|
|
|
Hankekoodi: S21474
Hankkeen nimi: Silver Economy - Turning the Silver Tsunami Into A Silver Lining KV-hanke
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Jakeluosoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013 260 600
Postinumero: 80200
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.karelia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan ja EU ja WHO ovat käynnistäneet ohjelmia, joilla pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin ja samalla muuttamaan ajatusta ikääntyneestä hoivan tarvitsijana. Silver Economy -ajatuksen mukaan väestön ikääntyminen nähdään taloudellisen toimeliaisuuden kannalta mahdollisuutena. Senioritalouden (silver economy) kasvu avaa uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle monilla eri toimialoilla. EU ohjelmien mukaisesti Silver Economy kohderyhmään kuuluvat kaikki yli 50 vuotiaat. Silver Economyyn panostaminen tulee vaatimaan yrityksiltä liiketoiminnallista ja tuotekehitysosaamista muotoilla palveluitaan ko. asiakasryhmälle. Useat nykyiset palvelut ja tuotteet eivät sellaisenaan palvele ikääntyvien tarpeita. Paremmin kohdentuvat palvelut ja tuotteet tukevat ja vahvistavat ikääntyvien kuluttajien toimintakykyä ja elämänlaatua. Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen on tärkeää koko yhteiskunnalle.
Pohjois-Karjalan Silver Economy kehittäminen aloitettiin valmisteluhankeen myötä joulukuussa 2017. Valmisteluhankkeen tuloksena alueen yritysten johdon ja henkilöstön osaaminen Silver Economy-aihealueesta sekä palvelumuotoilusta ja liiketoiminnasta on kasvanut. Mukaan tulleet yritykset ovat tunnistaneet ikääntyvät asiakkaat potentiaaliseksi asiakasryhmäkseen ja heillä on strateginen tavoite kehittää palveluitaan ikäystävällisiksi. Selvityshankkeen yhteydessä havaittiin, että useat kansainväliset yritykset ovat jo vuosia kohdentaneet palveluitaan ikääntyville asiakkaille. Valmisteluhankkeen kehittämisteemaa on uudessa hankkeessa tarkoitus laajentaa kansainväliseksi ESR-hankkeeksi, jonka tavoitteena on mm. siirtää kansainvälistä osaamista, käytänteitä ja toimintamalleja Pohjois-Karjalaan ja hyödyntää tätä alueen yritysten kehittämisessä.
Tavoitteena Silver Economy-hankkeessa on erityistavoite 9.2 mukaisesti parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua sekä työelämässä olevien miesten ja naisten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin sekä konkreettisesti luoda alueelle uusia 50+ tuotteita ja palveluja. Hankkeessa kehitetään osaamistarpeiden ennakointia, vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, koulutustarjonnan osuvuutta sekä edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan integroitumista koulutukseen.
Tavoitteen mukaisesti hankkeessa vahvistetaan alueen yritysten henkilöstön sekä koulutusorganisaatioiden tietoa Silver Economy teemasta, toimintamalleista, ikäystävällisistä palveluista sekä lisätään yritysten palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista, jotta he voisivat paremmin vastata ikääntyvien kuluttajien tarpeisiin. Tavoite on mahdollistaa yrityksille riittävä osaaminen uusien 50+ tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Osaamisen parantamistoimenpiteet kohdistetaan yritysten henkilöstölle (ml.yrittäjät), joka tarvitsee palvelumuotoiluosaamista palvelujen kohdentamiseen uudelle kuluttajaryhmälle. Tämän lisäksi kohderyhmään kuuluvat koulutusorganisaatiot (parantaa koulutukset tarjontaa ja osuvuutta.
Kansainvälisen Silver Economy hankkeen toteutus on jaettu viiteen työpakettiin:
TP 1. Lisätään alueen yritysten henkilöstön sekä koulutusorganisaatioiden osaamista ikäystävällisestä, Silver Economy liiketoiminnasta (palveluiden kohdentaminen, tuote ja palvelukehitys, markkinointi ja ikäosaaminen)
TP 2. Mahdollistetaan yhteistyö ja yhteiskehittäminen ja luodaan alueellinen verkosto, joka tarjoaa tuotteita ja palveluita yli 50 vuotiaille
TP 3. Kehitetään uusia toimintamalleja yhteismarkkinointiin ja yhteistyöhön. Testataan ja otetaan käyttöön kanavia Silver Economy markkinointiin, mahdollista käyttää olemassa olevia kanavia
TP 4. Toteutetaan 50+ palvelupilotteja sekä suunnitellaan tapahtumia ikääntyville kuluttajille
TP 5. Kansainvälinen yhteistyö; tavoitteena kv-yhteistyössä on siirtää kansainvälisiä malleja ja käytäntöjä sekä mahdollistaa yhteiskehittäminen ja oppiminen. Partnerit ovat myös keskittyneet ikäystävälliseen liiketoimintaan tai Silver Economyyn. Mahdollisestaan paikallisille organisaatioille mahdollisuus benchmarkata kansainvälisiä Silver Economy ja 50+ palveluita. Parannetaan kehittäjäorganisaatioiden osaamista Silver Economystä.
Hankkeen tuloksena yritysten henkilöstölle voidaan tarjota paremmin heidän tarpeitaan vastaavaa koulutusta, henkilöstön osaaminen vahvistuu, yrityksiin syntyy uusia 50+ tuotteita ja palveluja, liiketoimintamalleja, uusiin asiakkuuksiin perustuvaa liiketoimintaa ja kehittämishankkeita. Uusien palvelujen ja toimintamallien kehittämisen myötä tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat. Yritysten innovaatiopotentiaali kasvaa. Tuottavuuden kasvun myötä alueen kilpailukyky ja työllisyys paranevat. Alueelle syntyy uudenlaisiin asiakkuuksiin perustuvaa liiketoimintaa mikä lisää myös asuin- ja elinympäristön vetovoimaa ja tunnettuutta. Koulutusorganisaatioiden koulutustarjonnan osuvuus ja laatu ovat parantuneet.
Kansainvälisen ESR-hankkeen toteuttajia ovat hankkeen koordinaattori Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Business Joensuu Oy. Karelia-ammattikorkeakoulun toteutuksessa tehdään vahvaa yhteistyötä mm. ikäosaamisen, matkailun ja liiketalouden alojen kanssa. Tämän lisäksi yhteistyötä tehdään useiden kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden ja toimijoiden kanssa.
Hankkeen toteutus on suunniteltu 3 vuotiseksi (1.1.2018-31.12.2021).
Valmisteluhankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Karjalan pienien ja keskisuurten yritysten henkilöstö, joka tarvitsee palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista kehittääkseen ja kohdentaakseen palvelujaan. Kohderyhmänä kasvu- ja rakennemuutosalat, palvelutoimialat mm. matkailuala, hyvinvointiala, liikunta, ravitsemus, hoiva-ja kaupanala. Muut kohderyhmät: koulutusorganisaatiot, muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat.
Hankevalmistelujen yhteydessä on alustavasti selvityshankkeen yhteydessä kohderyhmän yrityksiin, jotka ovat olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan hankkeeseen.
Tähän mennessä kiinnostuneita tahoja:
Taitokortteli, Tuija Tekin (Taitokorttelin sisällä 17 yritystä)
Hotelli Greenstar, Mika Ahonen
Savon Kinot, Sari Peltonen
Kuntokikka, Kikka Heinonen
Elisa Oyj, Ari Punkkinen
Kaupunginteatteri, Jaana Valkila
Ääniavara, Maija-Riitta Hirvonen
RingRing, Antti Lähteenmäki
Lomakeskus Huhmari, Tuija Rytkönen
Jukolan osuuskauppa, Raija Rantanen
Pohjolan matka, Kati Torni
Kesälomien vuoksi kaikilta selvityshankkeessa ja mm. demoissa mukana olevilta tahoilta ei olla saatu vahvistusta. Mukana olevia tahoja mm.
Työyhteisökehittäjä Episteme Oy, Jorma Ronkainen
Polvijärven apteekki, Pia Karjalainen
Karelia Golf, Aki Keronen
Kuntokeidas, Raimo Bies
Botania, Teemu Purmonen
Koli Activ, Mika Okkonen
Muita kiinnostuneita:
Joenkuulo, maarit@satakuulo.fi
Ilkan ATK-apu, Ilkka Kiviranta
Anttolanhovi, Soile Lehtinen
Teema selkeästi kiinnostaa palvelualan yrityksiä kautta linjan. Yrityskonsortion kokoamisessa tullaan hyödyntämään myös Business Joensuun sekä yhteystyökumppanina toimivan Karelia Expert verkostoja.
Valmisteluhankkeen välillinen kohderyhmä on aktiiviset yli 50 vuotiaat palveluyritysten asiakkaat, joiden tarpeisiin pystytään palvelujen kohdentamisella vastaamaan nykyistä paremmin. Palvelujen kehittämisen voidaan olettaa hyödyttävän myös muita asiakasryhmiä.
Tuensaajat: tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät, sosiaalipartnerit ja muut toimintaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 440 400
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 391 191
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 576 360
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 516 985
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 65
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 112
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Ekologinen näkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksessa esim. aterioissa. Paikallisesti tuotetut kahvitukset. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 5 |
| Hankkeen peruslähtökohtana on suosia liikennemuotoja joilla voidaan vähentää turhia päästöjä mm. joukkoliikenteen käyttö. Virallisissa kokouksissa hyödynnetään Adobe Connect ja Skype-yhteyksiä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 5 |
| Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä. Pinta-ja pohjavesiin ei kohdistu vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeessa suositaan paperittoman sähköisen viestinnän käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Kehittämisessä pyritään hyödyntämään paikallisia resursseja ja palveluita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa lisätään alueen yritysten osaamista silver economy liiketoiminnasta. Palvelujen kehittämisen edellyttämän osaamisen lisääntymisen myötä tällä on vaikutusta alueen aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. Hankkeessa pyritään edistämään joukkoliikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Osaamisen lisäämisen kautta hanke edistää välittömästi työvoiman hyvinvointia. Palveluiden kehittyessä hanke edistää välillisesti myös ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen toiminnoissa huomioidaan molemmat sukupuolet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hankkeessa vahvistetaan välillisesti osaamisen kasvun myötä palveluiden yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Nykyiset palvelut eivät sovellu kohderyhmälle.Hankkeella voidaan olettaa olevan välillistä vaikutusta uusien palvelujen kehittämisen myötä mm. kaupunkirakenteeseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei huomattavaa välillistä tai välitöntä vaikutusta. | ||
Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteiskunnassa varaudutaan ikääntymisen taloudelle ja yhteiskunnalle aiheuttamiin muutoksiin. Euroopan Unionissa Silver Economylla viitataan ikääntyneiden taloudelliseen merkitykseen. Silver Economy markkinoiden kasvu tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle monilla eri toimialoilla. Useissa määritelmissä Silver Economy -kohderyhmä kattaa yli 50-vuotiaat.
Pohjois-Karjalan Silver Economy -kehittäminen käynnistyi jo vuonna 2017 valmisteluhankkeen myötä. Vuonna 2019 käynnistyneessä Karelia- ammattikorkeakoulun ja Business Joensuun toteuttamassa Silver Economy - Turning The Silver Tsunami Into A Silver Lining KV hankkeessa kehittämisteema laajeni kansainväliseksi ESR-hankkeeksi. Kansainvälisten kumppaneiden kanssa oli käynnistetty yhteistyötä jo valmisteluhankkeen yhteydessä. Koska alkuperäiset kumppanit eivät saaneet vuoden 2019 alussa myönteisiä rahoituspäätöksiä, käynnistettiin hankkeessa yhteistyö uuden kumppanin Silver SMEs -hankkeen kanssa. Hankkeiden välisen yhteistyön käynnistäminen Interreg-hankkeen kanssa perustui siihen, että molemmat hankkeet keskittyivät Silver Economy-teemaan ja niillä oli yhteinen tavoite hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja siirtämiseen. Silver Economy -projektin tavoitteena oli siirtää kansainvälisiä käytäntöjä ja malleja sekä mahdollistaa paikallisten yritysten yhteinen kehittäminen ja oppiminen.
Covid-19-tilanteen vuoksi hankkeen kansainvälisiä toimintoja ei voitu kuitenkaan toteuttaa suunnitellusti. Vuonna 2019 Silver Economy -tiimi osallistui Silver SMEs -hankkeen konferensseihin Sloveniassa ja Puolassa. Hankkeessa reagoitiin nopeasti vuonna 2020 koronatilanteen vaikutuksiin ja lähdettiin rohkeasti etsimään uusia ratkaisuja ja toteutustapoja. Hankkeeseen suunniteltiin uusia toimenpiteitä, joiden kautta voitiin tukea vahvistaa yritysten osaamista ja tukea kehittämistä ketterästi myös koronatilanteessa. Koronatilanteen vuoksi hankkeessa ei mm. päästy tutustumaan vierailuilla, kuinka kansainväliset toimintamallit toimivat käytännössä.
Silver Economy -hankkeessa kerättiin ja analysoitiin kolmen vuoden aikana yli sata erilaista kansainvälistä tai kotimaista case-esimerkkiä tai hyvää käytäntöä. Malleja kartoitettiin mm. verkosta sekä kirjallisuuden ja Silver SMEs -hankeyhteistyön kautta. Analysoitujen yrityscasejen ja hyvien käytäntöjen takaa tunnistettiin liiketoimintamalleja, joita käytetään Silver Economy -liiketoiminnassa. Tämän lisäksi kartoitettiin keinoja, joilla yritykset palvelevat paremmin Silver Economy -asiakkaitaan. Vuonna 2021 hankkeessa kehitettiin uusi valmennuskokonaisuus, jossa esiteltiin käytännön esimerkkien kautta näitä Silver Economy -liiketoimintaan liittyviä kansainvälisiä ja kotimaisia parannustoimenpiteitä sekä soveltuvimpia liiketoimintamalleja. Edellä mainitun hankkeessa luodun valmennuksen sekä Silver SMEs hankkeen online-webinaarin kautta yrityksillä oli mahdollisuus tutustua myös kansainväliseen kehittämiseen.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli mahdollistaa yrityksille riittävä osaaminen uusien, yli 50-vuotiaille asiakkaille suunnattujen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä luoda alueelle uusia 50+ tuotteita ja palveluita. Vuosina 2019-2021 toteutetussa Silver Economy -hankkeessa parannettiin kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa sekä työssä olevien naisten ja miesten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin. Hankkeeseen osallistuneet kehittivät nykyisiä palveluitaan huomioimaan paremmin yli 50-vuotiaita asiakkaita, lisäksi yrityksissä syntyi uusia palveluideoita ja konsepteja.
Hankkeessa vahvistettiin alueen yritysten henkilöstön ja koulutusorganisaatioiden tietoa Silver Economy -teemasta, toimintamalleista, ikäystävällisistä palveluista sekä lisättiin yritysten palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista, jotta he voivat kehittää palveluita ja vastata paremmin ikääntyneiden ja ikääntyvien kuluttajien tarpeisiin. Silver Economy -hankkeessa osaamista lisättiin valmennuksissa, työpajoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa, joissa oli asiantuntijapuheenvuoroja. Valmennuksissa autettiin ja opittiin yritysten kanssa muun muassa ikäystävällisyydestä, asiakaskeskeisestä kehittämisestä, asiakaspalvelusta, markkinoinnin sisällöstä ja kohdentamisesta, yhteismarkkinoinnista, digitaalisista myynti- ja markkinointikanavista sekä erilaisista kaupallistamismahdollisuuksista. Hankkeessa toteutettiin myös käytännön kokeiluja yhteistyössä yritysten kanssa. Näiden kokeilujen kautta saatiin uutta tietoa, mitkä työkalut ja toimintatavat ovat käytännössä toimivia. Hanke onnistui vastaamaan hyvin kehittämistarpeisiin.
Koulutuksen tarjontaa parannettiin kehittämällä hankkeessa uudet Ikäystävällinen yritys- ja Liiketoimintamalleista lisää kilpailukykyä - valmennuskokonaisuudet, joista jatkokehitettiin kaksi uutta opintojaksoa Karelia-amk:n koulutustarjontaan. Uudet Ikäystävällinen yritys- ja Kilpailukykyä 50+ markkinoilla -opintojaksot tullaan sisällyttämään jatkossa avoimen ammattikorkeakoulun ja valtakunnallisen CampusOnline.fi- portaaliin sekä Karelia-amk:n täydentävien opintojen tarjontaan.
Toteutuneesta toiminnasta on kerrottu laaja-alaisesti eri kanavissa ja pilottien kokemuksia ja tuloksia on esitetty konkretiatasolla niin, että niissä on esitelty samalla mm. erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Kohderyhmille tarkoitettu uusi tieto on kaikkien saavutettavissa hankkeen päätyttyä hankkeen nettisivuilla https://silvereconomy.karelia.fi. Lisäksi hankkeen valmennuksissa ja kehittämisessä saatuja oppeja on koottu yrityksille vapaasti saatavissa olevaan loppujulkaisuun: "Yli 50-vuotiaat asiakkaat - Opas keski-ikäisten ja sitä vanhempien asiakkaiden parempaan huomioimiseen". Yrityksille ja niiden kehitystyötä tukeville organisaatioille suunnattu opas auttaa ymmärtämään paremmin, miksi yli 50-vuotiaat asiakkaat ovat yhä tärkeämpi asiakasryhmä yhä suuremmalle osalle yrityksistä.
Hankehenkilöstön monipuolisten osaamisten vuoksi hankkeessa kehittämistä tehtiin monialaisesti. Mikropilottien toimintamallin kautta uutta kehittämisestä saatiin edistettyä entistä paremmin. Mikropilottien toimintamallia ja tähän liittyvää kehittämisestä ja tuloksista viestimistä on mahdollista hyödyntämään jatkossa myös muissa kehittämishankkeissa.
Myös opiskelijoiden integrointi kehittämishankkeessa tehtävään tutkimukseen ja tapahtumien toteuttamiseen onnistui erinomaisesti. Toimintamallia on mahdollista hyödyntämään jatkossa myös muissa kehittämishankkeissa. Silver Economy -hankkeen vaikuttavuus tulee realisoitumaan ja kehittymään vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Ikääntyvien määrän lisääntyminen ja asiakaskunnan huomioiminen tulee olemaan tärkeää tulevaisuudessa.
Yhteistyö kahden toteuttajaorganisaation Karelia-ammattikorkeakoulun ja Business Joensuun välillä on ollut toisiaan tukevaa ja erittäin tiivistä. Yhteishanke kasvatti toteuttajien ymmärrystä toistensa palveluista sekä mahdollisti hyvien käytänteiden jakamisen. Hankkeen toteuttaminen yhteishankkeena mahdollisti erilaisten ja laajempien näkökulmien huomioimisen mm. valmennusten sisällöissä.
Silver Economy -teema oli hankkeen käynnistyessä uusi aihealue. Tämän hankkeen ansiosta teeman tunnettuus, tieto ja osaaminen Silver Economy -liiketoimintamahdollisuuksista on levinnyt yrityksiin. Pidemmällä aikajänteellä tieto ja osaaminen voi muuttua yhä useammissa yrityksissä 50+ palveluiksi ja tuotteiksi. Hankkeen aikana tehty tutkimus- ja kehitystyö antavat hyvän pohjan Silver Economy -kehittämiselle. Useat hankkeen tuotoksista jäävät hyödynnettäväksi hankkeen loppumisen jälkeen. Uuden koulutustarjonnan kautta voidaan jatkossa tarjota maakunnan yrityksille osaamista sekä ikäystävällisen yrityksen että Silver Economy -liiketoiminnan kehittämiseen.