Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21474

Hankkeen nimi: Silver Economy - Turning the Silver Tsunami Into A Silver Lining KV-hanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Jakeluosoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013 260 600

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.karelia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Ilvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 3116314

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Business Joensuu Oy, 2921270-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan ja EU ja WHO ovat käynnistäneet ohjelmia, joilla pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen haasteisiin ja samalla muuttamaan ajatusta ikääntyneestä hoivan tarvitsijana. Silver Economy -ajatuksen mukaan väestön ikääntyminen nähdään taloudellisen toimeliaisuuden kannalta mahdollisuutena. Senioritalouden (silver economy) kasvu avaa uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle monilla eri toimialoilla. EU ohjelmien mukaisesti Silver Economy kohderyhmään kuuluvat kaikki yli 50 vuotiaat. Silver Economyyn panostaminen tulee vaatimaan yrityksiltä liiketoiminnallista ja tuotekehitysosaamista muotoilla palveluitaan ko. asiakasryhmälle. Useat nykyiset palvelut ja tuotteet eivät sellaisenaan palvele ikääntyvien tarpeita. Paremmin kohdentuvat palvelut ja tuotteet tukevat ja vahvistavat ikääntyvien kuluttajien toimintakykyä ja elämänlaatua. Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen on tärkeää koko yhteiskunnalle.

Pohjois-Karjalan Silver Economy kehittäminen aloitettiin valmisteluhankeen myötä joulukuussa 2017. Valmisteluhankkeen tuloksena alueen yritysten johdon ja henkilöstön osaaminen Silver Economy-aihealueesta sekä palvelumuotoilusta ja liiketoiminnasta on kasvanut. Mukaan tulleet yritykset ovat tunnistaneet ikääntyvät asiakkaat potentiaaliseksi asiakasryhmäkseen ja heillä on strateginen tavoite kehittää palveluitaan ikäystävällisiksi. Selvityshankkeen yhteydessä havaittiin, että useat kansainväliset yritykset ovat jo vuosia kohdentaneet palveluitaan ikääntyville asiakkaille. Valmisteluhankkeen kehittämisteemaa on uudessa hankkeessa tarkoitus laajentaa kansainväliseksi ESR-hankkeeksi, jonka tavoitteena on mm. siirtää kansainvälistä osaamista, käytänteitä ja toimintamalleja Pohjois-Karjalaan ja hyödyntää tätä alueen yritysten kehittämisessä.

Tavoitteena Silver Economy-hankkeessa on erityistavoite 9.2 mukaisesti parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua sekä työelämässä olevien miesten ja naisten osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin sekä konkreettisesti luoda alueelle uusia 50+ tuotteita ja palveluja. Hankkeessa kehitetään osaamistarpeiden ennakointia, vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, koulutustarjonnan osuvuutta sekä edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan integroitumista koulutukseen.

Tavoitteen mukaisesti hankkeessa vahvistetaan alueen yritysten henkilöstön sekä koulutusorganisaatioiden tietoa Silver Economy teemasta, toimintamalleista, ikäystävällisistä palveluista sekä lisätään yritysten palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista, jotta he voisivat paremmin vastata ikääntyvien kuluttajien tarpeisiin. Tavoite on mahdollistaa yrityksille riittävä osaaminen uusien 50+ tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Osaamisen parantamistoimenpiteet kohdistetaan yritysten henkilöstölle (ml.yrittäjät), joka tarvitsee palvelumuotoiluosaamista palvelujen kohdentamiseen uudelle kuluttajaryhmälle. Tämän lisäksi kohderyhmään kuuluvat koulutusorganisaatiot (parantaa koulutukset tarjontaa ja osuvuutta.

Kansainvälisen Silver Economy hankkeen toteutus on jaettu viiteen työpakettiin:
TP 1. Lisätään alueen yritysten henkilöstön sekä koulutusorganisaatioiden osaamista ikäystävällisestä, Silver Economy liiketoiminnasta (palveluiden kohdentaminen, tuote ja palvelukehitys, markkinointi ja ikäosaaminen)
TP 2. Mahdollistetaan yhteistyö ja yhteiskehittäminen ja luodaan alueellinen verkosto, joka tarjoaa tuotteita ja palveluita yli 50 vuotiaille
TP 3. Kehitetään uusia toimintamalleja yhteismarkkinointiin ja yhteistyöhön. Testataan ja otetaan käyttöön kanavia Silver Economy markkinointiin, mahdollista käyttää olemassa olevia kanavia
TP 4. Toteutetaan 50+ palvelupilotteja sekä suunnitellaan tapahtumia ikääntyville kuluttajille
TP 5. Kansainvälinen yhteistyö; tavoitteena kv-yhteistyössä on siirtää kansainvälisiä malleja ja käytäntöjä sekä mahdollistaa yhteiskehittäminen ja oppiminen. Partnerit ovat myös keskittyneet ikäystävälliseen liiketoimintaan tai Silver Economyyn. Mahdollisestaan paikallisille organisaatioille mahdollisuus benchmarkata kansainvälisiä Silver Economy ja 50+ palveluita. Parannetaan kehittäjäorganisaatioiden osaamista Silver Economystä.

Hankkeen tuloksena yritysten henkilöstölle voidaan tarjota paremmin heidän tarpeitaan vastaavaa koulutusta, henkilöstön osaaminen vahvistuu, yrityksiin syntyy uusia 50+ tuotteita ja palveluja, liiketoimintamalleja, uusiin asiakkuuksiin perustuvaa liiketoimintaa ja kehittämishankkeita. Uusien palvelujen ja toimintamallien kehittämisen myötä tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat. Yritysten innovaatiopotentiaali kasvaa. Tuottavuuden kasvun myötä alueen kilpailukyky ja työllisyys paranevat. Alueelle syntyy uudenlaisiin asiakkuuksiin perustuvaa liiketoimintaa mikä lisää myös asuin- ja elinympäristön vetovoimaa ja tunnettuutta. Koulutusorganisaatioiden koulutustarjonnan osuvuus ja laatu ovat parantuneet.

Kansainvälisen ESR-hankkeen toteuttajia ovat hankkeen koordinaattori Karelia-ammattikorkeakoulu sekä Joensuun Seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy (1.1.2019 alkaen Business Joensuu Oy). Karelia-ammattikorkeakoulun toteutuksessa tehdään vahvaa yhteistyötä mm. ikäosaamisen, matkailun ja liiketalouden alojen kanssa. Kansainvälisinä kumppaneina ovat University of Vechta, Saksassa sekä University of Economy in Bydgoszoz, Puolassa. Tämän lisäksi yhteistyötä tehdään useiden kansallisten ja kansainvälisten kehittämishankkeiden ja toimijoiden kanssa.

Hankkeen toteutus on suunniteltu 2 1/2 vuotiseksi (1.1.2018-30.6.2021).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Valmisteluhankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Pohjois-Karjalan pienien ja keskisuurten yritysten henkilöstö, joka tarvitsee palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista kehittääkseen ja kohdentaakseen palvelujaan. Kohderyhmänä kasvu- ja rakennemuutosalat, palvelutoimialat mm. matkailuala, hyvinvointiala, liikunta, ravitsemus, hoiva-ja kaupanala. Muut kohderyhmät: koulutusorganisaatiot, muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden toimintaan liittyvät työnantajat.

Hankevalmistelujen yhteydessä on alustavasti selvityshankkeen yhteydessä kohderyhmän yrityksiin, jotka ovat olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan hankkeeseen.
Tähän mennessä kiinnostuneita tahoja:
Taitokortteli, Tuija Tekin (Taitokorttelin sisällä 17 yritystä)
Hotelli Greenstar, Mika Ahonen
Savon Kinot, Sari Peltonen
Kuntokikka, Kikka Heinonen
Elisa Oyj, Ari Punkkinen
Kaupunginteatteri, Jaana Valkila
Ääniavara, Maija-Riitta Hirvonen
RingRing, Antti Lähteenmäki
Lomakeskus Huhmari, Tuija Rytkönen
Jukolan osuuskauppa, Raija Rantanen
Pohjolan matka, Kati Torni

Kesälomien vuoksi kaikilta selvityshankkeessa ja mm. demoissa mukana olevilta tahoilta ei olla saatu vahvistusta. Mukana olevia tahoja mm.
Työyhteisökehittäjä Episteme Oy, Jorma Ronkainen
Polvijärven apteekki, Pia Karjalainen
Karelia Golf, Aki Keronen
Kuntokeidas, Raimo Bies
Botania, Teemu Purmonen
Koli Activ, Mika Okkonen

Muita kiinnostuneita:
Joenkuulo, maarit@satakuulo.fi
Ilkan ATK-apu, Ilkka Kiviranta
Anttolanhovi, Soile Lehtinen

Teema selkeästi kiinnostaa palvelualan yrityksiä kautta linjan. Yrityskonsortion kokoamisessa tullaan hyödyntämään myös JOSEK Oy:n sekä yhteystyökumppanina toimivan Karelia Expert verkostoja.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Valmisteluhankkeen välillinen kohderyhmä on aktiiviset yli 50 vuotiaat palveluyritysten asiakkaat, joiden tarpeisiin pystytään palvelujen kohdentamisella vastaamaan nykyistä paremmin. Palvelujen kehittämisen voidaan olettaa hyödyttävän myös muita asiakasryhmiä.

Tuensaajat: tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja kuntayhtymät, sosiaalipartnerit ja muut toimintaan liittyvät järjestöt, säätiöt ja yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 440 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 650

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 576 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 68 900

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttajat ovat tarkastelleet hankkeen toimintaympäristöä ja arvioineet hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sukupuolijakaumaa. Hankkeen toiminta sukupuolineutraalia. Toimintasuunnitelmassa huomioidaan sukupuolinäkökulma, esim. mahdollistetaan molempien sukupuolten osallistuminen toimintaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnot suunnitellaan molemmille sukupuolille sopivaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet soveltuvat tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasapuoliset osallistumismahdollisuudet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Ekologinen näkökulma huomioidaan hankkeen toteutuksessa esim. aterioissa. Paikallisesti tuotetut kahvitukset.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Hankkeen peruslähtökohtana on suosia liikennemuotoja joilla voidaan vähentää turhia päästöjä mm. joukkoliikenteen käyttö. Virallisissa kokouksissa hyödynnetään Adobe Connect ja Skype-yhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 5
Hankkeessa suositaan joukkoliikennettä. Pinta-ja pohjavesiin ei kohdistu vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välillisiä tai välittömiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa suositaan paperittoman sähköisen viestinnän käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Kehittämisessä pyritään hyödyntämään paikallisia resursseja ja palveluita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa lisätään alueen yritysten osaamista silver economy liiketoiminnasta. Palvelujen kehittämisen edellyttämän osaamisen lisääntymisen myötä tällä on vaikutusta alueen aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. Hankkeessa pyritään edistämään joukkoliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Osaamisen lisäämisen kautta hanke edistää välittömästi työvoiman hyvinvointia. Palveluiden kehittyessä hanke edistää välillisesti myös ikääntyneiden asiakkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen toiminnoissa huomioidaan molemmat sukupuolet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Hankkeessa vahvistetaan välillisesti osaamisen kasvun myötä palveluiden yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 4
Nykyiset palvelut eivät sovellu kohderyhmälle.Hankkeella voidaan olettaa olevan välillistä vaikutusta uusien palvelujen kehittämisen myötä mm. kaupunkirakenteeseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei huomattavaa välillistä tai välitöntä vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-