RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21485, Vamos 2. aste – opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on oppilaitosten henkilöstön valmiuksien lisääminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin rakentaminen opintojen keskeyttämisten vähtämiseksi sekä sujuvien siirtymien lisäämiseksi. Hanke rakentaa oppilaitosten ja Vamos palveluiden yhteistoiminnassa toimintamallin, jossa oppilaitoksen toimintatavat muuttuvat opiskelijalähtöisemmiksi ja yksikölliset tarpeet paremmin huomioiviksi. Hanke tunnistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevien tai jo ulkopuolelle jääneiden tarpeet varhaisessa vaiheessa ja toteuttaa kehittämispilotteja oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijahuollon kanssa. Piloteissa mallinnetaan negatiivisten erojen vähentämistä ja opintojen läpäisyn tehostamista. Tuki voi toteutua intensiivisenä yksilövalmennuksena opiskelun rinnalla tai opiskeluryhmässä. Hankkeessa kehitettävät vaikuttavuusmallinnukset ja niiden vertailu oppilaitosten välillä ovat antaneet relevanttia tietoa vaikuttavien ja tulosperusteisten palvelukokonaisuuksien rakentamiselle syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Hankkeen myötä oppilaitokset kykenevät paremmin tukemaan koulutuksessa olevia nuoria suorittamaan opintonsa päätökseen, siirtymään kohti työelämää tai jatko-opintoja sekä saattaa jo pudonneita opiskelijoita takaisin opintoihin. Hankkeessa mallinnetaan ja juurrutetaan oppilaitosten ja muiden toimijoiden väliset keskeytyksiä ja negatiivisia eroja ehkäisevät toimintamallit ja luodaan linkki nuorten tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä jatkopolkujen rakentumista tukeviin rakenteisiin (esim. Ohjaamot ja ohjaamotyyppiset toimintamallit). Samalla monialainen yhteistyö rakentaa uutta, opiskelijalähtöisempää toimintakulttuuria.

Hankkeen tuloksena ja vaikutuksena:
1. Oppilaitoksille on syntynyt toimintamalli, jolla keskeyttämisiä ja negatiivisia eroja voidaan ehkäistä ja jatkopoluille etenemistä tukea.
2. Hankkeen toiminnan tuloksena oppilaitosten henkilöstön osaaminen pudokkuuden ehkäisemisessä on lisääntynyt (kartoitus kunkin lukuvuoden alussa ja lopussa). Opetushenkilöstö kokee uusien toimintamallien toteuttamisen mielekkäänä, mikä muuttaa osaltaan toimintakulttuuria.
3. Oppilaitoksille syntyneen toimintamallin pohjalta, 263 syrjäytymisriskissä olevaa nuorta on hyötynyt uudesta palvelusta. Heistä 75 %:n putoaminen opintojen ulkopuolelle on saatu ehkäistyä hankkeen keston aikana
4. Opintojen määräaikaiset keskeytykset ovat vähentyneet pilotissa mukana olleiden opiskelijoiden osalta.
5. Toimintaan osallistuneiden nuorten koettu hyvinvointi on parantunut osallistumisen aikana ja seurantajaksolla (kysely 3 kk välein).
6. Toiminnan vaikutuksesta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on hankkeen toiminta-alueilla vähentynyt.
7. Hankkeen keskitetyn koordinaation tukemana alueelliset toimintamallit ovat juurtuneet osaksi oppilaitosten toimintaa, joissa riskiryhmien palveluihin panostetaan entistä voimakkaammin ja ne integroituvat luontevasti
opetukseen.
8. Toimintamallien vaikutukset on pystytty osoittamaan hankkeessa käytettävissä olevilla mittareilla: 1) läpäisymittari, 2) opiskelijoiden hyvinvointikysely, 3) koetun hyvinvoinnin muutosta kuvaava mittari, 4) hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutosta kuvaava mittari Tulostähti.
9. Toimintamallien kehittämisen ja juurruttamisen yhteydessä on mallinnettu yhteistoiminnan vaikuttavuutta.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan mies- ja naiserityisyys huomioiden, ja pyritään opiskelualoihin sekä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on oppilaitosten henkilöstö ja opiskelijahuollon palvelut. Ne ovat vahvasti mukana pudokkuuden ehkäisyn ja läpäisyn tehostamisen toimintamallin kehittämisessä ja toteuttamisessa. Hankkeen päätyttyä kehitetyt mallit jäävät oppilaitosten käyttöön.

Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi. Hankkeen kohderyhmiä ovat lisäksi muiden oppilaitosten henkilökunta, kuntien ja järjestöjen työntekijät, sekä vapaaehtoiset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa on toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.

Uudenlaisten toimintamallien kautta oppilaitokset pääsevät hyödyntämään järjestötoimijoiden asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Oppilaitosten toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitosten pääasiassa täysi-ikäiset alle 30-vuotiaat nuoret, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai jo keskeytyneet. Lisäksi hankkeen toiminta palvelee kaikkia opiskelijoita ennaltaehkäisevästi siten, että opiskelijaryhmät pääsevät tarpeidensa mukaan valmennuksen ja toimintamallin piiriin. Jokainen oppilaitos määrittelee tarveperusteisesti ja alakohtaisesti miten hankkeeseen ohjaudutaan. Hankkeessa toteutettavien asiakastyön pilottien osalta välittömiä toimenpiteitä kohdistuu nuoriin. Näiden osallistujien lukumäärä on kuvattu kohdissa 12.2-12.4.

Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan (Alanen & Kotkavuori, 2014) suurella osalla Vamokseen ohjautuneista nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he olivat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä kuunneltu eikä heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo kuitenkin se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää.

Muutoshakemuksessa Turun osahanke sisällyttää välilliseen kohderyhmäänsä myös alaikäiset opiskelijat, sillä he muodostavat merkittä-vän osan korkean keskeyttämisriskin opiskelijoista. Heille tarjotaan ennakoivaa apua, jotta he eivät ajau-tuisi opinnoissaan keskeyttämiskierteeseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 648 757

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 630 562

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 706 051

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 682 919

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 330

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos –nuorten palveluja käyttävän 18-29- vuotiaan nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät 2014 Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusituvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen	5	3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö	1	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen	2	0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen toiminnassa on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vamos 2. aste - opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy -hankkeessa kehitettiin oppilaitosten ja Vamoksen yhteistoiminnassa valtakunnallinen toimintamalli Kohdaten ja kohdentaen, jossa hyödynnettiin Vamos-palveluissa kehitettyjä työmuotoja opetuksen ja opiskelijahuollon rinnalla. Hankeprosessin ja mallin myötä oppilaitoksen toimintatavat muuttuivat opiskelijalähtöisemmiksi ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet paremmin huomioiviksi sekä oppilaitosten toimintakulttuuri alkoi muuttumaan siihen suuntaan, että opetushenkilöstön valmiudet vastata opiskelijoiden elämänhallinnan haasteisiin ja sosiaalisen vahvistumisen tarpeisiin paranivat.

Kehittämistarpeena oli aikaisempaa parempi ja järjestelmällisempi pudokkuuden riskiryhmien kartoitus, yksilöllisempi tuki opiskelijoille negatiivisten erojen vähentämiseksi ja opintojen läpäisyn tehostamiseksi. Nuorten opiskelijoiden pudokkuus toisen asteen koulutuksesta on merkittävä syrjäytymiskehitystä edistävä ilmiö. Osalla nuorista putoaminen opinnoista liittyy väärään alavalintaan, mutta suuressa osassa tapauksista taustalla ovat muut tekijät, kuten mielen hyvinvointiin, arjenhallintaan, yksinäisyyteen, asunnottomuuteen ja riippuvuuksiin liittyvät tekijät. Oppilaitosten näkökulmasta suurimpia ongelmakohtia ovat opintojen läpäiseminen, keskeytykset sekä jatkopoluille siirtyminen. Työnantajien näkökulmasta tämä näyttäytyy niin, että suuri osa nuorista siirtyy työelämään vaillinaisilla työelämätaidoilla. Hankkeessa opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä, opintojen läpäisyä ja pudokkuutta ehkäistiin varhaisella puuttumisella ja kohdistetuilla tukikeinoilla, kuten ryhmä- ja yksilövalmennuksilla. Hankkeessa myös vahvistettiin oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijahuollon ja opiskelijaterveydenhuollon osaamista vastata opiskelijoiden tarpeisiin.

Hankkeessa kehitetyn valtakunnallisen mallin avulla pystytään jatkossa tunnistamaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskitekijöitä varhaisessa vaiheessa ja kohdentaa tukitoimia niille opiskelijoille, jotka ovat putoamassa opinnoistaan tai tarvitsevat akuuttia tukea opintojensa edistämiseen. Entistä strukturoidummat tukitoimet toteutettiin hankkeessa tiiviissä monialaisessa yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijahuollon sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Hankkeessa kehitettiin valtakunnallisen mallin lisäksi oppilaitosten tiedolla johtamisen ja päätösten tueksi vaikuttavuusmallinnuksia, joiden avulla oppilaitokset pystyvät rakentamaan vaikuttavia ja tulosperusteisia palvelukokonaisuuksien syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Hankkeessa kehitetyn valtakunnallisen mallin ja interventioiden kustannusvaikuttavuusanalyysimallin myötä oppilaitokset kykenevät paremmin kohdistamaan tukitoimia niitä tarvitseville opiskelijoille, tukemaan koulutuksessa olevia nuoria suorittamaan opintonsa päätökseen, siirtymään kohti työelämää tai jatko-opintoja sekä saattamaan jo pudonneita opiskelijoita takaisin opintoihin.

Hankkeeseen osallistui 211 opiskelijaa ja 29 oppilaitosten henkilökunnan jäsentä. Seurantatiedot saatiin kerättyä 146 opiskelijasta, joista 80 % osalta pudokkuusriski pystyttiin ehkäisemään. Hankkeen toiminnan tuloksena osatoteuttajaoppilaitosten toimintakulttuuri alkoi vähitellen muuttua. Hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta vahvistettiin ryhmävalmennuksessa, joiden suunnitteluun ja toteutukseen opiskelijat saivat osallistua. Hankkeen aikana osa hankkeeseen osallistuneista opiskelijoista saivat opintonsa päätökseen ja keskeyttämisiä sekä negatiivisia eroja saatiin ehkäistyä valmennuksen keinoin.

Hankkeen valtakunnallinen toimintamalli ja kuvaukset ryhmä- ja yksilövalmennuksista sekä kustannusvaikuttavuuden analyysimalli löytyvät Helsingin Diakonissalaitoksen verkkosivuilta: https://www.hdl.fi/vamos/kohdaten-ja-kohdentaen/

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat