RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21470, #Hyvinvoiva amis. Peruskoulusta ammattiopintoihin ja työelämään Lapissa

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Norvapalo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.norvapalo(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844185

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on kehittää lappilaisten nuorten siirtymiä peruskoulusta ammattiopintoihin ja ammattiopinnoista työelämään. Tavoitteena on myös vankentaa nuorten opinnoissa edistymistä ja tutkintojen suorittamista kehittämällä moniammatillista tiimityöskentelyä vastaamaan viime aikaiseen ammatillisen koulutuksen reformiin. Hankkeessa kehitetään ammatillisen koulutuksen käytänteitä parantamalla opettajien, opinto-ohjaajien, koulukuraattoreiden, työpaikkaohjaajien ja asuntola-ohjaajien taitoja tunnistaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointiin ja sosiaalipalveluihin liittyviä tarpeita. Hankkeen päätavoitteena on löytää keinoja ja luoda malleja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointia edistävään ennaltaehkäisevään työhön sekä varhaisiin interventioihin. Lisäksi hanke tukee koulutustakuun toteutumista ja tehostaa ammatillisten tutkintojen suorittamista ja nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille. Se myös ehkäisee nuorten putoamista koulutuksesta ja myöhemmin työelämästä.

Rovaniemen kaupungin ja Lapin koulutuskeskus REDU:n asiantuntijat kehittävät käytänteitä ja konkreettisia keinoja parantaa sosiaalityön ja koulutusohjelmien sisältöjä vastaamaan kasvaviin opiskelijahuollollisiin tarpeisiin ja moniammatillisten tiimityöskentelytaitojen vaatimuksiin. Lapin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön välinen yhteistyö sekä kansainvälinen yhteistyö tukevat hankkeen toteuttamista.

TOIMENPITEET
Hankkeessa selvitetään ammatillisen reformin vaikutuksia hyvinvointiin ja sosiaalipalveluiden tukeen sekä kartoitetaan ammatillisen koulutuksen henkilöstön täydennyskoulutustarpeita. Toimenpiteiden keskiössä on erityisesti siirtymä peruskoulusta ammatillisiin opintoihin ja sieltä työelämään. Lisäksi hanke tukee ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostoitumista ja kartoittaa, mallintaa ja edelleen kehittää hyviä käytäntöjä pilottitapausten avulla. Kansainvälinen yhteistyö tukee kansallisten tavoitteiden saavuttamista ja edistää parhaiden käytäntöjen löytämistä erilaisiin pedagogisiin ja kulttuurisiin konteksteihin linkittyen maakohtaisiin erityistarpeisiin ja laajemmin EU alueen tarpeisiin.

Hanke toteutetaan kansainvälisenä yhteistyöhankkeena belgialaisten partnereiden kanssa: GTB (as structural partner from VDAB, the Public Employment Service), UCCLL- (high school for teachers and knowledge on motivation theories and their use in education) ja Pulso-Europe (spinoff of the University of Leuven). Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden lisäksi osallistuvien maiden ammatilliset oppilaitokset, koulujen henkilökunta ja korkeakoulut saavat uudenlaisia menettelytapoja ja työkaluja vastatakseen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ennaltaehkäisevään hyvinvointiin, sosiaalipalveluihin sekä moniammatillisiin käytänteisiin liittyviin tarpeisiin.

TULOKSET
Hankkeen tuloksena syntyy 1) selvitys ammatillisen koulutuksen ennaltaehkäisevistä opiskelijahuoltopalveluista sekä raportti kansallisista ja eurooppalaisista ammatillisen koulutuksen ennaltaehkäisevistä, hyvinvointia tukevista palveluista ja varhaisen vaikuttamisen hyvistä käytänteistä hankkeen aikana pilotoituihin malleihin perustuen; 2) kartoitus ammatillisen koulutuksen toimijoiden täydennyskoulutustarpeista; 3) uusia menetelmiä tukemaan ammatillisen koulutuksen läpäisyä ja edistämään ennaltaehkäisevää opiskelijahuoltoa sekä varhaisia interventioita; 4) uudenlaisia kokemusasiantuntijaperustaisia toimintamalleja tukemaan nuorten elämänhallintaa sekä siirtymiä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja edelleen työelämään; 5) opiskelijoille, ammatillisen koulutuksen henkilökunnalle sekä työpaikkaohjaajille suunnattu online-materiaalivaranto

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen keskeisen kohderyhmän muodostavat lappilaiset ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat nuoret. Heidän lisäkseen kohderyhmään kuuluvat sivistys- ja sosiaalialan ammattilaiset kuten ammatillisen koulutuksen oppilaitosten opettajat ja opiskelijahuollon asiantuntijat, työpaikkaohjaajat, asuntola- ja vapaa-ajan ohjaajat, peruskoulujen opinto-ohjaajat, nuorisotyöntekijät sekä yliopiston kasvatusalan ja sosiaalityön koulutusten henkilöstö ja opiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen kohderyhmänä ovat ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vanhemmat ja huoltajat sekä ammatillisia opintoja suunnittelevat nuoret. Alueelliset ja kansalliset sidosryhmät, kuten esimerkiksi Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, THL ovat hankkeen välillistä kohderyhmää.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 471 761

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 426 103

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 629 015

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 568 136

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Ranua, Kittilä, Kolari, Sodankylä, Rovaniemi, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 630

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Hankkeessa ei ole tehty erillistä toimintaympäristöanalyysiä, mutta hankkeen toimintaympäristöön (oppilaitokset ja niiden OPS:it, yliopiston koulutusohjelmat) kuuluu sukupuolinäkökulman huomioiminen ja yhteisöllisyys sekä erilaisuuden hyväksyminen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa arvostetaan yhtäläisesti miehille ja naisille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia. Tasa-arvoa edistetään sukupuolitietoisella toiminnalla eli ottamalla tietoisesti huomioon sukupuolen merkitys ja sukupuolten välillä olevat erot asemassa, tarpeissa, elämäntilanteissa ja odotuksissa toiminnan kohteessa olevassa asiassa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen tavoitteena on kehittää lappilaisten nuorten siirtymiä peruskoulusta ammattiopintoihin ja työelämään vastaten ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin ja haasteisiin opiskelijahuollollisesta näkökulmasta parantaten nuorten kanssa työskentelevien moniammatillisia työskentelytaitoja sekä taitoja tunnistaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja sosiaalipalveluihin liittyviä tarpeita. Hankkeen päätavoitteena on löytää keinoja ja luoda malleja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointia edistävään varhaiseen vaikuttamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisemiseen sekä varhaisiin interventioihin. Nämä ovat sukupuolesta riippumattomia.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	4
Kohderyhmän kanssa kehitettävät onlineresurssit ja muut materiaalit ja toimintamenetelmät
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Ei suoria yhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hanke edistää nuorten hyvinvointia vastaamalla tarpeeseen löytää ja kehittää uudenlaisia lähestymis- ja toimintatapoja ennaltaehkäisevään kouluhyvinvointityöhön ja varhaisen puuttumisen malleihin kiinnittyen erityisesti ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin uudistuksiin ja haasteisiin. Hanke tarttuu erityisesti hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseen, jotta oppilaitoksissa pystyttäisiin riittävän varhain tunnistamaan tuen tarpeet ja nuorten elämän riskitekijät ja puuttumaan niihin nopeasti. Yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta katsottuna hankkeella voidaan vaikuttaa taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävään syrjäytymisen riskiin, professionaalisesta näkökulmasta voidaan vähentää pitkäkestoisten, korjaavien hoito- ja interventioprosessien kustannuksia sekä selkiyttää ammattilaisten erillisiä ja yhteisiä työprosesseja, yhteisöllisestä näkökulmasta voidaan vaikuttaa kouluhyvinvoinnin vahvistumiseen, jolla on merkitystä sekä opiskelijoiden opiskeluun että koulun ammattilaisten työssä jaksamiseen, yksilöllisestä näkökulmasta voidaan vahvistaa nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	8	7
Hankkeen toimenpiteillä tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia sekä siirtymävaiheita ammatilliseen koulutukseen ja edelleen työelämään vahvistaen nuorille tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään sekä yhteiskunnassa pärjäämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Hanke osallistaa kohderyhmän, erityisesti nuoret, mukaan hankkeen toimenpiteisiin. Nuoret pääsevät vaikuttamaan heidän koulutuspolkujaan tukevien menetelmien, käytäntöjen ja toimenpiteiden kehittämiseen. Nuorten kanssa työskentelevät saavat uudenlaisia toimintamalleja nuorten hyvinvoinnin, siirtymien ja koulutuksessa pysymisen tukemiseen, joka edistää erilaisuuden hyväksymistä ja vähentää eriarvoisuutta. Yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta katsottuna hankkeella voidaan vaikuttaa taloudellisesti ja sosiaalisesti merkittävään syrjäytymisen riskiin, professionaalisesta näkökulmasta voidaan vähentää pitkäkestoisten, korjaavien hoito- ja interventioprosessien kustannuksia sekä selkiyttää ammattilaisten erillisiä ja yhteisiä työprosesseja, yhteisöllisestä näkökulmasta voidaan vaikuttaa kouluhyvinvoinnin vahvistumiseen, jolla on merkitystä sekä opiskelijoiden opiskeluun että koulun ammattilaisten työssä jaksamiseen, yksilöllisestä näkökulmasta voidaan vahvistaa nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei varsinaisesti liity kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei varsinaisesti liity ympäristöosaamiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

