|
|
|
Hankekoodi: S21490
Hankkeen nimi: Empowering Migrants for Employment EME
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työväen Sivistysliitto TSL ry, ruotsiksi Arbetarnas Bildningsförbund ABF rf
Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos
Y-tunnus: 0215382-8
Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 18-20 A
Puhelinnumero: 044 512 2062
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.tsl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mervi Ylitalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekeskuksen päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.ylitalo(at)tsl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 512 2062
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa toteutetaan kansainvälisiä vierailuja kumppaniorganisaatioihin Ruotsissa ja Belgiassa. Vierailujen ja niiden yhteydessä järjestettävien seminaarien tarkoituksena on löytää tehokkaita yhteisiä keinoja ja tapoja tunnistaa maahanmuuttajien taitoja, osaamista ja valmiuksia ja edistää heidän työllistymistään. Parhaat käytännöt arvioidaan ja dokumentoidaan ja niiden pohjalta kirjoitetaan yhteistyössä menetelmäopas, jonka toimintamalleja kansallisen osatoteuttajat pilotoivat hankkeen aikana. Hanketoiminnan tuloksena hankekumppaneilla on uutta osaamista maahanmuuttajien, erityisesti heikosti koulutettujen naisten kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat hankkeen kansainvälisiin toimenpiteisiin eli vierailuille osallistuvat sekä niitä järjestävät ammattilaiset hakijaorganisaatioissa sekä myös Ote työhön-hankkeessa koulutetut työelämäohjaajat, jotka ohjaavat vapaaehtoistyönä vertais- ja ammattivertaisryhmiä. Työelämäohjaajat hyödyntävät ohjaustyössään hankkeessa kv-yhteistyössä tuotettavaan menetelmäoppaaseen koottuja ja esiteltyjä hyviä käytäntöjä. Viimeisenä hankevuonna kohderyhmänä ovat myös maahanmuuttajataustaiset, vailla työtä olevat henkilöt ja erityisesti matalasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset. Heidän osaamistaan, taitojaan ja potentiaaliaan tehdään näkyväksi kv-yhteistyössä vastavuoroisesti opittavilla hyvillä käytännöillä.
Tavoitteet
Hankkeen päämääränä on, että maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on parantunut kv-yhteistyössä jaettujen, arvioitujen ja parannettujen hyvien käytäntöjen myötä. Hankkeella on edistetty pitkään työttömänä olleiden, erityisesti heikossa asemassa olevien maahanmuuttajanaisten, voimaantumista ja siirtymistä työhön.
Kansainvälisellä yhteistyöhankkeella vahvistetaan pitkään työttömänä olleiden maahanmuuttajien parissa työskentelevien ammattilaisten menetelmäosaamista sekä hyödynnettävien käytäntöjen laatua, soveltuvuutta kohderyhmän tavoittamiseksi, sen osaamisen tunnistamiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi.
TAVOITE 1: Kv-yhteistyössä on arvioitu ja testattu parhaita käytäntöjä tunnistaa ja tunnustaa kohderyhmän osaamista ja osaamispotentiaalia sekä ohjata sen perusteella koulutus- tai työllistymispoluille.
TAVOITE 2: Vastavuoroisen oppimisen kautta hankkeessa on tunnistettu, tehty näkyväksi, arvioitu ja levitetty laajempaan käyttöön parhaat käytännöt tukemaan maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja työelämään siirtymistä. Kv-yhteistyössä opittuja toimintamalleja on pilotoitu kansallisissa toimenpiteissä.
TAVOITE 3: Vastavuoroisen oppimisen prosessista ja parhaista käytännöistä on yhteistyössä tuotettu menetelmäopas toimenpidesuosituksineen.
TAVOITE 4: Hankkeen menetelmäoppaalla ja toimenpidesuosituksilla ja niiden levittämisellä on vaikutettu kotoutumislainsäädäntöön, kotouttamisrakenteisiin ja -päättäjiin maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja työllistymisen välineiden parantamiseksi.
