Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21493

Hankkeen nimi: Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuhmon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0186204-0

Jakeluosoite: Kainuuntie 82

Puhelinnumero: 08 6155521

Postinumero: 88900

Postitoimipaikka: Kuhmo

WWW-osoite: http://www.kuhmo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juhana Juntunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juhana.juntunen(at)kuhmo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7255222

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kuhmon Työvire ry, 2735881-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeessa kehitetään uudenlainen yritystyöllistämisen malli. Tässä paikallisessa yritystyöllistämisen mallissa tiivistetään Kuhmon kaupunkiorganisaation sisäisten toimijoiden (Työllisyydenhoidon palvelualue, Kasvun ja oppimisen palvelualue ja Vetovoimaisuuden palvelualue) välistä yhteistyötä työllisyyden edistämisessä ja pyritään kiinnittämään suhteellisen lähellä avoimia työmarkkinoita olevia työttömiä henkilöitä (erityisesti nuoria) yritystyösuhteisiin. Hankeosallistujien yritystyöllistämisen ja avoimille työmarkkinoille edistämisen lisäksi kehitetään hankeosallistujien osaamista lyhytkoulutusten ja yrityksissä tapahtuvan työtehtävien opinnollistamisen kautta. Hankkeessa otetaan myös käyttöön seurauspedagoginen valmennusmalli. Lisäksi hankkeella pyritään kehittämään siihen osallistuvien yritysten henkilöstön ohjausosaamista, niin että yrityksiin työllistyvät henkilöt saisivat heille soveltuvaa työnohjausta. Hankkeen osatoteuttajana toimii Kuhmon Työvire ry.


Kuhmon Työvire ry:n osuus hankkeessa on olennainen, koska yhdistyksen hallinnassa olevat tunnistetut oppimisympäristöt sekä Kuhmon kaupungin organisaation sisällä olevat Kuhmon työpaja ja Woodpolis muodostavat hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla etenemisalustoja, joiden kautta hankeosallistujat etenevät kohti Kuhmon ja Sotkamon yrityksissä tehtävää työtä. Kainuun TE-hallinnon kanssa läheisessä yhteistyössä valitut hankeosallistujat etenevät heille hankkeessa tehdyn ammattitaitokartoituksen ja valmennuksen kautta edellä mainituille kolmelle organisatoriselle etenemisalustalle, joissa tapahtuu työnteon aloittaminen ja kokeilu (esim. työkokeiluna tai lyhyehkönä palkkatyösuhteena). Tämän jälkeen hankeosallistujia polutetaan eteenpäin - heille riittävässä määrin valmennuksellista tukea ja osaamisen kehittämisen tukea tarjoten - Kuhmon ja Sotkamon alueen yrityksiin. Mainituista yrityksistä puolestaan kartoitetaan opinnollistettavia työtehtäviä, joissa työskennellessään hankeosallistujat kehittävät työn tekemisen ohella osaamistaan. Osaamisen kehittämisen avulla saavutettu oppiminen puolestaan dokumentoidaan osaamistodistuksiin. Osaamistodistuksissa dokumentoituna oleva osaaminen on puolestaan oppilaitoksessa hyväksi luettavaa osaamista, jos henkilö yrityksessä työskennellessään haluaa aloittaa esim. oppisopimusopiskelun. Yrityksissä tapahtuvan työtehtävien opinnollistamisen ja siitä koituvat kulut kattavat hankkeen hankehenkilöstön työaika ja hankkeen ostopalvelubudjetti; yritykselle ei siis synny kuluja hankkeen kautta työllistettävän työntekijän osaamisen kehittämisestä.

Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä ja hankeosallistujien ohjausmetodina käytetään puolestaan seurauspedagogista ohjausmenetelmää. Seurauspedagogisen menetelmän käytöstä ja vaikuttavuudesta on olemassa empiiristä evidenssiä mm. Tanskasta, jossa sitä käytetään useissa Tanskan valtion tukemissa oppilaitoksissa. Seurauspedagogisen ohjausmenetelmän avulla pyritään kasvattamaan hankeosallistujien ymmärrystä elämänkaarivalintojen merkityksestä työllistymisessä ja lisäämään heidän itseohjautuvuuttaan. Seurauspedagogiikka on eksistentialistiseen filosofiaan perustuva toimintatapa jossa humanistinen ihmiskäsitys ja eksistentialistinen filosofia on muutettu käytännölliseksi ohjausmenetelmäksi. Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeessa seurauspedagogista ohjausmenetelmää sovelletaan siten, että valmennustapaamisissa hankeosallistujia autetaan pääsemään selville siitä mitä he haluavat tehdä omalla elämällään ja tulevaisuudellaan. Tässä dialogisessa ohjausprosessissa hankeosallistujat tulevat tietoisiksi valinnanmahdollisuuksistaan ja toimintavapaudestaan, sekä siitä vastuusta jota heillä on oikeus kantaa elämästään.Nimestään huolimatta seurauspedagogiikalla ei ole mitään tekemistä sanktioivien seurausten tai niihin liittyvän rangaistusjärjestelmän kanssa. Seurauspedagogisessa menetelmässä on ennen muuta kyse jokaisen henkilön omasta oivalluksesta - oivalluksesta siitä että hänen toimintansa johtaa erilaisiin lopputuloksiin, joihin hänellä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa. Yksi tällainen lopputulos voi olla työllistyminen yrityksiin, erityisesti aikana jolloin yritykset Kainuussa kärsivät työvoimapulasta.

Hankkeen pää- ja osatoteuttaja, Kuhmon kaupunki ja Kuhmon Työvire ry haluavat yhdessä toteuttamallaan Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeella edistää työllisyyttä, kohentaa työttömänä olevien kuntalaisten hyvinvointia ja auttaa yrityksiä löytämään työvoimaa. Hankkeen toteuttajat ovat hankkeen toteuttamista koskevalla keskinäisellä sopimuksellaan myös sitoutuneet juurruttamaan hanketoiminnan osaksi Kuhmon työllisyyden edistämistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat :


- suhteellisen lähellä avoimia työmarkkinoita olevat Kuhmolaiset työnhakijat, erityisesti nuoret (18-29-vuotiaat) ja nuorehkot työnhakijat ja ikääntyneet (yli 55-vuotiaat) työnhakijat.

- Kuhmon ja Sotkamon yritykset (joihin em. työnhakijoita pyritään työllistämään).

- Kuhmon kaupunki (kaupunkiorganisaation työllisyydenhoidon, vetovoimaisuuden ja kasvun ja oppimisen palvelualueet)jonka työllistämistoimintoja ja niihin ohjautumista pyritään jatkokehittämään hankkeen kautta ja hankkeen aikana.

4.2 Välilliset kohderyhmät

ELSA- hankeen välillisiä kohderyhmiä ovat :

- hankkeen kautta yrityksiin työllistyvien henkilöiden sosiaalinen ja perheenjäsenet (vrt. tilastollisesti todennettu, pitkään jatkuvan työttömyyden periytyminen perheissä).

- Kainuun TE-toimisto (Kuhmon alueen työttömiä työnhakijoita työllistyy hankkeen kautta yrityksiin, mikä edistää myös TE-toimiston työllistämistavoitteita).

- Tuleva Kainuun maakunta (jonka Kuhmon alueella on hankkeessa kehitettävä, maakuntarakenteeseen sopiva yritystyöllistämisen malli).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 719

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 380

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 655 164

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 244 817

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun

Kunnat: Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 36

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 122

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen hankeosallistujien arvioitua sukupuolijakaumaa (enemmän naisia kuin miehiä), hankkeen toimintaympäristön rakenteita ja hankkeen käytänteitä on tarkasteltu sukupuolinäkökulmasta. On odotettavissa että hankkeeseen sisältyvän osaamisen kehittämisen elementin vuoksi hanke kiinnostaa enemmän nais- kuin mieshenkilöitä, huomioiden sen että naisten keskimääräinen koulutusmyönteisyys on jossain määrin vahvempaa kuin miesten koulutusmyönteisyys. Hankkeessa työllistetään henkilöitä useiden eri alojen yrityksiin, työllistämisessä pyritään kannustamaan henkilöitä hakeutumaan ennen muuta heidän oman mielenkiintonsa mukaisille työaloille. (Esim. naiset voivat hyvin työllistyä mekaanisen puunjalostusteollisuuden yritysklusterin tehtäviin, tai miehet asiakaspalvelutehtäviin).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen sisältyviä työllistämis-, motivointi- ja osaamisen kehittämistoimintoja suunniteltaessa on huomioitu näiden hankkeeseen sisältyvien toimintaympäristöjen mahdollisesti sukupuolisidonnaiset ominaisuudet. Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan Kuhmon ja Sotkamon alueen yritysten asenteisiin työntekijöiden suhteen ja hälventämään stereotyyppisiä, todelliseen työtehtävissä selviytymiseen perustumattomia mielikuvia "miesten ja naisten töistä".
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on hankeosallistujien tietoisuuden lisääminen heidän urapolku - ja elämänkaarivalintojensa osalta, heidän osaamisensa kehittäminen ja heidän työllistämisensä Kuhmon ja Sotkamon alueen yrityksiin. Hanke ei ole tasa-arvohanke vaan työllisyyshanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Luonnonvarojen kestävän käytön osalta hanke on vaikutuksiltaan neutraali.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankke on biosfääriin ja biodiversiteettiin kohdistuvilta vaikuksiltaan neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke on vaikutuksiltaan neutraali suhteessa pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke on vaikutuksiltaan neutraali suhteessa Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää (ympäristö)vaikutusta materiaalien ja jätteiden osalta tai niihin liittyen. Syynä tähän on se että hankkeessa kehitetään aineetonta toimimallia,eikä sen toiminnasta synny merkittäviä määriä jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei käytetä tai tuoteta huomattavia määriä uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Hankkeella ei siten myöskään ole merkitävää vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään hankkeen nimen mukaisesti mallia joka lisää paikallisen elinkeinorakenteen elinvoimaa. Poluttamalla erityisesti nuoria työttömiä henkilöitä yrityksissä oleviin, opinnollistettuihin työpisteisiin ja kehittämällä heidän osaamistaan kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen kannalta tärkeää työvoiman saatavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään uutta aineetonta palvelumallia. (Vrt. yllä oleva kohta, "Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen").
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankkeessa pyritään lisäämään työvoiman liikkuvuutta Kuhmon ja Sotkamon välillä, kunnat kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hanke edistää selkeästi hankeosallistujien hyvinvointia seurauspedagogisen valmennuksen js yrityksiin tapahtuvan työllistämisen avulla. Vällilliset vaikutukset näkyvät mm. työllistyneiden hankeosallistujien läheisten hyvinvoinnin kohenemisena. Katkaisemalla nuorten henkilöiden ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen jo heidän nuoruudessaan vaikutetaan myös heidän jo olemassa oleviin tai tuleviin lapsiinsa; laajat tilastolliset tarkastelut osoittavat pitkäikaistyöttömyyden olevan Suomessakin osin periytyvä ja ylisukupolvinen ilmoiö.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeessa pyritään tietoisesti työllistämään hankesallistujia heidän kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. Naishenkilö voi menetyksekkäästi työskennellä esim. teollisissa työtehtävissä ja mieshenkilö esim. kassatyöntekijänä, jos nämä tehtävät vastaavat heidän kykyjään ja kiinnostuksensa kohteita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Hanke edistää yhteiskunnalista ja kulttuurista tasa-arvoa, muuttamalla erityisesti nuorten työnhakijoiden työelämäorientaatiota. Jos työttömyys saadaan katkaistua nuoren henkilön kohdalla ja hänet kiinnittyä vakiintuneesti työelämään yrityksessä, hänen osaltaan kyseessä voi olla jopa koko elämän pituinen, yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäävä vaikutus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöihin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöosaamisen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-