Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21491

Hankkeen nimi: Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saamelaisalueen koulutuskeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244767-4

Jakeluosoite: Menesjärventie 4

Puhelinnumero: 040 723 7309

Postinumero: 99870

Postitoimipaikka: Inari

WWW-osoite: http://www.sogsakk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Unni Länsman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: unni.lansman(at)sogsakk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505021357

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Saamelaisalueen koulutuskeskus on kehittänyt digitaalisen teknologian opetuskäyttöä ja etenkin etäopetusta vuodesta 2004 lähtien. Kehitystyötä on tehty muun muassa EU ohjelmakaudella 2007–2013, Askel arktiseen pedagogiikkaan saamelaisalueella – esiselvitys-hankkeessa (2015–2016) sekä Arktista pedagogiikkaa -hankkeessa (2016–2018).

Saamelaisalueen koulutuskeskus on kehittänyt muun muassa hankkeita toteuttaen mallin, miten saamen kielten ja kulttuurin etäopetusta toteutetaan valtakunnallisesti sekä, miten siihen järjestetään etäopetuksen tukipalvelut. Hankkeiden avulla saamelaisalueen opettajille on saatu osaamista etäopetusta tukeviin työvälineisiin, erilaisiin oppimisympäristöihin ja niiden pedagogiikkaan. Lisäksi on saatu saamenkielisten lukupiirejä sekä saamelaisaineistojen kirjallisuus- ja julkaisuluetteloita sekä verkkonäyttelyitä, jotka palvelevat oppimista. Nyt ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöuudistuksen (reformi) myötä uusia tarpeita ovat koulutusorganisaation ja työelämäyhteistyön kehittäminen ja siihen liittyvät tekniset apuvälineet, opiskelijoiden puuttuvan ja olemassa olevan osaamisen tunnistamisen työkalut opintojen henkilökohtaistamiseksi. Lisäksi saamelaiskulttuurin lähtökohdat huomioivan matkailun tuotteistamisen edellyttämä osaaminen sekä kulttuurisensitiivinen ote. Myös opiskelijan itsenäisen opiskelun ympäristöjä tarvitaan eri aloille ja eri koulumuotojen välisiä siirtymiä helpottamaan. Saamelaisopetukseen tarvitaan yhteinen oppimis- ja digimateriaalin kehittämisalusta sekä sitä työtä tukeva opetushenkilöstön ja oppimateriaalityöntekijöiden verkosto. Verkostotyöskentelyn tavoitteena on tukea muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamista ja syntyvän yhteistoiminnan kautta edesauttaa saamelaisopetuksen haasteellista oppimateriaalitilannetta.

Arktista pedagogiikkaa -hankkeen aikana on tutustuttu pelillisyyteen ja sen tuomaan lisäarvoon opetuksessa. Hankittu tieto ja ymmärrys pelillisyydestä on synnyttänyt tarpeen ja mielenkiintoa pelillisyyden käytön kehittämiseen Saamelaisalueella lähi- ja etäopetukseen. Tämän lisäksi Arktista pedagogiikkaa II -hankkeessa tutustutaan siihen, mitä ohjelmointi ja robotiikka ovat sekä miten niitä voidaan käsitellä ja hyödyntää opetuksessa perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Hankkeen tavoitteena on 1) edistää kohderyhmien verkostoitumista etäyhteyksiä ja digitaalisuutta hyödyntäen, 2) lisätä hankkeen kohderyhmien digitaalista osaamista ja erilaisten digialustojen, esimerkiksi tuotanto- ja jakelualustojen sujuvaa käyttöä, 3) tukea hankkeen kohderyhmiä toteuttamaan opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen toteutus- ja arviointisuunnitelmien mukaista opetusta ja koulutusta lisäämällä kohderyhmien teknologioihin ja uuteen toimintakulttuuriin liittyvää osaamista, 4) luoda malli, miten saamelaiskulttuurikoulutusta voidaan toteuttaa erilaisille kohderyhmille digitalisaatiota hyödyntäen.

Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan digiteknologiaa hyödyntävää pedagogiikkaa, jossa saamen kielet, kulttuuri, perinteiset elinkeinot ja luonnon kierto huomioidaan. Kehittämistoiminta tapahtuu yhdessä yliopiston, saamelaisalueella toimivien koulutusverkostojen ja opettajien kanssa. Luodaan työelämän digitalisaation huomioivia koulutusmalleja, joissa iältään, koulutustaustaltaan ja tavoitteiltaan erilaiset opiskelijat saavat yksilöllistä opetusta asuinpaikasta riippumatta.

Hankkeen tuloksena saamelaisalueella on otettu käyttöön uudenlaista digitaalista teknologiaa hyödyntävä pedagogiikka, jossa saamen kielet ja kulttuurit sekä oppiminen ovat keskiössä. Opettajien ja oppijoiden monilukutaito ja digitaalinen osaaminen ovat kehittyneet ja on saatu vahvistettua yliopistoyhteistyötä. Hankkeessa on luotu pedagoginen koulutusmalli, jolla kulttuurikoulutukset ovat suoritettavissa itsenäisesti ja joustavasti, monipuolisia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Yhteistyötä työelämän kanssa on vakiinnutettu ja oppimisprosesseissa on käytössä sellaisia menetelmiä, jotka edistävät työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Myös alueella toimivien saamelaiskulttuurin ja kielen parissa työskentelevien yhteisöjen ja organisaatioiden verkostoyhteistyöhön on löydetty uusia toimintamalleja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Saamelaisalueen perus- ja toisen asteen opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä muut opetustoimen parissa työskentelevät alueen virkamiehet. Toisen asteen opiskelijat sekä peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat. Lisäksi Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalityöntekijät sekä digitaalisen teknologian opetuskäytön parissa työskentelevät sekä muut työtä ohjaavat tahot. Alueen yrittäjät, virkamiehet ja muut elinkeinoelämän parissa työskentelevät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Saamelaisalueen peruskoulujen oppilaat. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimivien kuntien saamen kielen opettajat ja opiskelijat. Lapin yliopiston luokanopettaja-, kasvatustieteen ja mediakasvatuksen opiskelijat. Työelämän edustajat, esimerkiksi saamelaiselinkeinojen harjoittajat (esimerkiksi informantin tai resurssihenkilöiden roolissa olevat). Alueella toimivat saamelaiskulttuurin ja kielen parissa työskentelevät yhteisöt ja organisaatiot. (Vrt. Arktista pedagogiikkaa – hankkeen aikana aloitettu yhteistyö Saamelaismuseo Siidan, Saamelaiskäräjien, Saamelaisarkiston, Lapin Aluehallintoviraston ja Lapin yliopiston kanssa). Hankkeessa jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä myös EUalueen ulkopuolelle ja toisaalta haetaan hyviä käytäntöjä ulkopuolelta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 294

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 49 586

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 610

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 63 448

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Enontekiö, Sodankylä, Inari, Utsjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 88

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöt ovat soveltuvia molemmille sukupuolille. Saamelaiselinkeinojen erityspiirteenä on se, että ne osallistavat sekä miehiä että naisia eri työvaiheissa. Poroelinkeino on miesvaltainen ammatti, mutta silti naisilla ja koko perheellä on vaikutusvaltainen ja merkittävä rooli poronhoidon vuodenkierrossa ja siihen liittyvissä eri tehtävissä. Saamelaiskäsitöitä tekevät sekä miehet että naiset. Tässä hankkeessa pyritään tavoittamaan sekä naisia että miehiä tasa-arvoisesti. Tavoitteena on saada lisää miehiä ammattia tukeviin koulutuksiin ja digitaalisiin verkostoihin. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa, koska esim. etäopetus antaa naisille mahdollisuuden osallitua joustavasti koulutuksiin ja toisaalta esim. poromiehille ja muille luontaistalouden parissa työskenteleville miehille voidaan järjestään joustavasti koulutusta silloin, kun vuodenaikojen tai luonto-olosuhteiden kannalta on tarkoituksenmukainen ajanjakso.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet tukevat molempien sukupuolten yhdenvertaista mahdollisuutta koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa koulutuksen tasa-arvoisen saavutettavuuden kautta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 6
Hankkeessa tuetaan saamelaiselinkeinoja, jotka itsessään perustuvat kestävän kehityksen periaatteelle. Koulutuksen avulla edistetään elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 6
Hankkeessa kehitetään koulutusta, joka vahvistaa paikallistaloutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 8
Etämenetelmien kehittäminen vähentää matkustustarvetta, joka suuremmassa mittakaavassa lisää vähähiilisyyttä alueella, jossa yksityisautoilu on tavanomaisin matkustusmuoto pitkistä välimatkoista johtuen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Koulutuksen kautta hanke lisää tiedonsaatavuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Välittömät ja välilliset vaikutukset kohdistuvat työllisyyteen, osallisuuteen, terveyteen ja hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen tuloksena molemmilla sukupuolilla on tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutusta ja ammatillista pätevyyttä. Koulutus edistää sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hanke parantaa saamelaisten kulttuurisia oikeuksia ja vähentää ihmisten eriarvoisuutta. Hankkeessa kehitettävä koulutus takaa paremmat mahdollisuudet elättää itseään perinteisillä elinkeinoilla ja asua kotiseutualueellaan. Välillinen vaikutus kohdistuu kulttuuri-identiteetiin.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hankkeen toimenpiteet koulutuksen saavutettavuudessa tukevat paikalliskulttuurin säilymistä hyvinvoivana, osallisena ja asuttuna.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeen toimenpiteet koulutuksen saavutettavuudessa tukevat paikalliskulttuurin säilymistä hyvinvoivana, osallisena ja asuttuna.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-