Toimenpiteet
Hankkeen toimenpiteenä jaetaan ja vertaiskehitetään yhdessä hyviä käytäntöjä, arvioidaan eri toimijoiden informaalien ja vaihtoehtoisten kotoutumis- ja työllistymispolkujen vaikuttavuutta sekä levitetään tuloksia ja toimenpidesuosituksia kohderyhmän, muiden toimijoiden ja viranomaisten käyttöön. Hankkeessa myös pilotoidaan menetelmäoppaaseen koottujen käytäntöjen soveltamista Suomessa Ote työhön-hankkeen vertaisohjauksessa ja työpajatoiminnassa.
Hankkeen kansalliset toimijat (osatoteuttajat) vierailevat Ruotsissa ja Belgiassa tutustumassa ja arvioimassa kv-kumppaneiden työllistämis- ja voimaannuttamishankkeita. Vastavuoroisesti hankkeemme kansalliset toimijat (osatoteuttajat) ottavat vastaan vierailut Ruotsista (Arbetarnas bildningsförbund ABF ja Piteån kunta) ja Belgiasta (Emancipatie Via Arbeid EVA). Kansalliset osatoteuttajat esittelevät vierailijoille ESR-hanke Ote työhön -hankkeessa kehitettäviä työllistymistä tukevia polkuja.
Hankkeen aikana järjestetään viisi kansainvälistä vierailua ja seminaaria. Kv-kumppanit laativat yhdessä menetelmäoppaan parhaista käytännöistä ja niiden soveltamisesta eri maissa ja aloilla. Hankkeen osatoteuttajat pilotoivat menetelmäoppaaseen koottujen käytäntöjen soveltamista Tampereella ja Helsingissä. Tämä tarkoittaa tässä vaiheessa jo päättyneessä Ote työhön-hankkeessa kehitetyn toimintamallin toiminteiden jatkamista osana EME-hanketta: vertaisryhmä- ja ammattivertaisryhmätoiminta sekä kuntouttava työtoiminta ja osaamisen arviointi työpajoilla.
Tulokset
Hankkeen tuloksena kumppanien toimintamallien vastavuoroinen ja tavoitteellinen arviointi ja vertaiskehittäminen on antanut jokaiselle kumppanille tilaisuuden oppia toisilta ja parantaa omia työmenetelmiään ja käytäntöjään. Hankkeen tuloksena syntyy yhteisesti validoitu tapa mitata, arvioida, jakaa ja levittää hyväksi todettuja toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä.
Kohderyhmän työllistyminen paranee. Yksilön vahvuudet, voimavarat ja osaaminen osataan arvioida kohderyhmän palvelutarpeita varten ja riittävän tuen varmistamiseksi. Kumppanuusorganisaatiot soveltavat ja pilotoivat toisiltaan opittuja menetelmiä ja hyviä käytäntöjä omissa organisaatioissaan ja jokaisen kumppanin keinot heikossa asemassa olevien maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi monipuolistuvat ja niiden vaikuttavuus paranee.
Kumppanien hyviä käytäntöjä on arvioitu, vertailtu ja parhaat käytännöt on dokumentoitu menetelmäoppaassa, jota työstetään ja kirjoitetaan hankekumppaneiden temaattisissa työryhmissä. Menetelmäopas on levitetty hankkeen sidosryhmien ja kansallisten ja kansainvälisten päätöksentekijöiden käyttöön.
Hankkeessa on rakennettu eurooppalainen verkosto, johon on kutsuttu mukaan myös muita maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä kv-yhteistyöhankkeita (ESR). Verkostoon on kutsuttu organisaatioita, järjestöjä ja koulutuksen järjestäjiä, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kotouttamisen ja voimaannuttamisen parissa koulutuksen ja työllistämisen aloilla. Verkoston avulla tuleviin hankesuunnitelmiin löytyy helpommin partnereita, ja kv-hankkeen tuloksia päästään levittämään laajemmalle. Verkosto toimii lyhyellä aikavälillä hankkeen tulosten levittäjänä ja pitkällä aikavälillä uusien vastaavanlaisten aloitteiden alustana ja mahdollistajana.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat hankkeen kansainvälisiin toimenpiteisiin eli vierailuille osallistuvat sekä niitä järjestävät ammattilaiset hakijaorganisaatioissa. He hyötyvät kansainvälisistä vierailuista ja niiden yhteydessä järjestettävistä työpajoista ja konferensseista uuden osaamisen ja työmenetelmien sekä parhaiden käytäntöjen muodossa jakamalla ja oppimalla vuorovaikutuksessa. Dokumentointi ja menetelmien soveltuvuusarviointi kehittävät tavoitteellisesti organisaation toimintamalleja ja menetelmiä. Nämä menetelmät ovat levitettävissä myös laajempaan käyttöön.
