Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21494

Hankkeen nimi: TÄRY - Teollisuuden Älykkäiden Ratkaisujen Yritysyhteistyö

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) maantieteellisen toiminta-alueen (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaan valitut alueet) yrityksissä on tunnistettu osaamis- ja työvoimapula teollisuuden käynnissäpidon ratkaisuissa (käynnissäpito = teollisuusprosessien hallinta sekä käytön aikainen ja ennakoiva kunnossapito). Osaajapula rajoittaa jo nyt työvoiman saatavuutta erityisesti kone- kaivos- ja biotalousalalla sekä niitä palvelevissa yrityksissä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yritysten kilpailukykyä täydentämällä KAMKin osaamista ja koulutusta teollisuuden käynnissäpidon ratkaisuissa sekä tarjoamalla yrityksille tätä osaamista hankkeen aikana. Hankkeen päätyttyä aikaisempaa laajempi ja monipuolisempi teollisuuden käynnissäpidon koulutus jatkuu osana KAMKin normaalia tutkintoon tähtäävää koulutusta ja täydennyskoulutusta. Hankkeessa kehitetään koulutusta niin, että se on toteutettavissa tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysten työvoiman saatavuuden ja kohdeyritysten työntekijöiden osaamisen tason parantamisen lisäksi hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten tuotantoprosessien energiatehokkuutta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi hanke vahvistaa KAMKin profiloitumista teollisuuden älykkäiden ratkaisujen kehittäjänä ja synnyttää Suomeen sellaista korkeakoulutason koulutusta, jota tällä hetkellä hyvin vähän tarjolla, mutta jonka tarve on selkeässä kasvussa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä CSC-Tieteen Tietotekniikan keskus Oy:n kanssa (CSC), joka vastaa käynnissäpidon mittaustiedon analytiikan kehittämisestä. Hankkeen toteutusta tukee CEMISin muiden toimijoiden, Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikön prosessimittausten kehittäminen sekä VTT:n toteuttama virtausmallinnuksen kehittäminen.

Hankkeessa toteutetaan seuraavat kuusi toimenpidekokonaisuutta.
Toimenpide 1: Teollisuuden käynnissäpidon koulutuksen suunnittelu osaksi KAMKin konetekniikan insinöörikoulutusta
Toimenpide 2: Nykyaikaisten käynnissäpidon teknologioiden käyttöönotto
Toimenpide 3: Modernit käynnissäpidon ratkaisut -koulutuskokonaisuus kohdeyrityksille
Toimenpide 4: Yritys-oppilaitosyhteistyön kehittäminen käynnissäpidon koulutuksessa
Toimenpide 5: Tiedottaminen ja tulosten hyödyntäminen
Toimenpide 6: Hankkeen hallinnointi

Hankkeen tuloksena syntyy KAMKiin uusi, noin 60 opintopisteen kokonaisuus teollisuuden käynnissäpidon insinöörikoulutukseen, jota tarjotaan sekä tutkintoon tähtäävän koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona tutkinto-opiskelijoille että erillisenä täydennyskoulutuskokonaisuutena yrityksille. Hankkeen tuloksena KAMK kehittää ja ottaa käyttöön moderneja käynnissäpidon mittausteknologioita, jotka mahdollistavat yritysten käynnissäpidon tehostamisen, ja uusia opetusmenetelmiä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja käytännönläheisen oppimisen.

Hankkeen vaikuttavuustavoitteina on yritysten kehittymisen ja kasvun mahdollistuminen, yritysten tuotantoprosessien energiatehokkuuden paraneminen ja sitä kautta ilmastomuutoksen ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten hillintä, KAMK yritysyhteistyön vahvistuminen ja KAMKin koulutuksen profiloituminen niin, että koulutuksen vetovoima lisääntyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KAMKin ja KAOn konetekniikan opetushenkilöstö, KAMKin konetekniikan opiskelijat, kone-, kaivos- ja biotalousalan yritykset sekä niille käynnissäpidon ja kunnossapidon palveluita tarjoavat yritykset Kainuussa ja Raahen seudulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

KAMKin opiskelijat, muut teollisuusyritykset ja laajasti Kainuun sekä Raahen seudun talouselämä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 281 894

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 257 676

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 405 088

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 321 570

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Raahen, Kajaanin

Kunnat: Raahe, Sotkamo, Pyhäjoki, Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankehenkilökuntaan ja hankkeen kohderyhmiin kuuluu sekä naisia että miehiä. Miesten osuus on kohderyhmässä on merkittävässä enemmistössä. Teollisuuden käynnissäpidon tehtävissä toimii vain pieni määrä naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Suunniteltuun hankehenkilökuntaan kuuluu suhteellisesti huomattavasti enemmän naisia kuin mitä alalla yleisesti on. Hankkeen toteutuksessa varmistetaan, että hankkeen toteutuksessa on keskeisissä tehtävissä on myös naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toteutus on sukupuolineutraali eli sukupuolella ei ole merkitystä hankkeen toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeessa vahvistetaan yritysten osaamista kestävän kehityksen mukaisista teknologioista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei kohdistu ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei kohdistus kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hankkeessa kehitettävä osaaminen auttaa yrityksiä käyttämään koneitaan ja laitteitaan niin, että ympäristökuormitus pienenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Nature 2000 -alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa kehitettävä osaaminen auttaa yrityksiä käyttämään koneitaan ja laitteitaan niin, että materiaalien käyttö on tehokasta ja jätteiden muodostus mahdollisimman pientä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 5
Hankkeessa kehitetään osaamista ja koulutusta, jonka tarkoituksena on teollisuuden kestävän kehityksen mukainen toiminta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Hankkeessa kehitetään KAMKin koulutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei liity liikkumisen eikä logistiikan kehittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Hanke parantaa Kainuun ja Raahen seudun yritysten toimintaedellytyksiä mahdollistamalla heille osaavan työvoiman saannin. Tämä lisää alueiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei erityisiä tasa-arvovaikutuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei yhdenvertaisuustavoitteita.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hanke lisää kohderyhmän ymmärrystä ympäristöasioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin uudistettu kunnossapidon koulutuskokonaisuus osaksi konetekniikan insinöörikoultusta. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnettiin ajantasaisia sisältöjä ja uusinta teknologiaa. Koulutus kehitettiin yritysten tarpeisiin ja yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutuskokonaisuus sisältää 73 opintopisteen laajuisen kunnossapitoon erikoistuttavan koulutuksen. Kokonaisuus muodostuu kunnossapidon eri osa-alueiden opintojaksoista, joiden laajuus on yhteensä 28 opintopistettä sekä 45 opintopisteen laajuisesta harjoittelu- ja opinnäytekokonaisuudesta. Koulutuksen tarpeisiin otettiin käyttöön kaksi kaupallista kunnossapidon mittalaitetta ja yksi ohjelmisto, kehitettiin kaksi fyysistä demonstraatiolaitteistoa sekä neljä virtuaali- ja simulaatiomenetelmiä hyödyntävää havannollistamismenetelmää. Keskeisessä osassa hanketta oli kunnossapidon data-analytiikan kehittäminen. Hankkeessa perehdyttiin data-analytiikan vaihtoehtoisiin menetelmiin, valittiin menetelmistä soveltuvimmat kunnossapidon data-analytiikan tarpeisiin ja sovellettiin valittuja menetelmiä vapaasti saatavilla olevaan harjoitusdataan ja yhden yhteistyöyrityksen todellisen kunnossapidon datan analysoimiseksi. Kunnossapito-osaamisen välittömäksi vahvistamiseksi yrityksissä hankkeessa toteutettiin kaksi yrityksille suunnattua koulutustapahtumaa. Pidempiaikaisen yritysyhteistyön vahvistamiseksi hankkeessa toteutettiin opiskelijoiden toimesta yksi opiskelijaryhmä-yritys -yhteistyöprojekti ja käynnistettiin kaksi opinnäytetyötä. Hankkeen toimintaa esiteltiin teollisuusmessuilla, neljässä suurelle yleisölle suunnatussa julkaisussa ja järjestetyssä loppuseminaarissa. Hankkeen päätulokset (koulutussisällöt ja kehitetyt teknologiat) ovat hyödynnettävissä teollisuuden kunnossapidon tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa.