Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21471

Hankkeen nimi: Tarmo - monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0280113-5

Jakeluosoite: Rantakatu 23A

Puhelinnumero: 0505587460

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pksotu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hilkka Pirhonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hilkka.pirhonen(at)pksotu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504727055

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Riveria, 0212371-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tiivistelmä:

Tarmo-hankkeella kehitetään yhdessä monialaista työllisyystoimintaa Pohjois-Karjalassa. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2019 – 30.6.2021 ja hanke toimii 10 kunnan alueella. Hanketta hallinnoin ja toteuttaa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Osatoteuttajana toimii Riveria.

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on työttömien henkilöiden työllistymisen varmistaminen kokeilemalla uudenlaisia työllistymistä tukevia ratkaisuja ja toteuttamalla työllistymistä tukevia palveluja yksilöllisesti. Hankkeen aikana laajennetaan, syvennetään ja monipuolistetaan yritysyhteistyötä sekä tuotetaan tietoa maakunnalle vaikuttavista palveluista. Hankkeen toisena tavoitteena on, että hankkeen jälkeen yhdistyksillä on selkeä ja tunnistettu rooli työttömien tukemisessa tulevilla kasvupalvelumarkkinoilla; osa yhdistyksistä toimii markkinalähtöisesti palveluntuottajina ja osa tarjoaa työllistymistä tukevia toimintoja yleishyödyllisinä toimijoina.

Hankkeen kohderyhmiä ovat työttömät työnhakijat, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä, maakunnan kasvupalvelumarkkinoilla toimimisesta kiinnostuneet yhdistykset ja muut työllisyystoimijat, yhdistykset, joilla on työllistymistä tukevaa toimintaa sekä maakunnan työnantajat.

Toiminta
Työnhakijat pyritään integroimaan työelämään nopeasti ja joustavasti. Heille etsitään mahdollisuus tehdä työtehtäviä aidossa työympäristössä samanaikaisesti työelämävalmiuksia ja -taitoja kartuttaen. He saavat yksilöllistä valmennusta ja kehittävät ammatillista osaamistaan. Hankkeen aikana kokeillaan uudenlaisia työllistymistä tukevia ratkaisuja, joiden taustalla ovat arjesta nousevat tarpeet. Yritysyhteistyötä laajennetaan alueellisesti ja pyritään hyödyntämään yrityksiä entistä monipuolisemmin työllistäjinä ja työllistymisen tukijoina. Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa kohtaavat työvoimapalvelujen järjestäjät, palveluntuottajat, kunnat ja työllisyystoimijat. Työpajoissa luodaan yhteistä ymmärrystä työllisyyden tilanteesta ja ideoidaan tehokkaita keinoja vastata työttömien työnhakijoiden palvelutarpeisiin. Yhdistyksille järjestetään koulutusta niiden roolien selkiyttämiseksi ja työllistymistä tukevan toiminnan kuvaamiseksi. Toinen työpaketti on suunnattu yhdistyksille, jotka haluavat tarjota markkinalähtöisesti työllistymistä tukevia palveluja kasvupalvelumarkkinoilla erilaisia tapoja hyödyntäen ja toinen työpaketti yhdistyksille, jotka toimivat yleishyödyllisistä lähtökohdista käsin.

Tulokset
Työnhakijan näkökulmasta katsottuna työllistymistä tukevista palveluista muodostuu kokonaisuus, jossa yksi taho kokoaa työnhakijalle kaikki hänen työllistymisen polullaan tarvitsemansa palvelut, mikä varmistaa työllistymistä. Hankkeeseen osallistuu 550 työtöntä työnhakijaa ja heistä 35% aloittaa ammatillisen koulutuksen tai työllistyy. Hankkeen jälkeen 15:sta yhdistyksellä on suunnitelma palveluntuottajaksi ryhtymiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Työllistymisessä tukea tarvitsevat työttömät työnhakijat, osatyökykyiset työnhakijat sekä turvapaikanhakijat, joilla on työnteko-oikeus

Kohderyhmiä on määritelty tarkemmin seuraavissa kunnissa
- toistuvaistyöttömät (Joensuu, Nurmes)
- ammattiin valmistuneet nuoret aikuiset, joilla ei ole työkokemusta (Ilomantsi, Rääkkylä, Kontiolahti, Nurmes)
- maahan muuttaneet (Kitee, Kontiolahti, Tohmajärvi, Joensuu)
- pitkäaikaistyöttömät, joiden osaaminen on vanhentunut (Liperi, Outokumpu)
- kuntoutumispolulta työllistymispolulle siirtyvät (Kitee ja Liperi, Polvijärvi, Joensuu)
- aikuiset, joilla ei ole ammatillista koulutusta (Rääkkylä, Tohmajärvi)


Asiakasmäärä 550 hankkeen aikana.

2. Maakunnan kasvupalvelumarkkinoilla toimimisesta kiinnostuneet yhdistykset ja muut työllisyystoimijat. Yhdistykset, joilla on työllistymistä tukevaa toimintaa.

Hankkeen aikana mukana on 50 yhdistystä.

