistyessä tarkemmin periaatteista, joilla asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen ja joilla voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa. Hankehenkilöstön rekrytoinneissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen, myös ohjausryhmässä sekä koulutus- ja seminaaripäivissä. Hankkeen ohjausryhmää ei ole vielä nimetty.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeen hankinnoissa pyritään huomioimaan eettisyys ja ekologisuus. Hankkeessa pidetään kotimaisia hankintoja etusijalla. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja lentomatkustusta vältetään. Pidemmillä matkoilla pyritään käyttämään junaa. Kokouksia järjestetään etäyhteyksillä matkustamisen välttämiseksi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksen aiheuttamia riskejä. Hankkeen kehittämistyö suuntautuu aineettomaan, eli palveluiden kehittämiseen. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä. Kokouksissa suositaan videoneuvotteluja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia yleisiä arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei suoraan vaikuta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. ja toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja. Kokouksissa vältetään kertakäyttömateriaalien käyttämistä. Hankkeessa suositaan sähköisiä aineistoja aina kun mahdollista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 0
Hanketta koordinoivan tahon, eli THL:n toimitiloissa on käytössä Hanselin puitesopimuksen mukainen sähkö, jonka toimittaja on kilpailutettu huomioiden ympäristöasiat.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Hankkeessa kehitetään maakunnallista elinkeinorakennetta. Hankkeessa noudatetaan hankinnoissa ja kilpailutuksissa Hansel-ohjeita, näiden ohjeiden puitteissa voidaan suosia paikallista tuotantoa. Hankkeesta kertyvä tieto ja kehitettävä toimintamalli luovat pohjaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 7
Hankkeessa kehittävä toimintamalli on aineeton, palvelu. Palvelu ei veloita luonnonvaroja fyysisten tuotteiden kaltaisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 8 7
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikkumista valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä. Mikäli mahdollista, järjestetään kokoukset videoneuvottelun välityksellä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella on vaikutusta työttömien työnhakijoiden osallistujien terveyteen ja hyvinvointiin sekä osallisuuteen. Hankkeella on myös pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksia. THL:n mukaan hyvinvointieroja on työllisen työvoiman sisällä erilaisessa ammattiasemassa olevien kesken sekä työttömien ja työllisten välillä. Työttömyyden on todettu vaikuttavan haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Työttömyyden pitkittymisen ja toistuvuuden on havaittu alentavan työkykyä ja lisäävän kuolleisuutta. Hyvin ansaitsevien ja heikosti ansaitsevien miesten jäljellä olevissaelinvuosissa on eroa jo 15 vuotta. Tämä ero on koko ajan kasvamassa. Myös naisten elinajan odotteessa on eroa lähes 19 vuotta eri ryhmien välillä. Hankkeessa huomiodaan TE-toimen heikosti työllistyvät asiakkaat, jotka tarvitsevat tehostettua tukea työllistymiseen ja omia räätälöityjä palveluita. Hankkeen avulla etsitään heikosti työllistyville työttömille työnhakijoille työpaikkoja sekä lisätään työttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Lisäksi hankkeessa parannetaan työttömien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia lisäämällä työelämätaitoja sekä oman osaamisen tunnistamista. Osallistuminen koulutukseen tai työelämään edistää syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden osallisuutta ja hyvinvointia. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat myös ammattilaisten osaamisen kohentumiseen, mikä lisää heidän ammattitaitoaan, työhyvinvointiaan ja jaksamistaan. Hankkeen viestinnässä huomioidaan esteettömyys, esimerkiksi kuviin kirjataan sisältö tekstein ja videoihin lisätään tekstitys. THL:n nettisivustot ovat esteettömät, luokaltaan AA. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittäviä kontrasteja ja ruudunlukuohjelman huomioimista. Hankkeen tapahtumissa huomioidaan esteettömyys.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeella on vaikutusta syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kautta sosiaaliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa, hankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa, eli jäseninä, puhujina ja osallistujina on eri sukupuolta olevia (ml. sukupuolten moninaisuus), eri ikäisiä, osatyökykyisiä. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissaviitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeessa edistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia osallistua työelämään. Heitä ovat esimerkiksi vammaiset, osatyökykyiset ja pitkään työttömänä olleet. Hankkeen taustaselvityksissä kohderyhmää valitessa on otettu huomioon myös ikä. Joulukuun 2017 työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on ollut alle 25-vuotiaita työttömiä 38292 henkeä, ja yli 50-vuotiaita 110 937 henkeä. TE-toimiston tilastojen mukaan (marraskuu 2017) Palvelulinjalta 3 nopeimmin ovat työllistyneet nuoret (15-19 vuotiaat), joilla työnhaun keskimääräinen aika on ollut 16 viikkoa. 20-24 vuotiaat ovat työllistyneet keskimäärin 25 viikossa, 25-29 vuotiaat 33 viikkoa. 30-34 vuotiailla työllistymisaika on jo 43 viikkoa, ja tästä ylöspäin nousu on tasaista. 35-39 aika on jo 50 viikkoa, 40-44 aika on 57 viikkoa, 45-49 keskimäärin 66 viikkoa, 50-54 vuotiailla 76 viikkoa, 55-59 ikäisillä 89 viikkoa, 60-64 aika on 122 viikkoa. Näiden lukujen valossa voidaan todeta, että työllistymismahdollisuudet eivät ole yhdenvertaiset ikään katsomatta, vaan iän lisääntyessä työttömyys pitkittyy. Palvelulinjalla 3 olevista työnhakijoista suurin osa on 50-54 vuotiaat, toiseksi suurin 55-59 vuotiaat, kun taas koko TE-toimiston suurin ikäryhmä on 30-34 vuotiaat ja toiseksi eniten on 35-39 vuotiaita. Tämän perusteella hankkeen kohderyhmäksi valitaan Lohjalla ja Helsingissä 30 - 54. Useimmissa tapauksissa työttömyys ei ole yksilön oma valinta, vaan johtuu siitä, että työn vaatimuksia ja henkilöiden kyvykkyyksiä ei saada kohtaamaan. Hankkeessa kehitettävä toimintamalli lisää kohderyhmän yhdenvertaista asemaa työmarkkinoilla ja tulevien maakuntien palveluissa. Kehitettävä toimintamalli huomioi ryhmän erityistarpeet ja tukee näitä ryhmiä yhdenvertaisuudessa.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hanke ei ensisijaisesti tue kulttuuriympäristöä, mutta kulttuuriperinteitä kunnioitetaan ja ne huomioidaan tarpeen mukaan.
Ympäristöosaaminen 0 3
Osahankkeen toteuttajataho oppii huomioimaan paremmin toimintaympäristöään ja sosiaalisia näkökulmia työskentelemällä heikosti työllistyvien tarpeiden edistämiseksi. Hankkeessa edistetään hankehenkilökunnan ympäristöosaamista tarpeen mukaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-