Kohderyhmänä ovat myös Ote työhön-hankkeessa koulutetut työelämäohjaajat, jotka ohjaavat vapaaehtoistyönä vertais- ja ammattivertaisryhmiä. Työelämäohjaaja ohjaa kohderyhmän ammattivertaisryhmiä sekä tarjoaa yksilömentorointia. Ammattivertaisryhmissä maahanmuuttajataustaiset työelämäohjaajat jakavat omia kokemuksiaan ja tietämystään suomalaisesta työelämästä ja siihen siirtymisestä ammattikohtaisissa vertaisryhmissä. Työelämäohjaajat hyödyntävät ohjaustyössään hankkeessa kv-yhteistyössä tuotettavaan menetelmäoppaaseen koottuja ja esiteltyjä hyviä käytäntöjä.
Viimeisenä hankevuonna 2020 kohderyhmänä ovat myös maahanmuuttajataustaiset, vailla työtä olevat henkilöt ja erityisesti matalasti koulutetut maahanmuuttajataustaiset naiset. Heidän osaamistaan, taitojaan ja potentiaaliaan tehdään näkyväksi kv-yhteistyössä vastavuoroisesti opittavilla hyvillä käytännöillä.
Ote työhön-hanke päättyy vuoden 2019 lopussa. EME-hankkeessa jatketaan Ote työhön-hankkeen toimenpiteitä eli vertaisryhmiä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä osaamisen arviointia työpajalla vuoden 2020 aikana. Näiden toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon Ote työhön-hankkeen tulokset sekä EME-hankkeessa tunnistetut, opitut ja hyväksi arvioidut kv-kumppanien käytännöt.
Välillisenä kohderyhmänä ovat kotoutumistoimenpiteitä järjestävät viranomaiset ja organisaatiot, joita eurooppalaisittain jaetut hyvät käytännöt ja toimenpidesuositukset hyödyttävät kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvien palveluiden kehittämisessä toimivammiksi. Hankkeessa tarjotaan päätöksentekijöille valmista kansainvälistä vertailutietoa ja toimenpide-ehdotuksia päätöksenteon tueksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 317 676
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 298 206
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 395
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 310 146
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa
Seutukunnat: Tampereen, Helsingin
Kunnat: Tampere, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 76
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 8 |
| Osaava työvoima, osaavat työyhteisöt ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen lisääminen vahvistavat paikallista elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen kansallisten ja kansainvälisten toteuttajien toiminnot vahvistavat niihin osallistuvien maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskuntaan ja sitä kautta hyvinvointia. Hanke vaikuttaa myös työhyvinvointiin työpaikoilla yksilö- ja yhteisötasolla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella vahvistetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymistä ja sitä kautta sukupuolten välistä taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Hankkeen kansallisissa toiminteissa edistetään hyviä väestösuhteita käsittelemällä kulttuurienvälistä vuorovaikutusta työpaikoilla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen toiminteissa tuetaan monikulttuurisia työyhteisöjä, maahanmuuttajien työllistymistä ja työoikeuksien tasa-arvoista toteutumista. Hanke lisää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisesti työelämään ja kansalaisyhteiskuntaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hanke tukee kulttuurienvälistä vuorovaikutusta työyhteisöissä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| hankkeella ei vaikutusta | ||
EME-hankkeen tarkoitus oli edistää pitkään työttömänä olleiden maahanmuuttajien, erityisesti heikossa asemassa olevien naisten, siirtymistä työhön. Tähän pyrittiin jatkamalla Ote työhön -hankkeessa luotua vertaisryhmätoimintaa sekä toteuttamalla kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja selkokielen käyttöä käsitteleviä henkilöstökoulutuksia samalla arvioiden ja kehittäen niitä. Vuoden 2020 aikana hankkeessa järjestettiin yhteensä seitsemän vertaisryhmää ja kaksi henkilöstökoulutusta. Hankkeen kansainvälisen yhteistyön tarkoitus oli jakaa ja oppia vastavuoroisesti kohderyhmän työllistymisen tukemisessa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja levittää niitä.
Kohderyhmän työhön siirtymistä tuettiin vahvistamalla heidän parissaan niin Belgiassa, Ruotsissa kuin Suomessa työskentelevien ammattilaisten (joita kutsutaan tässä raportissa ’hankkeen osallistujiksi’) menetelmäosaamista sekä heidän hyödyntämiensä käytäntöjen laatua ja soveltuvuutta kohderyhmän tarpeisiin. Kansainvälisenä yhteistyönä järjestettiin hankkeen osallistujille viisi kansainvälistä seminaaria ja yksi virtuaalinen kansainvälinen työpaja. TSL:n tehtävä oli koordinoida tätä kansainvälistä hankeyhteistyötä (TCA).
Hankkeen osallistujat arvioivat hankkeessa kehitetyn arviointiprosessin mukaisesti hankekumppaneittensa jakamia hyviä käytäntöjä ja niiden sovellettavuutta heidän omassa kontekstissaan. Osaa hyvistä käytännöistä testattiin kansainvälisissä seminaareissa. Hankkeessa jaetut ja arvioidut käytännöt jaettiin EME Methods -menetelmäoppaassa. Osa hankkeen osallistujista kertoi pilotoineensa hankekumppaneittensa jakamia käytäntöjä omassa toiminnassaan.
Yhtenä tärkeänä antina hankkeen osallistujille ja heidän työyhteisöilleen näyttivät olleen yhteisen oppimisen kautta omaksumansa uudet ajattelutavat, oivallukset ja ideat, jotka antoivat heille inspiraatiota, motivaatiota ja voimaa jatkaa työtä tavoitteidensa saavuttamiseksi sekä kehittivät heidän ammattitaitoaan. Tutustuminen muiden maiden konteksteihin mahdollisti myös oman maan tilanteen ja olosuhteiden tarkastelun uusin silmin ja muutostarpeiden tunnistamisen.
Hankkeessa testattiin, arvioitiin ja kehitettiin yhteisen kansainvälisen oppimisen menetelmiä. COVID-19 -pandemian vuoksi hankkeessa kehitettiin menetelmiä myös verkkomuotoiseen yhteiseen oppimiseen käyttämällä muun muassa Howspace- ja Padlet-sovelluksia. Hankkeen lopussa julkaistu EME Methods -menetelmäopas sisältää 20 hankkeessa jaettua hyvää käytäntöä, kahdeksan suositusta vastavuoroista kansainvälistä oppimista edistävistä menetelmistä ja toiminnoista sekä kuusi eri sidosryhmille suunnattua toimenpidesuositusta.
Kansainvälisen yhteistyöhankkeen maahanmuuttajatyön ammattilaisista muodostuneella verkostolla oli hankkeen osallistujille tärkeä merkitys. Verkoston nähtiin työskentelevän samojen tavoitteiden eteen ja mahdollistavan keskustelun, reflektoinnin ja yhteisen oppimisen. Useat hankkeen osallistujat kokivat saaneensa verkostolta tukea ja kannustusta omissa hankkeissaan. Se on voimaannuttanut heitä ja saanut heidät uskomaan vahvemmin oman työnsä tavoitteisiin. Verkoston voi siten nähdä vahvistaneen heidän ammatillista identiteettiään ja kuulumistaan samaan työtä tekevien yhteisöön. Suurin osa hankkeen loppukyselyyn vastanneista osallistujista ilmaisi olevansa kiinnostunut hyödyntämään hankkeessa luotua verkostoa myös tulevaisuudessa, jos heille tarjoutuu siihen tilaisuus.