|
|
|
Hankekoodi: S21493
Hankkeen nimi: Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuhmon kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0186204-0
Jakeluosoite: Kainuuntie 82
Puhelinnumero: 08 6155521
Postinumero: 88900
Postitoimipaikka: Kuhmo
WWW-osoite: http://www.kuhmo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juhana Juntunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juhana.juntunen(at)kuhmo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7255222
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeessa kehitetään uudenlainen yritystyöllistämisen malli. Tässä paikallisessa yritystyöllistämisen mallissa tiivistetään Kuhmon kaupunkiorganisaation sisäisten toimijoiden (Työllisyydenhoidon palvelualue, Kasvun ja oppimisen palvelualue ja Vetovoimaisuuden palvelualue) välistä yhteistyötä työllisyyden edistämisessä ja pyritään kiinnittämään suhteellisen lähellä avoimia työmarkkinoita olevia työttömiä henkilöitä (erityisesti nuoria) yritystyösuhteisiin. Hankeosallistujien yritystyöllistämisen ja avoimille työmarkkinoille edistämisen lisäksi kehitetään hankeosallistujien osaamista lyhytkoulutusten ja yrityksissä tapahtuvan työtehtävien opinnollistamisen kautta. Hankkeessa otetaan myös käyttöön seurauspedagoginen valmennusmalli. Lisäksi hankkeella pyritään kehittämään siihen osallistuvien yritysten henkilöstön ohjausosaamista, niin että yrityksiin työllistyvät henkilöt saisivat heille soveltuvaa työnohjausta. Hankkeen osatoteuttajana toimii Kuhmon Työvire ry.
Kuhmon Työvire ry:n osuus hankkeessa on olennainen, koska yhdistyksen hallinnassa olevat tunnistetut oppimisympäristöt sekä Kuhmon kaupungin organisaation sisällä olevat Kuhmon työpaja ja Woodpolis muodostavat hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla etenemisalustoja, joiden kautta hankeosallistujat etenevät kohti Kuhmon ja Sotkamon yrityksissä tehtävää työtä. Kainuun TE-hallinnon kanssa läheisessä yhteistyössä valitut hankeosallistujat etenevät heille hankkeessa tehdyn ammattitaitokartoituksen ja valmennuksen kautta edellä mainituille kolmelle organisatoriselle etenemisalustalle, joissa tapahtuu työnteon aloittaminen ja kokeilu (esim. työkokeiluna tai lyhyehkönä palkkatyösuhteena). Tämän jälkeen hankeosallistujia polutetaan eteenpäin - heille riittävässä määrin valmennuksellista tukea ja osaamisen kehittämisen tukea tarjoten - Kuhmon ja Sotkamon alueen yrityksiin. Mainituista yrityksistä puolestaan kartoitetaan opinnollistettavia työtehtäviä, joissa työskennellessään hankeosallistujat kehittävät työn tekemisen ohella osaamistaan. Osaamisen kehittämisen avulla saavutettu oppiminen puolestaan dokumentoidaan osaamistodistuksiin. Osaamistodistuksissa dokumentoituna oleva osaaminen on puolestaan oppilaitoksessa hyväksi luettavaa osaamista, jos henkilö yrityksessä työskennellessään haluaa aloittaa esim. oppisopimusopiskelun. Yrityksissä tapahtuvan työtehtävien opinnollistamisen ja siitä koituvat kulut kattavat hankkeen hankehenkilöstön työaika ja hankkeen ostopalvelubudjetti; yritykselle ei siis synny kuluja hankkeen kautta työllistettävän työntekijän osaamisen kehittämisestä.
Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä ja hankeosallistujien ohjausmetodina käytetään puolestaan seurauspedagogista ohjausmenetelmää. Seurauspedagogisen menetelmän käytöstä ja vaikuttavuudesta on olemassa empiiristä evidenssiä mm. Tanskasta, jossa sitä käytetään useissa Tanskan valtion tukemissa oppilaitoksissa. Seurauspedagogisen ohjausmenetelmän avulla pyritään kasvattamaan hankeosallistujien ymmärrystä elämänkaarivalintojen merkityksestä työllistymisessä ja lisäämään heidän itseohjautuvuuttaan. Seurauspedagogiikka on eksistentialistiseen filosofiaan perustuva toimintatapa jossa humanistinen ihmiskäsitys ja eksistentialistinen filosofia on muutettu käytännölliseksi ohjausmenetelmäksi. Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeessa seurauspedagogista ohjausmenetelmää sovelletaan siten, että valmennustapaamisissa hankeosallistujia autetaan pääsemään selville siitä mitä he haluavat tehdä omalla elämällään ja tulevaisuudellaan. Tässä dialogisessa ohjausprosessissa hankeosallistujat tulevat tietoisiksi valinnanmahdollisuuksistaan ja toimintavapaudestaan, sekä siitä vastuusta jota heillä on oikeus kantaa elämästään.Nimestään huolimatta seurauspedagogiikalla ei ole mitään tekemistä sanktioivien seurausten tai niihin liittyvän rangaistusjärjestelmän kanssa. Seurauspedagogisessa menetelmässä on ennen muuta kyse jokaisen henkilön omasta oivalluksesta - oivalluksesta siitä että hänen toimintansa johtaa erilaisiin lopputuloksiin, joihin hänellä itsellään on mahdollisuus vaikuttaa. Yksi tällainen lopputulos voi olla työllistyminen yrityksiin, erityisesti aikana jolloin yritykset Kainuussa kärsivät työvoimapulasta.
Hankkeen pää- ja osatoteuttaja, Kuhmon kaupunki ja Kuhmon Työvire ry haluavat yhdessä toteuttamallaan Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeella edistää työllisyyttä, kohentaa työttömänä olevien kuntalaisten hyvinvointia ja auttaa yrityksiä löytämään työvoimaa. Hankkeen toteuttajat ovat hankkeen toteuttamista koskevalla keskinäisellä sopimuksellaan myös sitoutuneet juurruttamaan hanketoiminnan osaksi Kuhmon työllisyyden edistämistä.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat :
- suhteellisen lähellä avoimia työmarkkinoita olevat Kuhmolaiset työnhakijat, erityisesti nuoret (18-29-vuotiaat) ja nuorehkot työnhakijat ja ikääntyneet (yli 55-vuotiaat) työnhakijat.
- Kuhmon ja Sotkamon yritykset (joihin em. työnhakijoita pyritään työllistämään).
- Kuhmon kaupunki (kaupunkiorganisaation työllisyydenhoidon, vetovoimaisuuden ja kasvun ja oppimisen palvelualueet)jonka työllistämistoimintoja ja niihin ohjautumista pyritään jatkokehittämään hankkeen kautta ja hankkeen aikana.
ELSA- hankeen välillisiä kohderyhmiä ovat :
- hankkeen kautta yrityksiin työllistyvien henkilöiden sosiaalinen ja perheenjäsenet (vrt. tilastollisesti todennettu, pitkään jatkuvan työttömyyden periytyminen perheissä).
- Kainuun TE-toimisto (Kuhmon alueen työttömiä työnhakijoita työllistyy hankkeen kautta yrityksiin, mikä edistää myös TE-toimiston työllistämistavoitteita).
- Tuleva Kainuun maakunta (jonka Kuhmon alueella on hankkeessa kehitettävä, maakuntarakenteeseen sopiva yritystyöllistämisen malli).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 466 664
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 423 112
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 655 164
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 594 020
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun
Kunnat: Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 36
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 70
Suunniteltu: 122
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Luonnonvarojen kestävän käytön osalta hanke on vaikutuksiltaan neutraali. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankke on biosfääriin ja biodiversiteettiin kohdistuvilta vaikuksiltaan neutraali. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke on vaikutuksiltaan neutraali suhteessa pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on vaikutuksiltaan neutraali suhteessa Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää (ympäristö)vaikutusta materiaalien ja jätteiden osalta tai niihin liittyen. Syynä tähän on se että hankkeessa kehitetään aineetonta toimimallia,eikä sen toiminnasta synny merkittäviä määriä jätteitä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei käytetä tai tuoteta huomattavia määriä uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Hankkeella ei siten myöskään ole merkitävää vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään hankkeen nimen mukaisesti mallia joka lisää paikallisen elinkeinorakenteen elinvoimaa. Poluttamalla erityisesti nuoria työttömiä henkilöitä yrityksissä oleviin, opinnollistettuihin työpisteisiin ja kehittämällä heidän osaamistaan kehitetään paikallisen elinkeinorakenteen kannalta tärkeää työvoiman saatavuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään uutta aineetonta palvelumallia. (Vrt. yllä oleva kohta, "Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen"). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään työvoiman liikkuvuutta Kuhmon ja Sotkamon välillä, kunnat kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 10 |
| Hanke edistää selkeästi hankeosallistujien hyvinvointia seurauspedagogisen valmennuksen js yrityksiin tapahtuvan työllistämisen avulla. Vällilliset vaikutukset näkyvät mm. työllistyneiden hankeosallistujien läheisten hyvinvoinnin kohenemisena. Katkaisemalla nuorten henkilöiden ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen jo heidän nuoruudessaan vaikutetaan myös heidän jo olemassa oleviin tai tuleviin lapsiinsa; laajat tilastolliset tarkastelut osoittavat pitkäikaistyöttömyyden olevan Suomessakin osin periytyvä ja ylisukupolvinen ilmoiö. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa pyritään tietoisesti työllistämään hankesallistujia heidän kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. Naishenkilö voi menetyksekkäästi työskennellä esim. teollisissa työtehtävissä ja mieshenkilö esim. kassatyöntekijänä, jos nämä tehtävät vastaavat heidän kykyjään ja kiinnostuksensa kohteita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 9 |
| Hanke edistää yhteiskunnalista ja kulttuurista tasa-arvoa, muuttamalla erityisesti nuorten työnhakijoiden työelämäorientaatiota. Jos työttömyys saadaan katkaistua nuoren henkilön kohdalla ja hänet kiinnittyä vakiintuneesti työelämään yrityksessä, hänen osaltaan kyseessä voi olla jopa koko elämän pituinen, yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäävä vaikutus. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuriympäristöihin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöosaamisen. | ||
Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeessa tavoitteena oli jatkokehittää Hyvä arki-hankkeessa luotua paikallista, kuhmolaista opinnollistamisen mallia. Hankkeella haluttiin Kuhmon kaupunkiorganisaation toimesta osaltaan vastata Kuhmon yritysten kokemaan pulaan osaavasta työvoimasta, nostaa työttömien, lähellä yritystyöllistymistä olevien kuhmolaisten työnhakijoiden osaamisen tasoa, sekä poluttaa heitä palkkatyöhön Kuhmon ja myös vähäisemmässä määrin Sotkamon alueen yrityksiin. Hankkeella haluttiin tarjota mainituille työnhakijoille myös henkilökohtaista ohjausta hankkeeseen sisältyvän seurauspedagogisen ohjausmetodin avulla. Lisäksi hankkeeseen sisältyi hankeosallistujille hankeosallistumisen alkuvaiheessa tapahtuva ammattitaitokartoitus, jonka avulla määriteltiin kunkin hankeosallistujan olemassa oleva ammattitaitotaso ennen hänelle henkilökohtaisesti räätälöitäviä osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Hankkeen tavoitteena oli myös löytää Kuhmon yrityksistä opinnollistettavia oppimisympäristöjä, toisin sanoen yritysten tavanomaisia työtehtäviä sisältäviä työympäristöjä joiden työtehtävät inventoitiin ammatillisten oppilaitosten opettajien kanssa, ja joiden sisällöstä laadittiin oppimisympäristöjen tunnistamisraportteja. Kun hankkeen hankeosallistujat työskentelivät palkkatyössä Kuhmon yrityksissä olevissa tunnistetuissa oppimisympäristöissä, dokumentoitiin heidän työtehtävissään kerryttämä osaaminen heille jaettaviin osaamistodistuksiin. Osaamistodistuksen avulla työnhakija voi myöhemmin, esim. työpaikkaa vaihtaessaan, osoittaa työtehtävissä hankkimansa osaamisen. Jos osaamistodistuksen omaava työnhakija hakeutuu opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen, voi oppilaitos tunnistaa ja tunnustaa hänen osaamistodistukseen dokumentoidun ammatillisen osaamisensaja hyväksilukea sen hänen opinnoissaan.
Koska yrityksessä palkkatyössä työskenteleminen vaatii lähtökohtaisesti 2020-luvun työelämässä tarvittavia alaistaitoja, mukaan lukien itseohjautuvuuden ja itsereflektion taitoja, oli ELSA-hankkeessa käytössä hankeosallistujien ohjaamiseen näitä taitoja kehittävä seurauspedagoginen ohjausmetodi. Seurauspedagoginen ohjausmetodi on eksistentiaalisen filosofian käytännön sovellus, jonka avulla pyritään kasvattamaan sen avulla valmennettavien henkilöiden tietoisuutta erilaisten päivittäisten ja elämänkaarella laajemminkin tehtävien valintojen merkityksestä siinä millaiseksi henkilön tulevaisuus muodostuu. ELSA-hankkeen uutuusarvo oli osaltaan siinä, että hankkeessa yhdistettiin Suomessa ja Kainuussakin jo varsin laajasti käytössä olevaan opinnollistamismetodiin seurauspedagoginen hankeosallistujien valmennus. Lisäksi hankkeessa pyrittiin poistamaan hankeosallistujien osaamisen kehittämisen tiellä olevia esteitä mm. hankkeessa hankeosallistujille tehtävien ammattitaitokartoitusten ja lukihäiriön seulomisen avulla. Huomioiden olemassa olevan empiirisen evidenssin kartoittamattomien luku- ja kirjoitustaidon häiriöiden negatiivisesta vaikutuksesta uuden oppimiseen, pyrittiin hankkeessa poissulkemaan tällaisten häiriöiden mahdollisuus ennen kuin hankeosallistujia työllistettiin yrityksistä tunnistettuihin oppimisympäristöihin.
Edellä kuvatuista lähtökohdista käsin toteutetussa Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA)-hankkeessa palkkatyöhön työllistyi puolet kaikista hankkeen hankeosallistujista. Muutamia hankeosallistujia työllistyi heille sopivimpina työllistymisen sektoreina näyttäytyneille julkiselle ja kolmannelle sektorille, valtaosa hankeosallistujista työllistyi kuitenkin ennelta suunnitellulla tavalla yksityisiin yrityksiin. Hankkeen toteutusaikana Kuhmon kaupungin työllisyyspalveluissa, Kuhmon työvire ry:llä sekä Kuhmon kaupungin Ankkurivalmennuksessa edistettiin opinnollistamista tunnistamalla myös Ankkurivalmennuksesta ja Kuhmon työvire ry:n kirpputorilta oppimisympäristöjä. Valtaosa oppimisympäristöistä, kuusitoista oppimisympäristöä, tunnistettiin kuitenkin Kuhmon alueella toimivista yksityisistä yrityksistä. Opinnollistamismetodin käyttöön perustuvan osaamisen kehittämisen sekä seurauspedagogiseen valmennukseen perustuvan yksilöllisen tuen yhdistelmän voikin ELSA-hankkeen tulosten perusteella päätellä olevan varsin toimiva yhdistelmä lähellä yritystyöllistymistä olevien henkilöiden työllistämisessä ja heidän ohjaamisessaan palkkatyösuhteisiin työvoimaa tarvitsevien yritysten palvelukseen.