Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21473

Hankkeen nimi: Sleep Well - Work Well (Uni, Aivot ja Työ)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 311 6314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työikäisestä väestöstä joka kolmas kärsii unettomuudesta. Unettomuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Myös unilääkkeiden käyttö kolminkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa. Tutkimusten mukaan tähän vaikuttavat mm. työelämän nopea muutos, jatkuvat uudet vaatimukset, kiire, vuorotyö ja epäsäännölliset työajat.

On todettu, että jatkuvalla univajeella on epäsuotuisat vaikutukset työkykyyn ja terveyteen (esim. aivotoimintojen, työtehon ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, päiväväsymys altistaa tapaturmille työssä ja liikenteessä, masennuksen, muistisairauksien riskin kasvaminen, sairauspoissaolojen ja terveyspalvelujen käytön lisääntyminen, aineenvaihdunnan epäsuotuisat muutokset, yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, korkeampi rintasyövän ilmaantuvuus, korkeampi kuolleisuus).

Tässä hankkeessa luodaan keinoja, joilla erityisesti työnantajat pystyisivät ennaltahekäisevästi puuttumaan henkilöstön uniongelmiin ja parantamaan unihäiriöisen työntekijän hyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeen valmistelussa on havaittu, että työntekijälle ja esimiehille ei ole ole saatavilla ennakoivaa ja uusia teknologioita hyödyntäviä konkreettisia, ennaltahekäiseviä ja organisaatiota tukevia ratkaisuja uniongelmiin ja sitä kautta henkilöstön hyvinvointiin. Unihäiriöitä ja univajeen vaikutuksia niin kognitiiviseen suoriutumiseen ja terveyteen on tutkittu paljon, mutta kytkös työelämään on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja uusia teknologioita hyödyntäviä kokeiluja.

Hankkeessa unihäiriöiden esiintyvyyteen pyritään vaikuttamaan erityisesti työhön liittyvien ratkaisujen etsimisen avulla. Vaikuttamiskohteena on ensisijaisesti työ ja sen tekeminen (esimiesvalmennus ja työn yksilöllinen joustava muotoilu). Lisäksi unihäiriöisille työntekijöille tarjotaan ryhmäinterventioita. Hankkeen tavoitteena on työntekijöiden unihäiriöihin puuttumalla työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen, sairauspoissaolojen väheneminen ja työurien pidentäminen - tarkastelunäkökulmina sekä yksilö että työyhteisö.

Hankkeessa toteutetaan monipuolisia kartoituksia, unihäiriöitä ehkäiseviä ja korjaavia yksilöllisiä toimenpiteitä sekä työn muotoiluun ja esimiestyöhön liittyviä kehittämistoimenpiteitä.

Hankkeessa:
- Seulotaan unihäiriöistä kärsivät henkilöt hankekumppaneiden työyhteisöistä valituista kohderyhmistä ja arvioidaan uusiin teknologioihin perustuvilla mittauksilla interventioiden vaikutuksia
- Kehitetään ryhmäinterventioihin uudenlaisia joustavia, työntekijät helposti saavuttavia toteutusmuotoja, hyödyntäen myös uusia teknologisia ratkaisuja
- Kehitetään organisaatioiden osaamista ja lisätään tietoisuutta vastata paremmin työkyvyn muutostilanteisiin unihäiriöihin liittyvissä tilanteissa
- Tuotetaan organisaatioille joustavan työn muotoilun malli hyödynnettäväksi työkyvyn muutostilanteisiin

Tuloksena:
Työyhteisön ja esimiesten osaaminen unihäiriöistä johtuvista työkyvyn muutostilanteista vahvistuu. Hanke tuottaa organisaatioille työn joustavien yksilöllisten ratkaisujen toimintamallin, joka on testattu organisaatiossa. Vaikutukset näkyvät mm. työntekijöiden työhyvinvoinnin parantumisena, sairauspoissaolojen vähenemisenä, esimiesten osaamisen vahvistumisen työkyvyn muutostilanteissa.

Hanketta toteuttavat Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulu Oy . Hankeaika on 1.1.2019-31.12.2020.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Karjalan vuorotyötä tekevät palvelu- ja kaupanalan työntekijät sekä esimiehet sekä julkisen puolen työntekijät sekä esimiehet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohdeorganisaatioiden työterveyshuollosta vastaavat yksiköt, joiden toimintaan uniryhmien vetäminen vakiinnutetaan.
Pohjois-Karjalan yrittäjät ja julkishallinnon toimijat. Hankkeessa järjestetään avoimia tilaisuuksia, jossa hankkeen teemaa nostetaan esille sekä yksityisen että julkisen sektorin esimiehille ja muille asiasta kiinnostuneille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 398

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 347 834

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 468 531

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 450 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankevalmistelussa on todettu, että unihäiriöitä on naisilla enemmän kuin miehillä. Tämä otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuoli näkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan. Hankkessa huomioidaan myös arviointi (suvaus) tarkoittaa sitä, millaisia eri vaikutuksia hankkeen toimenpiteillä on naisten että miesten kannalta. T
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Työn tuottavuuden näkökulmasta hankkeen tuloksilla voi olla vaikutusta, mutta ei merkittävä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Unen brändivaikutus voi nousta merkittävästi työpaikkojen vetovoiman näkökulmasta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Merkittävä vaikutus työyhteisöjen hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo näkökulma.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Työhyvinvoinnin koheesiovaikutus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusia ratkaisuja, joiden avulla esimiehet ja työntekijät voivat ennaltaehkäistä unihäiriöitä ja parantaa työhyvinvointia mm. työn muotoilun avulla sekä uusia teknologioita hyödyntäen. Hankkeen toimenpiteet koostuivat kumppaniorganisaatioiden henkilöstölle suunnatusta uniterveyttä kartoittavasta kyselystä, esimiesvalmennuksista, joissa keskityttiin löytämään ratkaisuja työperäisten uniongelmien ennalta ehkäisemiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen sekä henkilöstölle suunnatuista uniterveyden ryhmävalmennuksista.

Hankkeen tuloksena yhteistyöorganisaatiot tiedostivat uniongelmien ennalta ehkäisemisen merkityksen työhyvinvoinnille, tunnistivat mahdollisuuksia uniterveyden edistämiseen sekä yksilö- että työyhteisötasolla, saivat uusia välineitä uniterveyden tunnistamiseen, loivat ratkaisuja uniongelmien varhaiseen puuttumiseen sekä ottivat käyttöön uniterveyttä ja työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja käytäntöjä.