|
|
|
Hankekoodi: S21491
Hankkeen nimi: Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.10.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Saamelaisalueen Koulutuskeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244767-4
Jakeluosoite: Menesjärventie 4
Puhelinnumero: 040 723 7309
Postinumero: 99870
Postitoimipaikka: Inari
WWW-osoite: http://www.sogsakk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Unni Länsman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: unni.lansman(at)sogsakk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505021357
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Saamelaisalueen koulutuskeskus on kehittänyt digitaalisen teknologian opetuskäyttöä ja etenkin etäopetusta vuodesta 2004 lähtien. Kehitystyötä on tehty muun muassa EU ohjelmakaudella 2007–2013, Askel arktiseen pedagogiikkaan saamelaisalueella – esiselvitys-hankkeessa (2015–2016) sekä Arktista pedagogiikkaa -hankkeessa (2016–2018).
Saamelaisalueen koulutuskeskus on kehittänyt muun muassa hankkeita toteuttaen mallin, miten saamen kielten ja kulttuurin etäopetusta toteutetaan valtakunnallisesti sekä, miten siihen järjestetään etäopetuksen tukipalvelut. Hankkeiden avulla saamelaisalueen opettajille on saatu osaamista etäopetusta tukeviin työvälineisiin, erilaisiin oppimisympäristöihin ja niiden pedagogiikkaan. Lisäksi on saatu saamenkielisten lukupiirejä sekä saamelaisaineistojen kirjallisuus- ja julkaisuluetteloita sekä verkkonäyttelyitä, jotka palvelevat oppimista. Nyt ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöuudistuksen (reformi) myötä uusia tarpeita ovat koulutusorganisaation ja työelämäyhteistyön kehittäminen ja siihen liittyvät tekniset apuvälineet, opiskelijoiden puuttuvan ja olemassa olevan osaamisen tunnistamisen työkalut opintojen henkilökohtaistamiseksi. Lisäksi saamelaiskulttuurin lähtökohdat huomioivan matkailun tuotteistamisen edellyttämä osaaminen sekä kulttuurisensitiivinen ote. Myös opiskelijan itsenäisen opiskelun ympäristöjä tarvitaan eri aloille ja eri koulumuotojen välisiä siirtymiä helpottamaan. Saamelaisopetukseen tarvitaan yhteinen oppimis- ja digimateriaalin kehittämisalusta sekä sitä työtä tukeva opetushenkilöstön ja oppimateriaalityöntekijöiden verkosto. Verkostotyöskentelyn tavoitteena on tukea muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamista ja syntyvän yhteistoiminnan kautta edesauttaa saamelaisopetuksen haasteellista oppimateriaalitilannetta.
Arktista pedagogiikkaa -hankkeen aikana on tutustuttu pelillisyyteen ja sen tuomaan lisäarvoon opetuksessa. Hankittu tieto ja ymmärrys pelillisyydestä on synnyttänyt tarpeen ja mielenkiintoa pelillisyyden käytön kehittämiseen Saamelaisalueella lähi- ja etäopetukseen. Tämän lisäksi Arktista pedagogiikkaa II -hankkeessa tutustutaan siihen, mitä ohjelmointi ja robotiikka ovat sekä miten niitä voidaan käsitellä ja hyödyntää opetuksessa perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Hankkeen tavoitteena on 1) edistää kohderyhmien verkostoitumista etäyhteyksiä ja digitaalisuutta hyödyntäen, 2) lisätä hankkeen kohderyhmien digitaalista osaamista ja erilaisten digialustojen, esimerkiksi tuotanto- ja jakelualustojen sujuvaa käyttöä, 3) tukea hankkeen kohderyhmiä toteuttamaan opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen toteutus- ja arviointisuunnitelmien mukaista opetusta ja koulutusta lisäämällä kohderyhmien teknologioihin ja uuteen toimintakulttuuriin liittyvää osaamista, 4) luoda malli, miten saamelaiskulttuurikoulutusta voidaan toteuttaa erilaisille kohderyhmille digitalisaatiota hyödyntäen.
Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan digiteknologiaa hyödyntävää pedagogiikkaa, jossa saamen kielet, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja luonnon kierto huomioidaan. Kehittämistoiminta tapahtuu yhdessä yliopiston, saamelaisalueella toimivien koulutusverkostojen ja opettajien kanssa. Luodaan työelämän digitalisaation huomioivia koulutusmalleja, joissa iältään, koulutustaustaltaan ja tavoitteiltaan erilaiset opiskelijat saavat yksilöllistä opetusta asuinpaikasta riippumatta.
Hankkeen tuloksena saamelaisalueella on otettu käyttöön uudenlaista digitaalista teknologiaa hyödyntävä pedagogiikka, jossa saamen kielet ja kulttuurit sekä oppiminen ovat keskiössä. Opettajien ja oppijoiden monilukutaito ja digitaalinen osaaminen ovat kehittyneet ja on saatu vahvistettua yliopistoyhteistyötä. Hankkeessa on luotu pedagoginen koulutusmalli, jolla kulttuurikoulutukset ovat suoritettavissa itsenäisesti ja joustavasti, monipuolisia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Yhteistyötä työelämän kanssa on vakiinnutettu ja oppimisprosesseissa on käytössä sellaisia menetelmiä, jotka edistävät työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Myös alueella toimivien saamelaiskulttuurin ja kielen parissa työskentelevien yhteisöjen ja organisaatioiden verkostoyhteistyöhön on löydetty uusia toimintamalleja.
Saamelaisalueen perus- ja toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä muut opetustoimen parissa työskentelevät alueen virkamiehet. Toisen asteen opiskelijat sekä peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat. Lisäksi Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalityöntekijät sekä digitaalisen teknologian opetuskäytön parissa työskentelevät sekä muut työtä ohjaavat tahot. Alueen yrittäjät, virkamiehet ja muut elinkeinoelämän parissa työskentelevät.
Saamelaisalueen peruskoulujen oppilaat. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimivien kuntien saamen kielen opettajat ja opiskelijat. Lapin yliopiston luokanopettaja-, kasvatustieteen ja mediakasvatuksen opiskelijat. Työelämän edustajat, esimerkiksi saamelaiselinkeinojen harjoittajat (esimerkiksi informantin tai resurssihenkilöiden roolissa olevat). Alueella toimivat saamelaiskulttuurin ja kielen parissa työskentelevät yhteisöt ja organisaatiot. (Vrt. Arktista pedagogiikkaa – hankkeen aikana aloitettu yhteistyö Saamelaismuseo Siidan, Saamelaiskäräjien, Saamelaisarkiston, Lapin Aluehallintoviraston ja Lapin yliopiston kanssa). Hankkeessa jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä myös EUalueen ulkopuolelle ja toisaalta haetaan hyviä käytäntöjä ulkopuolelta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 273 676
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 374
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 610
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 350 141
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin
Kunnat: Inari, Enontekiö, Sodankylä, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5
Suunniteltu: 88
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 6 |
| Hankkeessa tuetaan saamelaiselinkeinoja, jotka itsessään perustuvat kestävän kehityksen periaatteelle. Koulutuksen avulla edistetään elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään koulutusta, joka vahvistaa paikallistaloutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 8 |
| Etämenetelmien kehittäminen vähentää matkustustarvetta, joka suuremmassa mittakaavassa lisää vähähiilisyyttä alueella, jossa yksityisautoilu on tavanomaisin matkustusmuoto pitkistä välimatkoista johtuen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Koulutuksen kautta hanke lisää tiedonsaatavuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Välittömät ja välilliset vaikutukset kohdistuvat työllisyyteen, osallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tuloksena molemmilla sukupuolilla on tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutusta ja ammatillista pätevyyttä. Koulutus edistää sosiaalista tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke parantaa saamelaisten kulttuurisia oikeuksia ja vähentää ihmisten eriarvoisuutta. Hankkeessa kehitettävä koulutus takaa paremmat mahdollisuudet elättää itseään perinteisillä elinkeinoilla ja asua kotiseutualueellaan. Välillinen vaikutus kohdistuu kulttuuri-identiteetiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hankkeen toimenpiteet koulutuksen saavutettavuudessa tukevat paikalliskulttuurin säilymistä hyvinvoivana, osallisena ja asuttuna. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteet koulutuksen saavutettavuudessa tukevat paikalliskulttuurin säilymistä hyvinvoivana, osallisena ja asuttuna. | ||
Arktista pedagogiikka II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke keskittyi saamelaisopetuksen opetus- ja ohjaushenkilöstön digitaitojen pedagogiikan kehittämiseen saamelaisten kotiseutualueella. Hankkeessa syvennettiin ja laajennettiin digiteknologiaa hyödyntävää pedagogiikkaa, jossa saamen kielet, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja luonnon kiertokulku huomioitiin.
Hankkeen kehittämistoimintaa toteutettiin yhdessä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK), Lapin yliopiston, saamelaisalueella toimivien koulutusverkostojen ja opettajien kanssa. Hanketta johti ja koordinoi SAKK. Hankkeessa kehitettiin myös arktista pedagogiikkaa, jonka avulla vastataan pitkien välimatkojen ja vaihtelevien olosuhteiden luomiin haasteisiin Arktisella alueella. Arktinen pedagogiikka tarkoittaa koulutusta alueen ihmisiä, sosiaalisia ja paikallisia järjestelmiä, luontoa ja kulttuureja kunnioittaen.
Hankkeessa kartoitettiin kohderyhmien digipedagogisten taitojen lähtötilannetta ja sen pohjalta suunniteltiin niitä tukevia toimenpiteitä. Se myös tarjosi Covid-19-epidemian aiheuttamissa koulusuluissa tukea oppilaitoksille etäopetuksen järjestämiseen tarjoamalla täydennyskoulutusta opettajille. Lisäksi luotiin työelämälle suunnattuja digitalisaation huomioivia koulutusmalleja, joissa iältään, koulutustaustaltaan ja tavoitteiltaan erilaiset opiskelivat voivat saada yksilöllistä opetusta asuinpaikasta riippumatta. Hankkeessa toimittiin perusopetuksen ja toisen asteen parissa. Hankkeessa toteutettiin oppilaitosvierailuita ja perustettiin opettajien digipedagoginen verkosto saamelaisopetuksen tueksi kohderyhmien verkostoitumisen tueksi ja hanke saavutti sille asetetut tavoitteet.