Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21482

Hankkeen nimi: Asiakasymmärryksellä digivisio

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0502454-6

Jakeluosoite: PL 77700

Puhelinnumero: 09231999

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: Espoon kaupunki

WWW-osoite: http://www.omnia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Niskala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.niskala(at)omnia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401267217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda uutta ja tehostaa olemassa olevaa liiketoimintaa pk-yrityksissä, perustuen eri osapuolten osallistamiseen asiakasymmärryksen tuottamisessa ja digitalisaation kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Kohderyhmänä on Uudenmaan alueella toimivat pk -yritykset. Tuloksena on pk-yritysten saavuttamat hyödyt liiketoiminnassa parantuneena asiakasymmärryksenä ja digitalisaatioasteen kohoamisena. Toimintamallit ovat hyödynnettävissä myös mikroyrityksissä.

Hankkeen tuloksena on uusiutunutta liiketoimintaa. Yritysten toimintaedellytykset ja sopeutumiskyky kohtaamaan erilaisia muutostilanteita on parantunut. Yritysten kyky hyödyntää kokeilevan kehittämisen toimintamallia sekä ulkopuolisia fasilitoija on parantunut.  Yritysten asiakaspalvelu on parantunut, tavoitetaan uusia asiakasryhmiä, ollaan luotu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, liiketoimintaprosessit ovat kehittyneet, yhteistyö on tiivistynyt sidosryhmien kanssa.

Tulokset ovat seurausta siitä että:
- Yrityksillä on asiakasymmärrykseen ja liiketoiminnan tavoitteisiin perustuva digivisio, joka on laadittu osallistaen asiakkaita, käyttäjiä, henkilöstöä ja johtoa kehittämistyöhön sen jokaisessa vaiheessa ja johon jokainen on sitoutunut.
- Yrityksillä on konkreettinen toimenpidesuunnitelma digivision toteuttamiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Digivision toteuttaminen on käynnistetty
- Yritysten henkilöstä, esimiehiä ja johtoa on valmennettu toimintamalliin, jossa digitalisaatiota hyödynnetään työvälineenä ja toimintamallina eikä teknisenä ratkaisuna
- Yritykset ovat oppineet itse keräämään ja hyödyntämään asiakasymmärrystä ja osallistamaan eri osapuolia kehittämistyöhön, on aloitettu kulttuurin ja toimintatavan muutos
- Yritysten yksittäisten henkilöiden ymmärrys ja osaaminen kasvaa

Hankkeessa toteutetaan kehittämistoimenpiteitä tiiviissä kumppanuudessa kahden hankekumppanin Omnian ja Amiedun toimesta, yhteistyössä yrittäjyyttä edistävän verkoston ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä ostopalveluita hyödyntämällä. Uusien ja pk-yritysten asiakasymmärryksen lisäämistä ja digitalisaation haltuunottoa edistetään toteuttamalla ajallisesti nopeita (n. 2 - 3 h  työpajat, 2- 4 kk aikajaksossa) yhteiskehittämisen työpajoja, joihin osallistuvat yrityksen johto/yrittäjät, henkilöstö sekä asiakkaat.

Yritysten kehittäminen lähtee niiden kontaktoinnista, tarvekartoituksesta, valinnasta ja kehittämistoimenpide-ehdotuksesta edeten kehittämistoimenpiteisiin ja vaikuttavuusarviointiin. Toimintamallissa haetaan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja verkostoa yrittäjyyden ekosysteemiin

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Uudenmaan alueen pk-yritykset, erityisesti kasvuhakuiset ja kansainvälisyyttä tavoittelevat yritykset. Yritykset voivat edustaa eri toimialoja eli hankeesesen tavoitettavien yritysten toimialaa ei rajoiteta. Kuitenkin kohderyhmän tavoittamisessa tarkastellaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan, ympäristöalan (biotalous) sekä teollisuusalan yrityksiä. Tällä pyritään tukemaan Uusimaa 2.0. sekä älykkään erikoistumisen strategian tavoitteiden saavuttamista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Toimintamallit ovat hyödynnettävissä mikroyrittäjien kasvun ja kansainvälistymisen edistämisessä.  Välillisesti kohderyhmän ovat myös kohdeyritysten omat asiakkaat. Ammatillisten oppilaitosten yritys- ja työelämäpalvelut, jotka toimivat kohderyhmän yritysten osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin palveluntarjoajina. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä hyötyy myös Uudenmaan alueen yrittäjyyden ekosysteemin toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 281 650

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 218 824

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 730

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 956

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Nurmijärvi, Karkkila, Vihti, Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Espoo, Pornainen, Lohja, Vantaa, Sipoo, Tuusula, Siuntio, Mäntsälä, Kerava, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on arvioitu hakijoiden Omnia ja Ami-säätiö. yhteistyöryhmissä. Arviointia on tehty sillä näkökulmalla, että miten asiakasyritykset eli hankkeen yritykset hyötyvät toimintaympäristön analyysistä sukupuolinäkökulmasta. Suunnitteluryhmän työn perustana olivat: - Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (sisäasiainministeriö) - Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) - lait ja asetukset Hankkeessa käyttämämme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vastaa tasa-arvolain (1986/609) ja yhdenvertaisuuslain (2004/21) vaatimuksiin henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosta. Näitä on käsitelty hakijoiden henkilöstötoimikunnissa. Henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman lisäksi hakijaorganisaatioilla on erilliset opetusta koskevat tasa-arvosuunnitelmansa. Tavoitteen kannalta keskeisiä kehittämisalueita ovat ·         Syrjinnän tunnistaminen ·         Toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu, toteutus- ja seuranta ·         Osallisuuden lisääminen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman keskeinen viesti on: ·         Johtaminen (henkilöstöpolitiikka, kehityskeskustelujen käyminen, ikäjohtaminen, työnkuvien määrittely säännölliseksi, joustavat työaikajärjestelyt sekä osaaminen, asenteet ja ilmapiiri) ·         Opiskelijoiden tasa-arvoisuus ·         Erityisryhmien huomiointi
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Soveltuvia töitä löytyy myös perinteisen sukupuoleen liittyvän ammattiroolin ja ammatin ulkopuolelta: miesten roolin ja ammatti-identiteetin löytämistä ja käyttöönottamista naisvoittoisimmilla aloilla sekä naisten voimavaroja miesvoittoisilla aloilla. Suuri osa aiemmin tuotannollis- taloudellisista syistä irtisanotuista on miehiä. Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen, kuten esimerkiksi teollisuusalan  yritykset ja toimijat. Perinteisesti miespuolisia työtä tekeviä yrittäjiä on tavoitettu heikommin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri ammattien edustajiksi ja asiantuntijoiksi. Hankkeen hakijoiden keskuudessa on tehty tasa-arvosuunnitelmat ja niiden avulla tehtävän analysoinnin tuloksia käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelminä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Hankkeen tarkastelun kohteena on pk-yritysten vetovoiman edistäminen markkinoilla, tuottavuuden ja sitä kautta työhyvinvoinnin edistämisen avulla. Hankkeen aikana vaikutetaan asenteisiin siten, että nähtäisiin mahdollisuuksia tuotekonseptointiin myös omaa entistä tuotekonseptia laajemmin ja työnkuvista sukupuolesta riippumatta. Pyritään vaikuttamaan siihen, että mahdollinen tuotekehitys suuntautuisi tuottavuuteen ja työllistävyyteen, työn kehittämiseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä joilla on Cleantech toimialan osaamista, josta koko Suomen kontaktiyritykset hyötyvät. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Uudenmaan alueella suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamiskeskittymää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 6
Hankkeen palvelutuotteet ottavat toiminnassaan vastuulleen myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden. Hankkeessa voidaan myös kierrättää materiaaleja ja jätteitä sekä uusiokäyttää niitä kohdeyritysten tuotannossa.  
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Uudenmaan alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä joilla on Cleantech toimialan osaamista, josta koko Suomen kontaktiyritykset hyötyvät. Kohdeyrityksissä myös cleantech ja ympäristöalan yritykset.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke vaikuttaa välittömästi paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla sellaisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä, joissa on globaalia kysyntää ja jotka palvelevat asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Hankkeen aikana tarkastellaan ja suunnitellaan kehityspolkuja aloille, joissa tarvitaan uudenlaista osaamista (markkinointi, asiakaspalvelu, digitalisaatio). Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä alueen yrityskehitysverkostoa ja –ekosysteemiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Hankkeessa kehitetään erityisesti tuottavuutta ja työhyvinvointia lisääviä osioita palvelutuotteiden kokonaisuuteen; aineettomat palvelutuotteet ja palveluosan merkitys on kehittämistyön keskiössä. Nämä palvelutuotteet on skaalattavissa niin, että niitä voidaan antaa muille käyttäjille käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tehokkaasti. Tämä on aivan olennainen osa hankkeen tavoitetta ja toimintaa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Digitaalisuuden hyödyntäminen, etätyöskentelymahdollisuudet, verkko-opiskelumahdollisuudet vähentää myös autoiluun aiheuttamaan kuormitusta. Digitalisaation hyödyntämisellä voimme tasapainottaa tai vähentää esim. keskustoihin suuntautuvaa raskasta logistiikkaa ja pendelöintiä, joka tietysti vähentää teiden kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Edistämme hankkeen asiakkaiden sekä heidän asiakkaittensa hyvinvointia edistämällä tuottavuutta ja sitä kautta osallisuutta ja taloudellista hyvinvointia. Työ on yksi edellytys sille, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Digitalisaation tuomat muutokset työn teon tavoissa täytyy huomioida yrityksissä myös panostuksena työhyvinvointiin. Hankkeessa käytetään ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä työtapoja, innostetaan asiakkaita omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja hyödynnetään vertaistukea.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hankekumppanit pyrkivät ottamaan työssään ja yritysten kehittämisprosessien ohjauksessa huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen ja osallistamisen kehittämistyöhön sukupuolesta tai vajaakuntoisuudesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yrittäjät ja sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen edistämällä tuottavuutta, markkinointi- ja asiakaspalveluosaamista sekä digiosaamista. Erityisasiantuntijamme toimivat lähellä järjestöjä kuten maahanmuuttaja-, romani- ja työttömien yhdistykset, siis hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä joiden yhdenvertaisuus on ohjauksen ja kehitettävien palvelutuotteiden tavoitteena. Toimenpiteet sisältyvät hakijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutuksia tällä hankkeella
Ympäristöosaaminen 3 5
Vaikutus kohdistuu Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin; hyvinvointiala, ympäristöala sekä teollisuus. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat yritykset kannustetaan ottamaan ympäristöosaamisen osaksi kilpailuetuaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uutta ja tehostaa olemassa olevaa liiketoimintaa pk-yrityksissä, perustuen eri osapuolten osallistamiseen asiakasymmärryksen tuottamisessa ja digitalisaation kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Kohderyhmänä oli Uudenmaan alueella toimivat pk -yritykset.

Tuloksena pk-yritysten saavuttamat hyödyt liiketoiminnassa parantuneena asiakasymmärryksenä ja digitalisaatioasteen kohoamisena. Toimintamallit ovat hyödynnettävissä myös mikroyrityksissä. Hankkeen tuloksena on uusiutunutta liiketoimintaa. Yritysten toimintaedellytykset ja sopeutumiskyky kohtaamaan erilaisia muutostilanteita on parantunut. Yritysten kyky hyödyntää kokeilevan ja henkilöstöä osallistavaa kehittämisen toimintamallia sekä ulkopuolisia fasilitoija, on parantunut. Yritysten asiakaspalvelu on parantunut, on tavoitettu uusia asiakasryhmiä, on luotu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, liiketoimintaprosessit ovat kehittyneet, yhteistyö on tiivistynyt sidosryhmien kanssa.

Tulosten välitön vaikuttavuus on ilmennyt yritysten ilmaisemana tyytyväisyytenä toteutettuihin toimenpiteisiin, toimenpiteissä käytettyihin menetelmiin sekä hyödynnettyyn aikaan – tehokkaasti ja asiapitoisesti. Välittömiä vaikutuksia voidaan myös todeta siitä, että kohdeyrityksiä on ollut auttamassa ulkopuoliset eli hanketoteuttajien asiantuntijat ja fasilitoijat sekä ostopalveluna hankitut asiantuntijat tuottamalla eri menetelmillä ratkaisuja yhdessä määriteltyihin haasteisiin.

Hanketoteuttajat ovat tuottaneet itselleen pk-yritysten tarpeisiin toimivan yhteiskehittämisen toimintamallin ja tätä mallia voidaan soveltaa myös pienempiin eli mikroyrityksiin. Digikartta -sovellusta voi hyödyntää niin mikro- kuin pk-yritykset oman digitalisaatioasteen ja tarpeiden hahmottamiseen. Toimintasuunnitelman kirjaaminen kehitettyyn pohjaan vaatii osaamista Draw.io -sovelluksen käytöstä, mutta on saatavilla ilmaisena nettipohjaisena työkaluna. Digikartta mallia testattiin tässä hankkeessa. Digikartta on myös loppuraportin liitteenä. Vuoden 2020 strategia mallinnuksessa on käytetty Digivision ja toimintasuunnitelman osalta tulevaisuuskarttaa, joka on myös sovellettavissa hahmottamaan tarvittavat kehittämiskohteet valitussa aikajanassa ja on sovellettavissa sekä pk- että mikroyrityksissä.

Hankkeessa päästiin numeerisiin tavoitteisiin. Hankkeessa tavoitteeksi asetettiin 26 yrityksen tavoittaminen ja hankkeessa oli mukana yhteensä 27 yritystä. Omnian asiakkaina 13 yritystä ja Taitotalon asiakkaita 14 yritystä. Eri kokoluokan yrityksiä tavoitettiin seuraavasti (sulkeissa tavoite): pieniä yrityksiä tavoitettiin 22 kpl (20 kpl) ja keskisuuria 5 kpl (6 kpl).

Henkilötyövuosimäärässä jäätiin tavoitemäärästä selkeästi, yhteensä 133 henkilötyövuotta ja tavoite oli 850. Tavoitteesta jäätiin vahvasti Koronan aiheuttama tilanteen vuoksi. Rajoitukset tulivat keväällä voimaan, jolloin työpajojen toteuttamisessa siirryttiin toimimaan virtuaalisesti ja kesän jälkeen oli voimassa kokoontumisrajoitukset. Kaikille ei pystytty yrityksessä järjestämään virtuaaliseen osallistumiseen mahdollisuutta henkilöstön toimenkuvan ja töiden vuoksi. Osa yrityksistä joutui taloudellisen tilanteen vuoksi myös lomauttamaan henkilöstöään, jolloin henkilöstön osallistaminen ei ollut mahdollista. Henkilöitä osallistui yhteensä hankkeeseen 98(joista naisia 63, tavoite 130) ja tavoitteena oli 200.

Kehittämisprosessi toteuttiin kuitenkin suunnitelman mukaisesti pitäen sisällään: alkukartoitustapaamiset, kehittämisehdotuksen tekemisen ja sen läpikäymisen yrityksen edustajien kanssa, kehittämistyöpajojen toteutusten aikatauluttamisen, asiantuntijatyönä tai työpajoissa toteutettuna asiakasymmärryksen hankkimisen, työpajojen toteutusten suunnittelutyö asiatuntijatyönä, digivision ja toteutussuunnitelmien tuottaminen ja loppuarvioinnin toteuttaminen. Tähän kokonaisuuteen käytettiin työpajoja ja muita konsultaatio tapaamisia 303 kertaa. Yritysten asiakkaita osallistettiin hankkeessa 166 henkilöä.