Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21469

Hankkeen nimi: Ilona - Sosiaalinen yrittäjyys väylänä mielekkääseen työhön

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.10.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Silta-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1618557-2

Jakeluosoite: Vehnämyllyntie 4

Puhelinnumero: 0505299675

Postinumero: 33560

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.siltavalmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Kumlander

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kumlander(at)siltavalmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505299675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, 0809814-5
Vates-säätiö sr, 0941232-7
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6
Diakonia ammattikorkeakoulu (FinSERN), 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osatyökykyisten työllistyminen suhteessa muihin työikäisiin on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. Työelämän ulkopuolella on noin 200 000 suomalaista, joiden työllistymiseen ei ole löydetty ratkaisua. Suomen työllisyysasteen vähittäisestä noususta ja rakennetyöttömyyden hienoisesta laskusta huolimatta kaikkein vaikeimmin työllistyvien rekrytoituminen avoimille työmarkkinoille on yhä vähäistä.

Osatyökykyisten heikon työllisyyskehityksen, yhteiskunnallisten rakennemuutosten, työmarkkinoiden muutosten, hanketoimijoiden kokemuksen sekä eurooppalaisiin kokemuksiin peilaten Suomessa on tarve uudelle kokonaiskäsitykselle sekä joustavalle ja innovatiiviselle mallille, jolla voidaan tukea vammaisten, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä vaatii sekä työtä vailla olevien henkilöiden että työnantajien tukemista. Haettavan kansainvälisen yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda ehdotus kustannustehokkaasta, valtakunnallisesti käyttöönotettavasta toimintamallista vaikeasti työllistyvien kiinnittymisestä työmarkkinoille. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvät, osatyökykyisten työllistämistä edistävät mallit muualla Euroopassa sekä parempien toimintaedellytysten luominen yhteiskunnallisille yrityksille ja yrittäjyydelle.

Hankkeet tavoitteet ovat:
1. Analysoida, testata ja arvioida erilaisten kansainvälisten, osatyökykyisten työllisyyttä edistävien mallien toimivuutta Suomen yhteiskunnallisissa ja lainsäädännöllisissä raameissa. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyvät toimintamallit ja hyvät käytänteet. Tarkastelussa ovat muun muassa Euroopan komission hyviksi käytänteiksi valitut Social Innovation Factory (Flanderi) sekä Copenhagen House Project, yhteiskunnallisten yritysten hautomo. Taustalla on valmisteluhankkeessa koottu materiaali eri maiden malleista sekä ulkomaisten kumppanien kautta saatava informaatio.
2. Kokeilla ja systemaattisesti testata uudenlaisia menetelmiä kohti työllistymistä (yhteiskunnallisiin) yrityksiin ja (yhteiskunnalliseen) yrittäjyyteen aloille, joilla työvoiman kysyntä on suurta. Menetelmissä hyödynnetään sekä kotimaisia että kansainvälisen yhteistyön kautta saatavia hyviä käytänteitä ja malleja. Menetelmissä korostuvat toimintakyvyn edistämiseen liittyvät innovatiiviset ryhmämuotoiset kokeilut sekä kohdennetut koulutukset.
3. Lisätä työllisyyttä sekä tuottaa osaamista ja osaajia aloille, joilla on työvoimapula. Hankkeessa keskitytään erityisesti positiivisen rakennemuutoksen aloille sekä muille työvoimapula-aloille, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
4. Mallintaa kustannustehokas, huolellisesti arvioitu valtakunnallisesti käyttöönotettava rakenteellinen ratkaisu haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen.

Hankkeen tuloksena syntyy arviointi ja kuvaus kansainvälisten mallien soveltuvuudesta ja käyttöönottoon tarvittavista toimista Suomessa, uutta osaamista ja työvoimaa, kohderyhmälle suunnattu kokonaisvaltainen palvelumalli sekä materiaalipaketti vaikeimmin työllistyviä henkilöitä tukevasta työllistämismallista sekä kuvaus mahdollisesti siihen tarvittavista lainsäädännöllisistä muutoksista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeet kohderyhmänä ovat:
- osatyökykyiset työttömät henkilöt, joiden on mahdollista saada palveluja, koulutusta ja työllisyyttä hankkeen kautta
- yritykset ja muut työnantajat, jotka ovat halukkaita palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä
- viranomaiset ja poliitikot, joille hankkeessa luodaan informaatiota päätöksenteon tueksi

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat
- osatyökykyisten työllistämisen tukemiseksi työskentelevät henkilöt ja yhteisöt
- yhteiskunnalliset yritykset, joiden toimintaedellytyksiä hanke voi pitkällä tähtäimellä parantaa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 161

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 273 160

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 504 267

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 317 562

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa

Seutukunnat: Tampereen, Helsingin

Kunnat: Tampere, Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 355

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa on pitkään ollut tyypillistä, että naisten ja miesten työllisyysasteet eivät ole eronneet merkittävästi toisistaan. Tämä poikkeaa monista EU-maista. 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on ollut Suomessa pitkällä aikavälillä huomattavasti korkeampi kuin vastaava EU-maiden keskiarvo. Osatyökykyisten joukosta Eurostatin kyselyaineiston perusteella EU:ssa vammaisista miehistä työllistyy 52,1 prosenttia ja naisista 44,2 prosenttia. Suomessa vastaavat prosentit ovat vammaisilla miehillä 53,1 ja vammaisilla naisilla 58,9. EU:n keskiarvoprosenteista poiketen Suomessa vammaiset naiset työllistyvät useammin kuin vammaiset miehet. Pitkäaikaistyöttömistä on TEM:in mukaan miehiä 60%, ja pitkäaikaistyöttömistä naiset myös työllistyvät nopeammin kuin miehet. Vaikka osatyökykyisten osalta ei ole saatavissa kattavaa arviota sukupuolinäkökulmasta, viittaavat edelläesitetyt tiedot siihen, että osatyökykyistenkin miesten osalta työttömyys on naisia suurempaa. Hankkeessa pyritään työllistämään henkilöitä aloille, joilla on työvoimapulaa, joten myös työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin on hankkeen näkökulmasta merkittävää. Suomessa jako naisten ja miesten aloihin on Euroopassa suurimpia ja työvoimapula-aloista erityisesti positiivisen rakennemuutoksen alat ovat miesvaltaisia teollisuusammatteja ja toisaalta sosiaali- ja terveysalan työvoimapula kohdistuu perinteisesti naisvaltaisiin aloihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on tunnistettu, joskaan ei aukottomasti, osatyökykyisten miesten heikompi asema työmarkkinoilla ja toisaalta työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten aloihin. Hankehenkilöstön perehdyttämisessä sekä toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon tähän liittyvät näkökohdat. Hankkeessa myös varmistetaan, että olennaisista sukupuolten välisistä eroista työmarkkinoilla ja niiden syistä on saatavilla tietoa. Hanke ja siinä kehitettävä malli tukevat kohderyhmän työllistymistä sukupuolesta riippumatta eri aloille. Hankkeen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa arvioidaan myös sukupuolivaikutuksia. Aineistoja kerätään eriteltynä myös sukupuolen mukaan. Arvioidaan sukupuolinäkökulman merkitystä projektin eri vaiheissa: lähtötilanteessa, tavoitteissa, kohderyhmissä, toimenpiteissä, seurannassa ja arvioinnissa ja viestinnässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeella on välillisiä vaikutuksia kohderyhmän sukupuolisen tasa-arvon toteutumiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa pyritään vähentämään luonnonvarojen hupenemista kiertotalouden ja maltillisen luonnonvarojen käytön keinoin. Yksi hanketoimijoista on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, joka on kiertotalouden asiantuntija. Tätä osaamista hyödynnetään hankkeessa laaja-alaisesti. Lisäksi hankkeen toimenpide 2 toteutetaan kiertotaloutta suoraan edistävässä toimintaympäristössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Matkustamisen tarvetta vähennetään verkossa tapahtuvan kommunikoinnin avulla. Matkustamisessa suositaan julkisia ja vähäisen ilmastovaikutuksen kulkuneuvoja. Paperitonta työskentelyä lisätään toimistoissa ja oppimateriaaleissa systemaattisesti. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on Green Office -ympäristöjärjestelmä, mitä sovelletaan hankkeessa mahdollisuuksien mukaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Luonnon monimuotoisuutta ja ympäristötietoisuutta vahvistetaan hyödyntämällä Hankkeessa hyödynnetään Kierrätyskeskuksen ympäristöjärjestelmän avainhenkilöiden osaamista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Ympäristövaikutukset ovat välillisiä ja muodostuvat lisääntyneestä ympäristötietoisuudesta ja kestävistä ympäristövalinnoista. Hankkeessa hyödynnetään Kierrätyskeskuksen ympäristöjärkestelmän avainhenkilöiden osaamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei varsinaisia kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 4
Hanketoimijoilla on omat ympäristösuunnnitelmansa, jonka mukaan jätteet lajitellaan ja niiden syntymistä pyritään ehkäisemään. Digitaalisten välineiden käytön lisääminen vähentää paperijätteen syntymistä. Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä minimoidaan jätteiden kertyminen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on käytössään Ekokompassi-järjestelmä, jota sovelletaan hankkeessa mahdollisuuksien mukaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutuksia. Hankkeessa tehtävillä valinnoilla pyritään välillisesti vaikuttamaan uusien energialähteiden käytön lisäämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla työllistetään osatyökykyisiä työvoimapulasta kärsiville aloille. Yhteistyössä yritysten kanssa lisätään työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen, valtakunnallinen toimintamalli. Lisäksi hanketoimijoille ja kumppaneille tuotetaan uudenlaista palveluosaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hanketyössä osa liikkumisesta korvataan verkkovälitteisillä tapaamisilla ja liikkuminen järjestetään julkisilla ja kulkuneuvoilla, joilla on mahdollisimman vähäinen ilmastovaikutus. .Hankkeen tavoitteena on tuottaa palvelut lähellä asiakasta ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöönottoa ja siten vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllisyyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. THL:n tutkimuksen mukaan työttömien ja työllisten hyvinvoinnissa on selkeitä hyvinvointiin liittyviä eroja. Hanke edistää työllistymistä ja sitä kautta hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Hanke edistää tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia työhön ja yhteiskuntaan vahvistamalla osatyökykyisille suunnattuja palveluita, osaamista ja työllisyyttä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Perusoikeuksiin kuuluu jokaisen oikeus hankkia toimeentulonsa työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Oikeus valita vapaasti työ liittyy yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon. Hanke lisää yhdenvertaisuutta tarjoamalla osatyökykyisille informaatiota, uutta osamista ja työllisyyttä.
Kulttuuriympäristö 0 2
Parantamalla kohderyhmän työllisyyttä ja sitä kautta taloudellista asemaa, hanke lisää välillisesti kohderyhmän osallisuutta kulttuuritoimintaan ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua kulttuuriympäristön kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeessa lisätään kohderyhmän ympäristöosaamista ja mahdollisuuksia osallistua ympäristön huomioivien toimintatapojen kehittämiseen. Osallistujat saavat tietoa työhön liittyvissä ympäristöasioista ja oppivat liittämään yksittäiset teot osaksi laajempaa kokonaisuutta. Keskeiset teemat ovat: jätteiden lajittelu ja vähentäminen, luonnonvarojen kulutus, energiansäästö sekä kestävät hankinnat.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää osatyökykyisten työllistymistä nykyistä laajemmin, ja välityömarkkinat on tärkeä polku tavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen yhteiskunnallisen yrittäjyyden viitekehyksessä. Mallia varten koottiin kattavasti tietoa Suomesta ja Euroopasta. Kotimaista kehitystä tarkasteltiin Euroopan unioniin liittymisestä lähtien. Keskeisimpinä lähteinä olivat erilaiset rakennerahasto-ohjelmien asiakirjat ja Suomen hallitusten hallitusohjelmat. Kansainvälisen selvitystyön pohja oli EU-ohjelmissa, politiikka-asiakirjoissa, eurooppalaisten verkostojen materiaaleissa sekä maakohtaisissa esimerkeissä.

Hankkeessa pilotoitiin malleja, joiden tavoitteena oli edistää osallistujien työllisyyttä. Pilotoinneissa painottui osaamisen kehittäminen, kokonaisvaltainen valmennusote sekä tiivis yritysyhteistyö. Pilotointeihin osallistui 316 asiakasta, joista 125 työllistyi, koulutukseen pääsi 42 henkilöä ja yksi henkilö siirtyi yrittäjäksi. Työnantajayhteistyötä hanke teki 45 yrityksen tai muun organisaation kanssa.

Hankkeen kokeilujen ja tehdyn selvitystyön perusteella hankkeessa tehtiin ehdotus (työhön integroivien) yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristön kehittämisestä Suomessa. Keskeiset ehdotukset ovat: systemaattinen yhteiskunnallisten yritysten strategian toimeenpano, verkostomainen osaamisen rakentaminen ja jakaminen, rahoitusosaamisen lisääminen, rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen sekä mahdollisuus pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Hanke teki tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa ja tuotti laajasti tietoa aihepiiriin liittyviin yhteiskunnallisiin prosesseihin. Hankkeen aikana julkaistiin yhteiskunnallisten yritysten strategia ja syksyllä 2021 Suomessa käynnistettiin yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toiminta.