3. Maakunnan työnantajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat työttömille työnhakijoille palveluja tarjoavat toimijat, esimerkiksi kunnat. Välillisiä kohderyhmiä ovat ne pohjoiskarjalaiset ihmiset, jotka osallistuvat yhdistysten toteuttamaan toimintaan. Yhdistysten toiminnasta merkittävä osa toteutetaan työllisyystoimintaan osallistuvien ihmisten työpanoksella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 316 792

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 306 726

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 625 004

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 618 969

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Joensuu, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Rääkkylä, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: -

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 710

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on analysoitu sukupuolinäkökulmasta hyödyntämällä Työ- ja elikeinoministeriön (12/2011) opasta "Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa".
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa otetaan tietoisesti huomioon sukupuolten merkitys ja sukupuolten väliset erot tarpeissa, elämäntilaiteissa ja odotuksissa hankkeen toimintaan liittyen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään ottamalla sukupuolinäkökulma mukaan hankkeen kaikkiin vaiheisiin, tavoitteisiin ja toimintoihin. Sukupuolten välillä ei Suomessa ole suurta eroa työllisyysasteissa. Pohjois-Karjalassa työttömien miesten määrä on hieman naisten määrää suurempi. Hankkeen toiminnassa jatketaan KAIKU- ja Kajo-keskus-hankkeiden hyviä käytänteitä molempien sukupuolten mukaan saamiseksi. (KAIKUn asiakkaista 53% on miehiä ja KAJO-keskuksen asiakkaista 50,1% on miehiä.)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvo, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeella vaikutetaan työvoiman riittävyyteen alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään alueellisia toimintamalleja työllisyyspalveluiden tuottamiseksi verkostona tulevaa maakuntauudistusta ajatellen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa edistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisvalmiuksia, ammatillista osaamista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeella pienennetään osallistujien köyhyys- ja syrjäytymisriskiä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tarmo - Monialaisen työllistymisen kehittäminen yhdessä-hankkeen tavoitteena oli kehittää monialaista työllisyystoimintaa sekä selkeyttää ja uudistaa yhdistysten rooleja työttömien tukemisessa.

Työttömien henkilöiden työllistymisen varmistaminen:
Tarmo-hankkeen yksilölliseen valmennukseen osallistui yhteensä 511 henkilöä. Asiakkaille tarjottiin heidän tarpeen mukaan työhönvalmennusta, työnetsintää tai koulutusvalmennusta. Kaikista Tarmo-hankkeen asiakkaista 164 henkilöä työllistyi ja 61 henkilöä aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen. Näin ollen hankkeen vaikuttavuusprosentti oli 44 %. Hankkeessa kokeiltiin koulutusvalmennusta, johon osallistui 55 asiakasta. Heistä 49 % (n 27) aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen tai työllistyi avoimille työmarkkinoille.

Työllisyyden kokemusosaajatoiminta:
Hanke järjesti syksyllä 2020 Työllisyyden kokemusosaajakoulutuksen, josta valmistui 5 työllisyyden kokemusosaajaa. Koulutus muodostui 5 kerrasta. Julkaisu Asiakasosallisuus on yhdessä tekemistä -esimerkkejä ja ajatuksia työllisyyden asiakasraati ja kokemusosaajatoiminnasta valmistui huhtikuussa 2021.

Uudet työllistymistä tukevat palvelut:
Tarmo-hankkeen tavoitteena oli kokeilla uudenlaisia työllistymistä tukevia toimia sekä levittää hyviä käytäntöjä. Yhteistyössä KoordiPOK-hankkeen kanssa suunniteltiin Ovi opintoihin -koulutus, jonka tavoitteena oli madaltaa opintoihin lähtemisen kynnystä. Koulutus juurtui TE-toimiston palveluvalikoimaan syksyllä 2020. Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus laajeni koko maakuntaan. Hanke toteutti Toivo -työhönvalmennusta turvapaikanhakijoille kokeilun 1.11.2019-13.3.2020, johon osallistui yhdeksän henkilöä. Tarmo-hanke toimi koollekutsujana Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoille (Joensuun seutu, Keski-Karjala ja Pielisen Karjala) sekä Osatyökykyisten työllistyminen -työryhmälle.

Yhdistyksillä on selkeä ja tunnistettu rooli työttömien tukemisessa:
Yhdistyksille tarjottiin kahta eri koulutuspakettia. Palveluntuottamisesta kiinnostuneille yhdistyksille suunnattu Palveluntuottajana eteenpäin -koulutus muodostui 10 kerrasta. Mukaan ilmoittautui 15 yhdistystä ja 12 yhdistystä suoritti koulutuksen loppuun. Osallistuneista yhdistyksistä 50 % toimi palveluntuottajana keväällä 2021. Työllistymistä pienimuotoisesti tukeville yhdistyksille järjestettiin Toiminta näkyväksi -koulutus. Koulutuksissa kuvattiin yhdistysten työllistymistä tukeva toiminta A4:lle. Koulutuksiin osallistui yhteensä 22 yhdistystä. Yhdistystoimijoille tarjottiin myös elinkeinotoiminnan käynnistämisvalmennusta, jota hyödynsi kuusi eri yhdistystä.

Työtehtävien opinnollistaminen:
Osatoteuttaja Riverian kanssa toteutettiin työtehtävien opinnollistamista. Opinnollistamisen kartoituksia valmistui yhteensä 65 kappaletta ja opinnollistettuja työtehtäviä löytyi kaikista kumppanikunnista. Kartoituksia tehtiin 27 eri yhdistyksessä ja 6 kunnan tehtävissä sekä kahdessa yrityksessä. Opinnollistamisen kartoituksia tehtiin 37 eri tutkinnon osasta. Osaamiskuvauksia tehtiin hankkeen aikana yhteensä 18 kappaletta. Hankkeessa valmistui video opinnollistettujen työtehtävien tekemisestä.

Tarmo-hanke toimi 1.1.2019-30.6.2021 Ilomantsissa, Joensuussa, Kiteellä, Kontiolahdella, Liperissä, Nurmeksessa, Outokummussa, Polvijärvellä, Rääkkylässä, Tohmajärvellä ja Valtimolla. Hanketta hallinnoi ja toteutti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ja osatoteuttajana toimi Riveria. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, kumppanikunnat sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry.