Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21472

Hankkeen nimi: Tuumasta töihin - sujuvat koulutuspolut toisella asteella

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 029 469 6000 /vaihde

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Niiranen-Linkama

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.niiranen-linkama(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5090408

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Etelä-Savon koulutus OY, 2249317-6
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, 0207390-8
Savon koulutuskuntayhtymä, 1852679-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TUUMASTA TÖIHIN – sujuvat koulutuspolut toisella asteella
Hankkeen tiivistelmä

Suomalaisessa yhteiskunnassa työ määrittää henkisen hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvointi ymmärretään kokonaisvaltaiseksi myönteiseksi kokemukseksi elämästä ja työstä. Työ on tärkeä osa ihmisen minuutta, ja työ tuo elämään järjestystä ja turvallisuutta. Työttömyyden seurauksena menetetyt ihmissuhteet ja taloudellinen ahdinko saattavat aiheuttaa sisäänpäin kääntymistä ja häpeäntunnetta, tunnetta ulkopuolisuudesta.
Yksi syy työttömyyteen on ammattitutkinnon tai osaamisen puute esimerkiksi silloin, kun peruskoulun jälkeinen koulutus on jäänyt kokonaan hankkimatta tai opinnot ovat keskeytyneet. Suuri joukko nuoria jää vuosittain ulkopuolelle siirryttäessä perusasteelta toisen asteen opintoihin. Myös opintojen keskeyttäminen on toisella asteella tavallista, vaikka siihen on pyritty puuttumaan eri keinoin. Toisen asteen koulutusreformi mahdollistaa entistä paremmin tutkintojen osien suorittamisen sekä jatkuvan hakeutumisen koulutukseen. Koulutusreformin periaatteet soveltuvat hyvin hyödynnettäväksi myös Tuumasta töihin-hankkeessa.
OKM:n Selvitys toisen asteen siirtymävaiheista ’Sujuvuutta siirtymiin’ (Harjunpää, Ågren & Laiho, 2017) käsittelee toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheiden toimintaprosesseja ja malleja. Selvityksessä on tunnistettu ammatillisen koulutuksen järjestäjien tämänhetkiset toimivat ja joustavat toiminta- ja palvelumallit ja samalla on tunnistettu myös siirtymävaiheisiin liittyviä esteitä ja kehittämiskohteita. Selvitys tukee ensisijaisesti ESR-rahoituksella tehtävää siirtymä- ja nivelvaiheiden kehittämistyötä.

Erityisen paljon nivelvaiheiden käytäntöjä on luotu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA), amatilliselle toiselle asteelle kiinnittymiseen, joustaviin ja työvaltaisiin polkuihin, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen, toteutettavaan ohjaukseen sekä varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vähemmän hyviä käytäntöjä on kehitetty muun muassa keskeyttämistilanteeseen ja opintoihin paluun tukemiseen. Lisäksi siirtymät koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen järjestämismuotojen välillä kaipaavat lisää malleja. (Harjunpää, Ågren & Laiho 2017)
Hanke on tärkeä mm. siksi, että se tavoittaa kohderyhmän etsivän toiminnan välityksellä ja rakentaa tiiviit yhteydet ja yhteistyöhön koulu- ja viranomaistahojen sekä työmarkkinoiden kanssa koulutuspolun alusta lähtien. Työorganisaatioita ja yrityksiä koskeva koulutuspolkuja ja työllistymistä tukeva verkosto rakennetaan ja sen toiminta käynnistetään hankkeen alussa ja toimintaa tuetaan mm. mentoroinnin välityksellä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät nuoret aikuiset ja ikääntyvät työntekijät (mm. kantasuomalaiset, romanit ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt), joilta puuttuu ammatillinen koulutus, jotka ovat työttöminä tai työttömyysuhan alaisina. Kohderyhmään kuuluvia romaneja on arvioitu Suomessa olevan yhteensä n. 9000- 10.000, joista Itä- Suomessa n. 1500. Suomessa ei tilastoida henkilöitä etnisen taustan perusteella, joten nämä arviot perustuvat aluehallintovirastoissa toimivien alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien vuonna 2015 antamiin arvioihin (Lähde TEM, 2008). Koulutuksen ulkopuolelle jää koko maassa 17-24 –vuotiaista 17 % koko em. ikäryhmästä- Itä-Suomessa tämä luku on vielä hieman korkeampi. Miehet jäävät lisäksi koulutuksen ulkopuolelle hieman useammin (Sotkanet 2016.) Nuorisotyöttömyys koko maassa 18-24 –vuotiaiden työvoimasta on viimeisen tilaston (Sotkanet, 2016) mukaan 17 %, määrä on hieman laskenut vuodesta 2014 Vertailuna edelliseen työttömyys 12/2017 koko maan osalta oli puolestaan ikääntyneemmillä, 45-54-vuotiailla 7.7. % ja 55-64-vuotiailla 9.2. %.

Hankkeen tavoitteena on
1.Pilotoida ja kehittää edelleen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintopolkuja ja -malleja, jotka tukevat opiskelijan osallisuutta, hyvinvointia ja opinto- ja työkykyä sekä opinnoissa etenemistä ja ehkäisevät opintojen keskeyttämistä. Hanke rakentaa toimintansa opiskelijoiden voimavarojen ja osaamisen sekä erityisen tuen tarpeiden perustalle.
2.Rakentaa työelämäyhteistyöhön malleja, jotka tukevat ja vahvistavat motivoitumista opintoihin ja edistävät työllistymistä opintojen jälkeen
3.Kehittää toisen asteen koulutuksen alkuvaiheessa oppimisen tukea erityisesti digitaalisuuden ja yto-aineiden näkökulmasta yhteistyössä eri oppilaitosmuotojen kanssa
4.Pilotoida, arvioida ja kehittää edelleen ’Tuumasta töihin’- työllistymistä edistävä opiskelijalähtöinen ohjauksellinen koulutusmalli koulutuksen ja työelämän käyttöön ja juurruttaa se koulutukseen ja työelämään

Hankkeen työpaketit
Työpaketti 1 Opiskelijalähtöinen koulutus- ja työllistymispolku toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Työpaketti 2 Koulutuksen ja työelämän yhdyspintamallien rakentaminen edistämään oppimista ja työllistymisä
Työpaketti 3 Digitaalisen osaamisen, viestinnän ja oppimisvalmiuksien kehittäminen tukemaan opintoja ja työllistymistä
Työpaketti 4 Tuumasta töihin –työllistymistä edistävän ohjausmallin kokonaisuuden pilotointi, kehittäminen ja arviointi
Työpaketti 5 Hankkeen koordinointi ja hankkeen arviointiin ja raportointiin liittyvät tehtävät


Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena opiskelijan osaaminen vahvistuu ja hän saa suoritettua ammatillisen tutkinnon tai sen osan. Kohderyhmän työllistyminen helpottuu.
Arvioitu ja mallinnettu ohjausmalli jää koulutusorganisaatioiden ja työelämän käyttöön.
Pitkän aikavälin tuloksena ohjausmallin tehokkaalla käytöllä voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja opintojen nivelvaiheet sujuvoituvat ja
paluu opintoihin keskeyttämisen jälkeen mahdollistuu, kun opintojen nivelvaiheiden tuki vahvistuu. Lisäksi kohderyhmän työllisyys kohenee pitkällä aikavälillä.

Hanketta toteuttavat Etelä- Savon Koulutus Oy, Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, yhteistyökumppanina on Otavan Opisto.
Hankkeen yhteistyötahoja ovat mm. OPH, Romaniväestön koulutustiimi, kaupunkien työllisyyspalvelut ja TE-toimistot, maahanmuuttajien työllistymisen yksiköt, yksityiset ja julkiset työnantajat, Suomen yrittäjät, paikalliset maahanmuuttaja- ja romanijärjestöt sekä Suomen romanifoorumi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät nuoret aikuiset ja ikääntyvät työntekijät (mm. kantaväestö sisältäen romanit sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt), joilta puuttuu ammatillinen koulutus, jotka ovat työttöminä tai työttömyysuhan alaisina.

Kohderyhmään kuuluvia romaneja on arvioitu Suomessa olevan yhteensä n. 9000- 10.000, joista Itä- Suomessa n. 1500. Suomessa ei tilastoida henkilöitä etnisen taustan perusteella, joten nämä arviot perustuvat aluehallintovirastoissa toimivien alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien vuonna 2015 antamiin arvioihin (Lähde TEM, 2008).
Toimintalinjan tavoitteista johtuen seurataan erityisesti alle 29-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden osallistujien määrää, jotka ovat työssä tai koulutuksessa jättäessään toimenpiteen.

Kohderyhmän kriteerit:
-hankkeen kohderyhmänä ovat romanit, jotka ovat hankkeeseen tullessaan työttömiä, työttömyysuhan
alaisia, siirtymävaiheen opiskelijoita (yleisen opetuksen piiristä ammatillisiin opintoihin, tai haasteellisessa nivelvaiheessa olevia) tai joiden työllistyminen on haasteellista esim. puuttuvan koulutuksen tai keskeytyneiden opintojen vuoksi tai joiden koulutus ei enää vastaa työmarkkinoiden tarpeita.
-lisäksi kohderyhmänä ovat kaikki pääväestöön ja maahanmuuttajiin kuuluvat henkilöt, jotka ovat hankkeeseen tullessaan työttömiä tai työllistyminen on haasteellista puuttuvan koulutuksen tai keskeytyneiden opintojen vuoksi tai joiden koulutus ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja joiden työllistymistä edistää toisen asteen tutkinnon saaminen
-peruskoulunsa päättäneet alle 25-vuotiaat nuoret ja tarpeen mukaan myös yli 54-vuotiaat henkilöt

Kohderyhmän kokoaminen tapahtuu joustavasti ja alueellisten tarpeiden mukaisesti.

-kohderyhmän ominaisuutena huomioitava, että erityisesti romaniyhteisöjen miehet syrjäytyvät koulutuksesta helpommin kuin naiset. Jos mies syrjäytyy, myös perheen naispuolisen jäsenen on vaikeampaa kouluttautua ja työllistyä > sukupuolisensitiivisyys
-maahanmuuttajien osalta tilanne on päinvastainen eli naiset jäävät helpommin kotiin ja perheen pariin eivätkä hakeudu uudessa kotimaassaan koulutukseen ja työmarkkinoille
TE-keskuksen (Mikkeli) asiantuntijahaastattelujen perusteella romanien osalta ikäryhmään 33-55 kuuluvat aikuiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja joilla on haasteita sijoittua työelämään koulutuksen ja työkokemuksen puutteen vuoksi. Maahanmuuttajien osalta kohderyhmänä on erityisesti nuoret aikuiset, joita on sijoittunut alueelle ’maahanmuuttajanaallon’ seurauksena ja jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella tai vaarassa syrjäytyä.
Uusi työttömiin työnhakijoihin kohdentuva aktivointimalli voi lisäksi tuoda hankkeen piiriin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä muodostuu koulutus- ja työorganisaatioiden henkilöstöstä, joka osallistuu hankkeen toimintaan. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, joiden asiakasryhmään hankkeen kohderyhmä kuuluu. Välillistä kohderyhmää ovat myös kolmas sektori ja järjestöt sekä työelämän toimijat opintoihin liittyvillä työelämäjaksoilla. Työelämä ja koko yhteiskunta hyötyy myös laajemmin hankkeen tuloksista, kun vaikeasti työllistyvät saavat ammatillista osaamista ja työllistyvät tulevaisuudessaosaamistaan vastaavasti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 610

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 808

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 583 575

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 411

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Mikkelin, Ylä-Savon, Savonlinnan

Kunnat: Kuopio, Mikkeli, Savonlinna, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomalainen koulutusjärjestelmä on melko vahvasti jakautunut siten, että naisten ja miesten koulutuspolut eroavat toisistaan. Naiset valitsevat helpoimmin hoiva-alan kun taas miehet suosivat luonnontieteellisiä ja teknisiä aloja. Vaikka tätä jakautumista on yritetty poistaa, siinä ei ole kovin hyvin onnistuttu. Koulutuksessa ja työssä pysymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että koulutusvalinnat tehtäisiin omien kykyjen ja taipumusten mukaan eikä vallitsevien ammatteihin liittyvien stereotypioiden pohjalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmää tarkasteltaessa voidaan havaita mm., että koulutuksesta syrjäytyminen koskettaa usein eri tavoin miehiä ja naisia. Romanien osalta on tyypillistä, että miehet ovat syrjäytymisvaarassa useammin, sillä he eivät ole yhtä halukkaita kouluttautumaan kuin naiset. Maahanmuuttajien osalta usemmiten puolestaan naiset jäävät kotiin perheen pariin eivätkä lähde kouluttautumaan ja töihin. Tällöin kotoutuminen ei pääse kunnolla alkamaan, kun esim. kielitaito jää puutteelliseksi. Hanke pyrkii edistämään näkökulmaa, jossa koulutusprosesseja henkilökohtaistamalla jokainen opiskelija löytäisi oman kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaisen koulutuspaikan ja myöhemmin työllistyisi valitsemalleen alalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä, mutta pääpaino on kunkin opiskelijan henkilökohtaisten lähtökohtien huomiointi koulutuspolulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Koulutuspolkujen valinnassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että valittu koulutusala myös työllistää alueella tai valtakunnallisesti. Tätä voidaan tukea opiskelijan ohjauksella ja kohdentamalla työelämäjaksoja 'oikein'. Oppilaitoksella tulee olla tarjontaa sellaiseen koulutukseen, joka tukee paikkakunnan elinkeinorakenteen kehittämistä haluttuun suuntaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 8
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia ja osallisuutta, kun kohderyhmään kuuluvat pääsevät toisen asteen koulutuksen piiriin. Kouluttautuminen ja tutkinnon saaminen edistävät työnsaantia, joka on hyvinvoinnin yksi osatekijä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke pyrkii edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa koulutuksessa. Naisten ja miesten tasa-arvoisuus on hankkeen tavoitteena, jolloin aliedustettu sukupuolen ryhmä voi olla hankkeen kohteena.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta kiinnittämällä huomiota koulutuksesta syrjäytyneisiin tai syrjäytymässä olevien ryhmiin yhteiskunnassa. Koulutuksessa arvostetaan kunkin kulttuurisia juuria ja ne pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon koulutuksen yhtenä lähtökohtana silloin, kun koulutuksen suunnitelmaa kunkin opiskelijan kohdalla henkilökohtaistetaan.
Kulttuuriympäristö 6 7
Kohderyhmän koulutusvalinnoista ja taustasta riippuva asia. Koulutuksen välityksellä tietoisuus koulutuksen kulttuurisesta ulottuvuudesta ja vaikutuksista vahvistuu.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-