#Hyvinvoiva amis. Peruskoulusta ammattiopintoihin ja työelämään Lapissa -hanke toteutettiin 1.11.2018-282.2.2022 välisenä aikana. Hankkeen päätoteuttajana toimi Lapin yliopisto, josta mukana olivat kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Osatoteuttajina hankkeessa olivat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Lapin koulutuskeskus REDU ja Rovaniemen kaupunki. Hanke toteutettiin osittain kansainvälisenä yhteistyöhankkeena belgialaisten partnereiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja tukea nuorten siirtymiä sekä ammatillisten opintojen edistymistä ja tutkintojen suorittamista. Lisäksi vahvistettiin nuorten kanssa työskentelevien moniammatillisia työskentelytaitoja sekä taitoja tunnistaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja sosiaalipalveluihin liittyviä tarpeita. Hankkeen päätavoitteena on löytää keinoja ja luoda malleja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointia edistävään varhaiseen vaikuttamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisemiseen sekä varhaisiin interventioihin.

Kehittämistarpeisiin ja hankkeen tavoitteisiin vastattiin hankkeen kansallisten ja kansainvälisten työpakettien toimenpiteiden kautta. Hankkeessa selvitettiin ammatillisen reformin vaikutuksia hyvinvointiin ja sosiaalipalveluiden tukeen sekä kartoitettiin nuorten kokemuksia siirtymävaiheen tuesta ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön täydennyskoulutustarpeita. Toimenpiteiden keskiössä oli erityisesti siirtymävaiheen tuki peruskoulusta ammatillisiin opintoihin ja moniammatillinen yhteistyö siirtymien tukena. Näihin pilotoitiin toimintamalleja yhdessä hankkeen kohderyhmän kanssa.

Hankkeen tuloksena siirtymävaiheessa olevat nuoret saavat uudenlaista tukea ja ammatillisten oppilaitosten henkilöstö menettelytapoja ja työkaluja vastata ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ennaltaehkäisevään hyvinvointiin, sosiaalipalveluihin sekä moniammatillisiin käytänteisiin liittyviin tarpeisiin. #Valmennus-pilotin avulla tuettiin nuorten ammatillisiin opintoihin kiinnittymistä moniammatillisella ja ennaltaehkäisevällä otteella. Pilotista tehtiin mallinnusvideon hyvien käytänteiden jakamiseksi. #Asuntola-pilotissa vahvistettiin tiedonsiirtoon, yhteistyöhön ja työnjakoon liittyviä asioita eri toimijoiden kanssa, kehitettiin yhteistyötä huoltajien kanssa, vahvistettiin asuntolan turvallisuutta ja ennen kaikkea tuettiin ennaltaehkäisevällä otteella opiskelijoiden asumista ja asuntolan yhteisöllisyyttä. #Työpajat -pilotissa järjestettiin eri teemaisia tapahtumia REDUn opiskelijoille sekä työpajoja ammatillisesta koulutuksesta 9. luokkalaisille. Hankkeen kansainvälisenä yhteistyönä kehitettiin online työkalu tukemaan nuoria heidän pohtiessaan omia tulevaisuuden valintojaan. Sivusto toimii apuna siirtymävaiheissa vahvistaen käyttäjän itseohjautuvuutta, auttaa käyttäjää pohtimaan elämäntilannettaan ja tulevaisuuttaan, tukee opintojen etenemistä ja motivoi käyttäjää pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia ja omia vahvuuksiaan. Sivusto on vapaasti sekä nuorten itsensä että heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten käytettävissä ja se on kohdennettu etenkin perus- ja toiselle asteelle.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke