RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21495, UOMA - Uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomeen muuttaneiden koulutukseen pääsyä ja työllistymistä edistäviä hankkeita on toteutettu paljon. Hankkeissa on kehitetty muun muassa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjauspalveluita laaja-alaisesti (kokonaisprosessina). Tämä on hyvä asia, mutta monta asiaa on jäänyt tuotetun mallin asteelle, eikä niitä ole hankkeen aikana pilotoitu. UOMA - uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille -hankkeen focuksena on, että hankkeella pyritään pilotoimaan ja kehittämään malleja, joiden katsotaan edistävän mahdollisimman nopeaa korkeasti koulutetun maahanmuuttajan tarvittavan lisäkoulutuksen hankkimista sekä työllistymistä ja näin integroitumista yhteiskuntaan.

Maahanmuuttajilla on todettu olevan sellaisia ammatillisen, kielellisen ja työkulttuurisen osaamisen puutteita, jotka vaikuttavat heidän työllistymiseensä. Näiden haasteiden vuoksi UOMA-hankkeessa pyritään edistämään korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien siirtymistä työelämään parantamalla heidän mahdollisuuksiaan suorittaa ammatillista osaamistaan täydentäviä lisäopintoja hyödyntäen Urareitti-hankkeessa (2015-2018) kehitetyn Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomimallin mukaisia ideoita. Mallin lähtökohtana on, että koulutuksen tulee lisätä ja syventää opiskelijan asiantuntijuutta ja ammattiosaamista, vahvistaa hänen ammatillista suomen tai ruotsin kielen taitoaan ja parantaa hänen ammattialansa työkulttuurin tuntemusta.

UOMA-hankkeen tavoitteena on toteuttaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille non-stop -lisäkoulutusmalli, jossa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen. Lisäkoulutusmalliin kehitetään erilaisia toteutustapoja, joissa maahanmuuttajan työllistyminen ja yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Tavoitteiden mukainen toiminta tähtää lopulta maahanmuuttajien alakohtaisen asiantuntemuksen mukaiseen työllistymiseen. Hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään edelleen jo Urareitti-hankkeessa suunniteltua Suomalaisen työelämän osaaja- korkeakouludiplomia sosiaalialan ja liiketalouden aloilla. Samalla kehitetään korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työelämässä tarvitsemia ammatillisen kielen opettamiseen soveltuvia malleja, joilla päästään suomen tai ruotsin kielellä YKI 4 tasolle. Pilotoitu malli on jatkossa siirrettävissä kaikille aloille huomioiden kunkin toimialan työtehtävissä tarvittavat ammatillisen osaamisen erityispiirteet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat:

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat sosiaali- ja liiketalouden alalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulujen opetus-, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstö
Työnantajien edustajat
Alumnit
TE-toimistojen toimijat
ELY-keskusten toimijat
Ohjaamot
Valvira
OPH
OKM
Maahanmuuttajien kanssa toimivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajat
SAMOK

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 293

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 306 293

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 408 388

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 408 388

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 98

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomalaiset työmarkkinat ja ammatillinen korkeakoulutus ovat edelleen vahvasti sukupuolittununeet. Koulutuksessa ja koulutusalavalinnoissa tämä näkyy mm. siten,että miesten osuus sosiaalihuollon ammateissa on huomattavasti pienempi kuin naisten osuus, kun taas miesten osuus perinteisillä aloilla, (kuten tekniikan alalla), on suurempi kuin naisten osuus. Ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia tekniikan ja liikenteen alojen opiskelijoita oli n. 34, 000, (85 %), kun taas naisia opiskelee tekniikan aloilla n. 5,000. Sosiaali- , terveys- ja liikunta-aloilla puolestaan opiskelee naisia n. 31,000, (87%,) kun taas miehiä n. 5000. Opettajien ja opinto-ohjaajien asenteet korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjauksessa voivat vaikuttaa alan valintaan. Usein esim. omassa maassaan sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet naiset ohjataan kotoutumis- ja valmennuskoulutusten jälkeen lähihoitajakoulutukseen, jolloin resursseja käytetään moninkertaisesti ja koulutuksellista päällekkäisyyttä syntyy. Maahan muuttaneiden kohdalla kulttuuriin liittyvä erilaisuus tulee esille kaksinkertaisena, toisaalta oman kulttuurin merkityksellisyytenä,ja sen sisällä naisten ja miesten kulttuurisesti eriytyvinä käytänteinä. Maahan muuttaneiden naisten haasteena on usein sosiaalisten verkostojen puute ja eristäytyminen kotiin ja lasten hoitoon. Tämä puolestaan vahvistaa kielellistä syrjäytymistä sekä omaan etniseen yhteisöön eristäytymistä. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovatkin miehiä syrjäytyneempiä ja jäävät helposti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle huolimatta siitä, että he usein ovat tutkimusten mukaan korkeasti koulutettuja.Diakonia amk:n Helsingin toimipaikan opiskelijoista n. 16.3 % puhuu äidinkielenään muuta kuin Suomea. Ammattikorkeakoulujen alat ovat siis voimakkaasti sukupuolittuneet. Koska valinnat ovat yhteydessä usein asenteisiin.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Maahanmuuttotaustaisten osuus yleisesti korkeakoulutuksessa on pienempi kuin valtaväestön. Maahanmuuttotaustaisten naisten osuus korkeakoulutuksessa on pienempi kuin maahan muuttaneiden miesten ja pienempi kuin valtaväestöä edustavien naisten osuus. Sukupuolittuneet käytännöt koulutusorganisaatioissa saattavat syrjäyttää,jolloin niiden tunnistaminen ja niiden tunnistaminen ja ennakoiminen sekä niihin vaikuttaminen on hankkeen tavoitteiden kannalta tärkeää. Naisten aiemmin kotimaassaan hankittu osaaminen syntyy usein epävirallisissa oppimisympäristöissä, jota ei aina huomioida riittävästi osaamisen tunnistamisen prosessissa. Hankkeessa kehitetään lisäkoulutusmalli, jossa huomioidaan maahanmuuttajan aiemmin hankittu osaaminen. Lisäkoulutusmallin avulla tässä hankkeessa pyritään ehkäisemään maahanmuuttajien koulutuksellista syrjäytymistä ja vahvistamaan näin heidän osallistumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työhön. Miesten osalta pyritään vahvistamaan keinoja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä heidän osallisuuttaan suomalaisen yhteiskuntaan ja työhön. Lisä- ja kielikoulutusten kehittämisessä huomioidaan sukupuolten tasavertaisuuteen liittyvät kysymykset ja pyritään edistämään naisten asemaa korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Hankkeen tiedottamisessa ja levityksessä huomioidaan sukupuolinäkökulma siten, että tiedotus kohdistuu tasapuolisesti tavoittaen sekä maahan muuttaneet naiset että miehet. Hankkeen tasa-arvoa vahvistava lähtökohta säilyy myös periaatteena kaikissa hankkeen yhteisissä seminaareissa,kehittämistyöpajoissa ja yhteistyöfoorumeissa. Tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon myös hankkeen seurannassa siten, että hankkeen toimintoja tarkasteltaessa otetaan huomioon myös tämä näkökulma.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tasavertaisuus tulee esille suhteessa valtaväestöön ja alueellisiin eroihin. Hanke tukee sukupuolinäkökulman edistämistä sen kaikissa vaiheissa mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	4
Hankkeen toimintoja suunniteltaessa huomioidaan ympäristötietous. Luonnonvarojen käytön kestävyys otetaan huomioon mm. lisäkolutusten suunnittelussa, sisällöissä ja pilotoinnissa ammattialasta riippumatta. Tarpeetonta paperitulostusta vältetään. Hankkeessa hyödynnetään sähköisiä alustoja ja modernia, mediapohjaista toimintaympäristöä hankkeen asiantuntijakokouksissa, yhteistyöfoorumeissa, yhteisissä suunnitteluissa,kehittämistoimenpiteissä ja tiedotuksessa sekä seurannassa.Lisäksi hankkeessa kehitetään yhtenä tuotoksena sähköinen, interaktiivinen alusta hankkeen tuotosten jakamiseksi ja kokemusten levittämiseksi, joka vahvistaa myös kestävää kehitystä. Lisäkoulutusten sisältö- ja toteutussuunnitelmissa käytetään mahdollisimman paljon paperittomia työkaluja, mm. verkkopohjaista oppimisalustaa sekä sosiaalisen median tarjoamia keinoja. Tällä vähennetään paperin käyttöä ja sitä kautta ympäristön kuormitusta. Lisäksi sähköiset aineistot, pilvipalvelut ja virtuaalityötilat vähentävät henkilöiden liikkumista, joka puolestaan vähentää luonnon varojen kulutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	1
Hankkeessa kehitettävien lisäkoulutusten sisältöjä suunniteltaessa huomioidaan ilmaston muutokset hyödyntämällä etätyöskentelyä mahdollisimman laajasti, jolloin vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja vähähiilisyyttä. Valtakunnallisessa hankkeessa suositaan verkkoneuvotteluvälineitä ja näin vältetään turhaa matkustamista. Matkustettaessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Ilmastonmuutoksiin liittyvä tieto saadaan suoraan siirrettyä korkeakoulutettujen maahanmuuttotaustaisten osaamiseen yhtälailla, kuin ammattikorkeakouluopettajien ja opinto-ohjaajien osaamiseen huomioimalla siihen liittyvät kysymykset ja haasteet hankkeen toiminnoissa. Työelämän yhteistyökumppanit ovat paikallisia, joten kuljettavat välimatkat ovat lyhyitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	1
Kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöön liittyvä tietous otetaan kaikessa toiminnassa huomioon hyvinvoinnin perusehtoina. Hankkeeseen sisältyvissä työpajoissa, seminaareissa ja koulutuksissa tämä huomioidaan yhtenä kestävän kehityksen osa-alueena, jolloin tämä saadaan suoraan siirrettyä korkeasti koulutettujen maahanmuuttotaustaisten osaamiseen yhtälailla kuin korkeakouluissa toimivan henkilöstön osaamiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	1
Huomioidaan osana kestävää kehitystä ja ekologisesti kestävää toimintaa ja ajattelua, mutta ei suoraa yhteyttä. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti koulutuksen avulla. Arvostetaan lähtökohtaisesti hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	1
Ekologista kestävyyttä ja Natura 2000-ohjelmaa edistetään välillisesti hankkeessa toteutettavan koulutuksen avulla
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	2
Hankkeessa keskitytään aineettoman pääoman kasvattamiseen. Kaikkia materiaaleja käsitteleviä tilanteita (esim. paperijätteen tuottaminen) pyritään minimoimaan käyttämällä sähköisiä työkaluja. Esimerkiksi julkaisut ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Tavoitetta tuetaan välillisesti hankkeseen sisältyvien toimintojen kautta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	7
Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahan muuttaneet, joiden etenemistä koulutukseen ja työelämään pyritään sujuvoittamaan. Tavoitteena on osallisuus yhteiskunnassa, jolloin tämä sisältää myös vahvistuvan elinkeinorakenteen työllistymisen kautta. Syrjäytyminen yhteiskunnasta vähentää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Vahva elinkeinorakenne edellyttää kaikkien osallisuutta ja osallistumista siihen. Osaamisen tunnistamisen läpinäkyvyys vahvistaa myös elinkeinorakenteissa tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja tasavertaisuutta. Joustavat koulutuspolut ja osaamisen tunnistaminen vahvistavat nopeaa työllistymistä ja vähentävät päällekkäisiä koulutusratkaisuja. Kielikoulutuksen kehittäminen lisää maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen taitoa ja näin työllistetään maahanmuuttajista oikeanlaisia osaajia työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä tarjotaan halukkaille heidän tarvitsemaansa koulutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	6
Digitaalisten työvälineiden käyttäminen hankkeessa vahvistaa myös palveluiden kehittämistä. Tarpeettomien painotuotteiden käyttämistä vähennetään.
Liikkuminen ja logistiikka	2	2
Hankkeen valtakunnallisuus tarkoittaa pitkiä etäisyyksiä toteuttajaorganisaatioiden välillä. Tässä pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan verkkotyökaluja mm. wiki, skype, Lync, Adobe Connect Pro, Webex ym. Yhteistyöfoorumit ja workshopit järjestetään siellä, missä on eniten osallistujia. Tarpeetonta liikkumista pyritään välttämään. Varsinainen hankkeen päätavoite on vahvistaa nopeaa ja joustavaa etenemistä koulutus- ja työurilla. Tämä vähentää tehokkaasti kaksinkertaisia ja päällekkäisiä toimintoja ja niihin liittyvää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hankkeen päätavoite yleisellä tasolla on syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden tukeminen, jotka välittömästi ovat yhteydessä ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen vaikuttaa yksittäisten henkilöiden elämänhallintaan ja sitä kautta koko hyvinvointiin. Kielitaitoa ja ammatillista osaamista lisäämällä edistetään kohderyhmän työllistymistä sekä yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistään syrjintää, mikä puolestaan lisää maahanmuuttajien hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Hyvinvointi ja työssäjaksaminen lisääntyy myös muun työyhteisön osalta, sillä maahanmuuttajan kieli- ja ammattitaidon kehittymisen myötä kenenkään ei tarvitse tehdä hänelle osoitettua työtä hänen puolestaan tai tarkistaa tehdyn työn laatua.
Tasa-arvon edistäminen	4	4
Hankkeessa toteutettava non-stop-lisäkoulutusmalli parantaa maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua ammattikorkeakoulutukseen tai lisää heidän ammatillista osaamistaan, minkä seurauksena koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy.Hankkeessa kehitettävän kielikoulutusmallin avulla pyritään vastaamaan maahanmuuttajien kielitaitotarpeisiin kielenoppimiseen eri vaiheissa ja edistämään siten siirtymiä koulutuksesta toiseen sekä koulutuksesta työelämään. Tavoitteena on, että maahanmuuttajalla on mahdollisuus edetä opiskelussaan ja työurallaan suomen ja ruotsin kielen taitoaan kehittäen, ilman että siirtyminen koulutuksesta koulutukseen tai koulutuksesta työelämään vaikeutuu tai estyy riittämättömän kielitaidon vuoksi. Tämä estää myös päällekkäistä koulutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	8
Hanke kohdistuu korkeasti koulutettuihin maahanmuuttajiin, jolloin hankkeen tavoitteena on kulttuurinen yhdenvertaisuus ja eri ryhmien tasavertainen kohtelu suhteessa valtaväestöön. Hankkeessa toteutettavan lisäkoulutus- ja muiden mallien mukaan maahanmuuttajat voivat kouluttautua entistä tasavertaisemmin niin valmentavassa koulutuksessa, tutkinto-opetuksessa kuin työelämässäkin, mikä pienentää väestön sosiaalisia ja taloudellisia eroja, ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kohderyhmän yhdenvertaisuutta. Kielitaidon ja osaamisen kehittyminen edesauttaa maahanmuuttajia ottamaan vastuuta yhteiskunnan rakentamisesta.
Kulttuuriympäristö	6	6
Hankkeessa toteutetaan kulttuurisensitiivistä toimintaotetta, jossa erilaiset kulttuurit ovat keskiössä. Kulttuuriset ympäristöt ovat hankkeessa tavoiteltavia asioita ja niiden ainutlaatuisuutta pyritään säilyttämään huomioimalla erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden taustat ja oman kulttuurin siirtäminen.
Ympäristöosaaminen	4	4
Kaikissa hankkeen toiminnoissa huomioidaan ympäristöosaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

UOMA-hankkeessa (2019-2020) suunniteltiin ja pilotoitiin sosiaalialalle ja liiketalouden alalle non-stop-lisäkoulutusmallit, joissa huomioitiin aiemmin hankittu osaaminen. Keskeistä lisäkoulutusmalleissa oli, että niissä integroitiin suomen kieli ammattiaineisiin. Tämän integroinnin suorittivat alan asiantuntijat ja suomen kielen opettaja yhdessä. Hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin korkeamman tason (YKI4, yleiskielitutkinto) ammatillisen suomen ja ruotsin kielen koulutus sekä työnhakuvalmennuksen malli. Hankkeen toimintoihin osallistui 89 korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa. Kaikki hankkeessa tuotetut artikkelit voi lukea julkaisusta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-831-2 ja lisämateriaalia on hankkeen nettisivuilla www.hamk.fi/uoma .
Hankkeen kohderyhmä oli korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joilla piti olla koulutukseen hakeutuessaan liiketalouden alan tai sosiaalialan tutkinto tai osia tutkinnosta lähtömaassa suoritettuna, suomen kielen YKI3 taso ja maassaololupa. Kielitaitovaatimuksen suhteen jouduttiin joustamaan, koska muuten ei olisi saatu riittävää määrää opiskelijoita toteutuksiin. Toisaalta osoittautui, että kielitaito ei haitannut opiskelua, jos motivaatio oli kunnossa.
Sosiaalialan lisäkoulutusmallin tarve huomattiin Urareitti-hankkeen (2015-2018) aikana. Korkeasti koulutettujen sosiaalialan maahanmuuttajien on vaikea työllistyä Suomessa oman alan töihin, koska heillä on oltava ammatinharjoittamislupa Valviralta. Saadakseen luvan maahanmuuttajien pitää suorittaa hyväksytysti Valviran järjestämä sosiaalialaan liittyvä kirjallinen koe. Kokeen läpäiseminen on osoittautunut vaikeaksi. Esteenä on usein riittämätön kielitaito minkä vuoksi alan käsitteistön ymmärtäminen on vaikeata. UOMA-hankkeessa tartuttiin näihin haasteisiin ja kehitettiin sosiaalialan lisäkoulutusmalli ”Suomalaisen sosiaalialan ja suomen kielen lisäkoulutus, 15 op”.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Laurea–ammattikorkeakoulu (Laurea) pilotoivat yhteistyössä sosiaalialan lisäkoulutusmallin lähiopetukseen painottuvana monimuoto-opetuksena. Tästä on julkaisussa artikkeli: Kampukselta verkkoon – lähiopetukseen perustuva sosiaalialan lisäkoulutusmalli maahanmuuttajille. Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK) pilotoi sosiaalialan lisäkoulutuksen työn opinnollistamisen toteutustavalla. Siitä on kirjoitettu artikkeli: Työn opinnollistamisen malli sosiaalialan lisäkoulutuksessa Oulun ammattikorkeakoulussa. Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) pilotoi sosiaalialan lisäkoulutuksen verkkototeutuksena. Toteutuksesta on artikkeli: Verkkototeutuksen toimintatavat ja oppimisympäristö sosiaalialan lisäkoulutuksessa.
Liiketalouden alan lisäkoulutusmalli pilotoitiin Urareitti-hankkeessa kehitetyn Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomin (60 op) pohjalta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK). Lisäkoulutusmallista on kirjoitettu artikkeli: Kokemuksia Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomista.
Centria-ammattikorkeakoulu (Centria) suunnitteli korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työelämässään tarvitseman ammatillisen kielen opettamiseen soveltuvia malleja Urareitti-hankkeen tulosten perusteella. UOMA -hankkeessa haluttiin siten suunnitella henkilökohtaista ammatillista kielikoulutusta. Centrian toiminta-alue on kaksikielinen ja UOMAn koulutukset suunniteltiinkin tasapuolisesti suomen ja ruotsin kielellä. Ammatillisen suomen ja ruotsin kielen kielikoulutukset räätälöitiin yhteistyössä yritysten tai maahanmuuttajan työnantajan kanssa ja ne pilotoitiin yritysten tiloissa. Koulutuksen tuloksista voi lukea artikkelista: Ammatillinen kielikoulutus työpaikalla korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Hankkeen tavoitteena oli myös auttaa - erityisesti liiketalouden alan - korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia luomaan verkostoja paikallisten työnantajien ja yrittäjien kanssa ja sitä kautta edistämään työllistymistä omalle alalleen. Tähän tarpeeseen Centria kehitti työnhakuvalmennuksen mallin, joka koostui työpajamuotoisesta työskentelystä sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Työnhakuvalmennuksen mallista voi lukea artikkelista: Suomalaisen työelämän tuntemus, paikallisen kielen osaamisen vahvistaminen ja 2020-luvun työnhakutaidot - Työnhakuvalmennussarja korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat